Yhteistyömalli yksityisen palveluntuottajan kanssa (jononhoito), Vantaan ja Keravan HVA (RRP, P4, I1)
Tavoitteena on luoda uusi sisäinen lähetekäsittelyn prosessi ja yhteistyömalli Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen ja yksityisen tuottajan välille mielenterveyspalveluiden hoitojonon purkamiseksi ja toimivien käytäntöjen luomiseksi.
Kehittämistyötä tehdään Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella osana päihde- ja mielenterveyspalveluiden palvelurakenteen uudistamista. Taustalla vaikuttavat hoitotakuulainsäädäntö, kasvavat mielenterveyden haasteet sekä tarve vastata lisääntyneeseen palvelukysyntään olemassa olevilla resursseilla. Sosiaali- ja terveyspalveluilta edellytetään yhä tehokkaampia prosesseja, joilla varmistetaan asiakkaalle tarpeenmukaiset ja oikea-aikaiset palvelut. Läheteprosessi on keskeinen osa palveluihin tulon vaihetta ja asiakkaan sujuvaa ohjautumista hoitoon. Lähetteen käsittelyssä arvioidaan asiakkaan tilanne, ja tämän perusteella asiakas ohjataan sopivaan yksikköön jatkossa joko ajanvarauksella tai hoitotakuujonon kautta. Onnistunut lähetteen käsittely vähentää väärin ohjautumista ja edistää yksilöllistä, tarpeeseen perustuvaa hoitoa.
Lisäksi kehittämistyön aikana suunnitellaan ja pilotoidaan toimintamalli yhteistyössä yksityisen palveluntuottajan kanssa. Malli vastaa tämän hetkisiin kansallisiin ja alueellisiin tavoitteisiin, kuten hoitotakuun toteutumiseen, sekä tarpeeseen turvata oikea-aikainen hoito eri tilanteissa. Toimintamalli tarjoaa keinon lisäresurssien käyttöön joustavasti tilanteissa, joissa oman palvelutuotannon kapasiteetti ei riitä. Näin voidaan edistää asiakkaiden yhdenvertaista hoitoon pääsyä myös kuormittuneissa tilanteissa, jos taloudelliset resurssit mahdollistavat hankinnat.
Mielenterveyspalveluissa jononhoito on toteutettu useiden työntekijöiden toimesta, mikä on käytännössä tarkoittanut vaihtelevia toimintatapoja eri tilanteissa. Kehittämistyössä on tunnistettu tarve vahvistaa yhteisiä toimintaperiaatteita ja selkeyttää jononhallinnan prosessia. Samanaikaisesti käynnissä olevassa palvelurakenteen uudistuksessa ajanvaraukselliset päihde- ja mielenterveyspalvelut yhdistyvät, ja lähetteen käsittely siirtyy palveluiden yhteiseksi prosessiksi. Tämä edellyttää toimintatapojen yhtenäistämistä, jotta palveluiden saatavuus ja hoitotakuun toteutuminen voidaan varmistaa muuttuvassa rakenteessa. Kehittämistyö linkittyy näin sekä strategiseen palveluintegraatioon että yhdenvertaisen hoitoon pääsyn vahvistamiseen.
Tavoiteltu muutos on selkeä, yhdenmukainen ja sujuva jononhoidon ja lähetekäsittelyn toimintamalli, joka tukee asiakkaan oikea-aikaista ja tarpeenmukaista hoitoon pääsyä. Lisäksi tavoitteena on luoda toimintamalli yhteistyössä yksityisen palveluntuottajan kanssa tilanteisiin, joissa jonon purkaminen edellyttää palvelun hankkimista oman tuotannon ulkopuolelta.
Toukokuun lopulta data + haastattelu-/kyselytulokset:
- Onko lähete otettu käytännössä käyttöön ja millaisia kokemuksia sen käytöstä on kertynyt?: lähetemäärien kehitys, muiden palveluiden arvio lähetteestä?
- Mihin palveluihin asiakkaat ohjautuvat lähetekäsittelystä/mitä asiakkaille tapahtuu lähetekäsittelyn jälkeen: palveluihin ohjautumisen jakauma/ hta:n lopputulos? <- ei varmuutta saadaanko
- Onko uusi lähetekäsittelyn prosessi ollut toimiva ja millainen se on verrattuna entisiin malleihin?: puhelin- ja ohjauspalveluiden työntekijöiden kokemukset?
- Millaiset asiakkaat ohjautuvat lähetteellä päihde- ja mielenterveyspalveluihin?: tieto lähetteistä esim. tulkin tarpeesta, diagnooseista, ikäryhmä ja sukupuoli
Huom! Vertailtavuus aikaisempaan malliin on osittain haastavaa, koska lähetteitä ohjautuu laajemmasta asiakaskunnasta ja uusien toimintatapojen jalkautuminen on kesken.
Kohderyhmänä ovat täysi-ikäiset asiakkaat, joilla on kiireetön päihde- ja mielenterveyspalveluiden tarve. Asiakkaat voivat hakeutua palveluihin eri reittejä, kuten terveysasemien ja xxxx. Kohderyhmä on moninainen ja sisältää asiakkaita, joiden palvelutarve vaihtelee lyhyemmästä keskusteluavusta pitkäkestoiseen hoitoon.
Tämän toimintamallin osalta kehittämisen kohteena on läheteprosessi, joka on vaihe, jossa asiakas ei yleensä ole itse aktiivisesti mukana. Kyseessä on työntekijän toteuttama osuus palvelupolun kohdassa, jossa asiakas on jo tullut palveluun mutta ei ole vielä hoitojaksolla. Asiakasymmärrystä on kuitenkin hyödynnetty työntekijöiden kokemusten kautta, joiden avulla on tiedostettu esimerkiksi oikea-aikaisen ohjautumisen, selkeän viestinnän ja turhien viiveiden merkitys asiakaskokemukselle.