Yhteistyömalli yksityisen palveluntuottajan kanssa (jononhoito), Vantaan ja Keravan HVA (RRP, P4, I1)
Tavoitteena on luoda uusi sisäinen lähetekäsittelyn prosessi ja yhteistyömalli Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen ja yksityisen tuottajan välille mielenterveyspalveluiden hoitojonon purkamiseksi ja toimivien käytäntöjen luomiseksi.
Toimintamallin nimi
Tavoitteena on luoda uusi sisäinen lähetekäsittelyn prosessi ja yhteistyömalli Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen ja yksityisen tuottajan välille mielenterveyspalveluiden hoitojonon purkamiseksi ja toimivien käytäntöjen luomiseksi.
Ratkaisun perusidea voidaan jakaa kahteen osioon
- Luoda uusi lähetekäsittelyn prosessi.
- Suunnitella toimintamalli yhteistyössä yksityisen palveluntuottajan kanssa tilanteisiin, joissa jonon purkaminen edellyttää palvelun hankkimista oman tuotannon ulkopuolelta.
Kehittämistyötä tehdään Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella osana päihde- ja mielenterveyspalveluiden palvelurakenteen uudistamista. Taustalla vaikuttavat hoitotakuulainsäädäntö, kasvavat mielenterveyden haasteet sekä tarve vastata lisääntyneeseen palvelukysyntään olemassa olevilla resursseilla. Sosiaali- ja terveyspalveluilta edellytetään yhä tehokkaampia prosesseja, joilla varmistetaan asiakkaalle tarpeenmukaiset ja oikea-aikaiset palvelut. Läheteprosessi on keskeinen osa palveluihin tulon vaihetta ja asiakkaan sujuvaa ohjautumista hoitoon. Lähetteen käsittelyssä arvioidaan asiakkaan tilanne, ja tämän perusteella asiakas ohjataan sopivaan yksikköön jatkossa joko ajanvarauksella tai hoitotakuujonon kautta. Onnistunut lähetteen käsittely vähentää väärin ohjautumista ja edistää yksilöllistä, tarpeeseen perustuvaa hoitoa.
Lisäksi kehittämistyön aikana suunnitellaan ja pilotoidaan toimintamalli yhteistyössä yksityisen palveluntuottajan kanssa. Malli vastaa tämän hetkisiin kansallisiin ja alueellisiin tavoitteisiin, kuten hoitotakuun toteutumiseen, sekä tarpeeseen turvata oikea-aikainen hoito eri tilanteissa. Toimintamalli tarjoaa keinon lisäresurssien käyttöön joustavasti tilanteissa, joissa oman palvelutuotannon kapasiteetti ei riitä. Näin voidaan edistää asiakkaiden yhdenvertaista hoitoon pääsyä myös kuormittuneissa tilanteissa, jos taloudelliset resurssit mahdollistavat hankinnat.
Kohderyhmänä ovat täysi-ikäiset asiakkaat, joilla on kiireetön päihde- ja mielenterveyspalveluiden tarve. Asiakkaat voivat hakeutua palveluihin eri reittejä, kuten terveysasemien ja xxxx. Kohderyhmä on moninainen ja sisältää asiakkaita, joiden palvelutarve vaihtelee lyhyemmästä keskusteluavusta pitkäkestoiseen hoitoon.
Tämän toimintamallin osalta kehittämisen kohteena on läheteprosessi, joka on vaihe, jossa asiakas ei yleensä ole itse aktiivisesti mukana. Kyseessä on työntekijän toteuttama osuus palvelupolun kohdassa, jossa asiakas on jo tullut palveluun mutta ei ole vielä hoitojaksolla. Asiakasymmärrystä on kuitenkin hyödynnetty työntekijöiden kokemusten kautta, joiden avulla on tiedostettu esimerkiksi oikea-aikaisen ohjautumisen, selkeän viestinnän ja turhien viiveiden merkitys asiakaskokemukselle.
Uusi lähetekäsittelyn prosessi on jalkautettu osata muuta päihde- ja mielenterveyspalveluiden palvelurakenneuudistusta.
- Lähetekäsittelystä on tehty prosessikuvaus ja työohje henkilökunnalle.
- Puhelin- ja ohjausyksikön vuoroihin on määritelty työntekijä, joka kulloinkin vastaa lähetteiden käsittelystä – tehtävä ei ole yhden henkilön vastuulla, vaan se kiertää vuorossa olevien työntekijöiden kesken.
- Palvelurakenteen uudistamisen yhteydessä on päivitetty laaja ohjausmanuaali, jossa on kuvattu tarjolla olevat palvelut, niiden kohderyhmät sekä ohjautumisen periaatteet.
- Uudistuksen käynnistyessä sovittiin Apotin kanssa ohjaustunneista, jossa käsiteltiin lähetekäsittelyä.