Yhteistoimintamalli kotihoitoasiakkaiden yöaikaisen hoidon toteuttamiseksi/ Pohjois-Karjalan HVA
Kyseessä on kotihoidon ja pelastuslaitoksen välinen tiivis yhteistyö, jossa pelastuslaitos-ensihoito huolehtii kotihoitoasiakkaiden yöaikaisten käyntien toteuttamisesta tarvittavilla alueilla, ennalta sovituin ehdoin.
Toimintamallin nimi
Kyseessä on kotihoidon ja pelastuslaitoksen välinen tiivis yhteistyö, jossa pelastuslaitos-ensihoito huolehtii kotihoitoasiakkaiden yöaikaisten käyntien toteuttamisesta tarvittavilla alueilla, ennalta sovituin ehdoin.
Yhteistoimintamalli on TulKoti-hankkeen ja Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen pelastuslaitoksen ja kotihoitopalveluiden yhteistyössä luotu malli, jolla vastataan 1.1.2023 voimaan tulleeseen lakimuutokseen kotihoitopalveluiden 24/7 järjestämisestä asiakastarpeisiin ja asiakassuunnitelmiin perustuen. Yhteistyön avulla kotiin annettava hoiva voidaan viedä myös alueille, joilla palvelujen tarve on melko vähäistä ja joille ei ole voitu aiemmin järjestää ympärivuorokautista kotihoitoa.
Kyseessä on ensihoidon ja kotihoidon tiivis yhteistyö, jossa ensihoitoon lisätyn resurssin avulla toteutetaan kotihoitoasiakkaiden yöaikaiset kotihoitokäynnit. Yhteistyö koskee sekä säännöllisen kotihoidon yöaikaisia käyntejä että turvapuhelinhälytyksiä.
Pohjois-Karjalan hyvinvointialueella asuu 162 540 asukasta (tilanne 31.12.2022), alueen asukasmäärä on hiljalleen laskussa. Väestörakenne on ikääntyvä, suureti ikäluokat kasvattavat ikääntyvien asukkaiden määrää voimakkaasti ja näin ollen myös huoltosuhde tulee muuttumaan tulevina vuosina. Hyvinvointialueen kotihoidon piirissä on 1187 asiakasta (2022) (pohjois-karjala.fi).
Siun soten strategiassa tähdätään asiakaslähtöisiin, oikea-aikaisiin, sekä yhdenvertaisiin palveluihin (Siun sote 2023). Myös laki ohjaa tarjoamaan palveluita asiakaslähtöisesti, ja tasavertaisesti (Sosiaalihuoltolaki 8.7.2022/589).
Kotiin annettavien palveluiden osalta keskeistä on se, että ikäihmiset saavat hoidon ja hoivan sujuvasti ja laadukkaasti kotiin, jolloin matkustamiseen ja laitoksiin liittyvä stressi ja rasitus vähenevät. Tässä tulemme tarkastelemaan yhteistoimintamallia, jolla osaltaan turvata tätä kokonaisuutta. Lisäksi tämä yhteistyötapa edistää resurssien tarkoituksenmukaista ja taloudellista käyttöä sekä vastaa osaltaan meneillä oleviin ja kasvaviin terveydenhuollon resurssihaasteisiin vapauttamalla laitospaikkoja niitä tarvitseville ja ohjaamalla ammattihenkilöstön työpanosta taloudellisesti ja tehokkaasti. Yhteistoiminamallin avulla voidaan myös tukea ikäihmisen aiempaa parempaa selviytymistä kotona, jolla voi olla vaikutusta ikäihmisten kotihoidon asiakkuusaikoihin ja asumispalveluihin siirtymiseen.
Kohderyhmänä on kotihoidon asiakkaat Pohjois-Karjalan hyvinvointialueella, etenkin niiden alueiden osalta, joissa ei aiemmin ole ympärivuorokautista kotihoitoa pystytty järjestämään kotihoidon omana palveluna.
Hankeaikana kartoitettiin kattavasti nykyinen kotihoidon asiakastarve ja käytettävät resurssit, sekä laadittiin ennustemalleja tulevien vuosien kotihoidon asiakas- ja resurssitarpeelle. Tässä selvitystyössä otettiin huomioon myös ympärivuorokautinen kotihoidon palvelutarve. Lisäksi selvitettiin työntekijöiden näkemyksiä kotihoidon yöaikaisen hoivan järjestämisestä, sekä pohdittiin mahdollisia liitännäisvaikutuksia käyttöön otettavien toimintamallien osalta.
Yhteistoiminnalla vastataan osaltaan hyvinvointialueen strategisia tavoitteita asiakaslähtöisten palvelujen toteuttamiseksi. Lisäksi lakimuutoksen tuoma velvoite kotihoitopalvelujen järjestämisestä ympärivuorokautisesti toi tarpeen tarkastella palvelujen nykytilaa ja hakea toimintamuotoja, joilla palvelu voidaan järjestää koko hyvinvointialueelle. Nykytilakartoitukset tehtiin hanketyönä, minkä jälkeen vaihtoehtoja toimintamalleihin laadittiin hanketyön ja toimialueiden yhteistyönä.
Yhteistyötoimintamallista sovittiin seuraavaa:
-yhteistyötä tiivistetään lisäämällä pelastuslaitoksen palvelumuotoihin yöaikainen kotihoitopäivystys niille alueille, joille 24/7-palvelua ei ole aiemmin voitu järjestää kotihoidon omana toimintana.
-määräaikaisten henkilötyövuosi (HTV) -siirtojen myötä pelastuslaitos lisäsi rekrytointeja, joilla mahdollistettiin ensihoitopalvelun määrän lisääminen kattamaan säännöllisen kotihoidon yöaikaiset käynnit ja turvapuhelinhälytykset.
-käynneistä sovittiin, etteivät ne ole aikaan tarkasti sidottuja ja että niille on alue- ja yökohtainen maksimimäärä. Jos asiakastarve vaatii, palvelujen järjestämistä arvioidaan tilanteen uudelleen palveluiden järjestämiseksi.
-Yhteistoimintaa koordinoidaan ja johdetaan osin yhteisesti sovituin tavoin. Ikäalue ja pelastuslaitos toteuttavat yhteispalavereita (hankeaikana hankeosallistuu tarvittavassa laajuudessa) Sovitut asiat viedään saman aikaisesti alueille ja työyksiköihin yhtäaikaisen tiedon jakamiseksi. Viestintään pyritään panostamaan, ohjeista tehdään mahdollisimman selkeitä varmistetaan että ne on saatavissa kaikille toimijoille.
Yhteistyömalli vaati HTV-siirtoja ikäalueelta pelastuslaitokselle, siirrot tehtiin ikäalueen talousarvioraamin mukaisesti. Euromääräiset suunnitelmat tehtiin yhteistyönä hanketyön, toimialueiden ja kontrollerin kanssa. Toimintaan tarvittava osaaminen löytyi henkilökunnalta, mutta viestinnän kokonaisuus vaati aikaa ja panostusta, jotta muutos tuli henkilöstön tietoon ja ymmärrettäväksi. Nykytilakartoitukset tehtiin kesällä 2022. Syksyllä 2022 pohdittiin erilaisia toimintamallivaihtoehtoja ja talven aikana edettiin käytännön järjestelyihin, lisähenkilöstön rekrytointeihin ja tiedottamiseen. Palvelun tuottaminen käynnistettiin porrastetusti kevään 2023 aikana.
Yhteistyömallista sovittiin ensin määräaikaiseksi vuoden 2023 loppuun. Yhteistoiminnan vaikuttavuutta mitataan useilla mittareilla, mm. asiakas- ja työntekijänäkökulman kautta, sekä tilastoiden. Monitasoista toiminnan arviointia toteutetaan niin toimialueilla, hanketyössä, kuin talousasiantuntijan avulla. Yhteistoiminnan on sovittu jatkuvan vuonna 2024.
Yhteistoimintamalli on otettu käyttöön kaikille tarvittaville alueille ja näin kotihoidon asiakkaille on voitu järjestää kotiin yöaikainen apu koko hyvinvointialueelle asiakastarpeiden mukaisesti.
Pelastuslaitokselle tehdyt rekrytoinnit sujuivat hyvin ja henkilöstöä saatiin tarvittava määrä. Ensihoidon yksiköiden saatavuus on kasvanut, minkä myötä alueiden väliset hälytysajot ovat kokemuksen mukaan vähentyneet. Näin ollen toimintamalli on myös osaltaan nopeuttanut ensivasteaikoja ja auttanut näin laajasti hyvinvointialueen asukkaita.
Keväällä kertyneen kokemuksen mukaan säännöllisen kotihoidon käyntejä oli melko vähän ja yöaikainen palvelu painottui turvapuhelinhälytyksiin. Kesän ja syksyn kokemusten myötä myös säännöllisen kotihoidon yöaikaiset asiakaskäynnit ovat hiljalleen kasvussa.
Sekä työntekijä, että asiakaspalaute on ollut pääsääntöisesti hyvää, yhteistoiminnan avulla kotihoitoasiakkaat ovat saaneet tarvitsemansa avun alueilla joihin ei aiemmin ole voitu kotihoivaa näin tehokkaasti tuottaa . Kaikille toimintaan osallistuneille työntekijöille on järjestetty työntekijäkysely. Työntekijät vastasivat yhteistoimintamallin olevan soveltuva tapa tuottaa yöaikainen hoiva tarvittaville alueille, työntekijät kokivat myös että asiakkailta saatu palaute on ollut hyvää; asiakkaat arvostavat kun apu on tullut. Työntekijöiltä saatu kehittämiskohteita nostava palaute kohdistui pääasiassa kirjaamiseen ja tilastointiin(pelastuslaitos). Tämä kokemus onkin nyt mennyt eteenpäin, jatkokehittämistoimien kautta. Yhteistyö on kokonaisuutena toiminut kokemusten mukaan hyvin. Yhteistyö voi tuoda myös työtyytyväisyyttä moniammatillisen yhteistyön, työnkuvien, sekä työnluonteen muutosten kautta.
Yhteistoiminnalla odotetaan olevan vaikutusta kotihoitoasiakkaiden kotona pärjäämiseen, pidempiaikaiset vaikutukset voivat näkyä asumispalveluihin siirtymisen lykkäytymisenä. Yhteistoiminnalla myös tuetaan monitasoisesti asiakkaitten palvelutarpeisiin vastaamista mahdollistaen avun kotiin raskaiden siirtymisten sijasta. Lisäksi yhteistoiminnalla tuetaan muuta palveluiden tuottamista hyvinvointialueella (mm. päivystys ja osastopaikat)
Kansikuva
