Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Yökotihoidon järjestäminen

Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Toimintamallin tarkoituksena on tuottaa riittävästi tietoa tuotantotapojen vaihtoehdoista päätöksenteon tueksi yökotihoidon järjestämisestä vastaaville tahoille. 

Toimintaympäristö

Kunnalla ja tulevalla hyvinvointialueella on lakeihin perustuva vastuu ikääntyneiden sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä ja turvaamisesta. Vanhuspalvelulakiin tuli voimaan uudistus 1.1.2023, missä määritellään, että asiakkaiden tulee saada kotihoidon palveluita kaikkina vuorokauden aikoina. Palvelut voidaan tuottaa omana tai ostopalveluna.  Sote-uudistus korostaakin ohjaus- ja valvontavastuuta riippumatta tuotantotavasta. Järjestäjän on aktiivisesti seurattava palvelujen laatua ja määrää sekä sitä, toteutuvatko ne vaatimusten ja tarpeen mukaisesti.

Ikääntyneiden määrän kasvaessa, tilanteessa jossa kärsitään työvoimapulasta, on palvelujen järjestäjän pystyttävä vertailemaan tuotantotapoja ja pohjaamaan tehtävät päätökset tutkittuun tietoon.  

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

 Helsingin sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen tavoitteena on laadukkaiden sosiaali-, terveys ja pelastustoimen palveluiden turvaaminen helsinkiläisille huomioiden myös palvelujen taloudelliset näkökulmat. Palvelujen tuotantotapojen vertailu ja oman toiminnan tarkastelu ja kehittämiskohteiden tunnistaminen ovat osa taloudellisesti järkevää toimintaa.

Liittyy Helsingin kaupunkistrategiaan 2021-2025 -Kasvunpaikka ja Helsingin kotihoidon strategiseen toimintasuunnitelmaan 2022-2025.

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Helsingin kotihoidossa on nähty tarve tarkastella omana tuotantona järjestettyä yökotihoitoa suhteessa muiden hyvinvointialueiden ja etenkin suurten kaupunkien ratkaisuihin tuotantotavoista.

Yökotihoidon järjestämisen tapojen arvioinnin tarkoituksena on tuottaa riittävästi tietoa tuotantotapojen vaihtoehdoista päätöksenteon tueksi yökotihoidon järjestämisestä vastaaville tahoille.

Toimintamallissa kartoitetaan aluksi Helsingin oman tuotannon nykytilaa auditoimalla yöhoidon toimintaa. Kartoitetaan auditoinnin yhteydessä kehittämistarpeet liittyen asiakastyöhön, työn organisointiin, johtamiseen ja henkilöstön osaamiseen liittyen. 

Lisäksi toteutetaan vaihtoehtoisten tuotantotapojen arviointi Helsingin näkökulmasta konsulttiyrityksen (NHG) tuottamana, joka perustuu selvitykseen yökotihoidon tuotantotavoista suurissa kaupungeissa Suomessa. Kokemuksia yöhoidon järjestämisestä kerätään haastattelemalla Hyvinvointialueiden asiantuntijoita.

 

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Kotihoidon edustajat: kotihoidon ja yökotihoidon substanssin asiantuntemus

Arviointitoimiston edustajat: palveluiden järjestämisen, asiakasohjauksen ja valvonnan asiantuntemus 

Konsulttipalvelut: selvityksen toteuttaminen ja tapaamisten järjestäminen

Muiden hyvinvointialueiden yökotihoidosta vastaavat henkilöt: vertailutiedon tuottaminen

Hanketyöntekijät: tausta-aineiston kokoaminen, raportointi ja tarvittavien tapaamisten sekä tilaisuuksien järjestäminen 

Tavoiteltu muutos

Toimintamallin avulla tuotetun tiedon toivotaan edistävän seuraavien tavoitteiden toteutumista:  

  • kotihoidon asiakkaiden yökotihoidon palveluiden saatavuus ja palveluiden laatu voidaan turvata kustannustehokkaasti tuetettuna
  • tuotantomallin valinnassa huomioidaan parhaiten alueelliset erityispiirteet sekä organisaation tavoitteet ja päätöksen tekoon on tuotettu riittävät tiedot  
  • yökotihoidon asiakkaaksi tuloa ohjaavat asiakaskriteerit ja selkeä myöntämisen prosessi

  • yökotihoidon asiakastyön kehittämiseen ja valvontaan on selkeä suunnitelma tarvittavista toimenpiteistä

     

Muutoksen mittaaminen

Yökotihoidon asiakas- ja käyntimäärät

Seurataan yökotihoidon järjestämisen kustannusten kehittymistä

Seurataan henkilöstön työtyytyväisyyttä ja pysyvyyttä

Toteutussuunnitelma

Helsingin oman tuotannon nykytilaa kartoitetaan auditoimalla yöhoidon toimintaa 

  • auditoinnissa tarkastellaan asiakaskirjauksia, asiakkaiden palveluita, asiakkaiden palvelutunteja, hoito- ja palvelusuunnitelmia sekä asiakkaille tehtyjä päätöksiä 
  • auditoinnissa haastatellaan kotihoitopäällikköä ja yökotihoidon esihenkilöä sekä työnsuunnittelijoita 
  • tutustutaan yökotihoidon työhön työvuorossa ja tavataan työntekijöitä 
  • lisäksi selvitetään palkkakustannuksia, vuoron aikaviiveitä, välitöntä työaikaa ja henkilöstörakennetta
  • kartoitetaan toimintaan liittyvät kehittämistarpeet ja sovitaan edistettävät asiat

Lisäksi toteutetaan vaihtoehtoisten tuotantotapojen arviointi Helsingin näkökulmasta konsulttiyrityksen (NHG) tuottamana. Selvityksessä tarkastellaan yökotihoidon tuotantotapoja suurissa kaupungeissa Suomessa.

  • yöhoidon järjestämisen nykytila, tausta ja kehitysteemat haastatelluilla alueilla 

  • yöhoidon ostopalveluiden hankinta ja hankinta prosessissa huomioitavat tekijät 

     

      

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Yökotihoidon asiakkaat ovat iäkkäät ja monisairaat tai vammaiset yökotihoitoa tarvitsevat henkilöt. Asiakkaita ei ole haastateltu erikseen, mutta yksi hanketyöntekijä oli yökotihoidon mukana yhden yövuoron ajan ja tapasi asiakkaita.

 

 

Idean valinta

Päädytty jatkokehittämään yökotihoitoa, omana toimintana mallina, jossa yökotihoidosta vastaa keskitetty tiimi.

Ratkaisun perusidea

Toimintamallissa kartoitetaan aluksi Helsingin oman tuotannon nykytilaa auditoimalla yökotihoidon toimintaa.  Auditoinnin yhteydessä kartoitetaan kehittämistarpeet liittyen asiakastyöhön, työn organisointiin, johtamiseen ja henkilöstön osaamiseen liittyen.  Auditoinnin tulosten perusteella tunnistettiin kehittämiskohteet ja toimenpiteet:

  • yökotihoidon myöntämisen perusteet 
  • hoitosuhteiden jatkuvuus ja henkilöstön osaaminen 
  • tiedonkulku
  • yökotihoidon, kotihoidon, kotihoidon ostopalveluasiakkaiden valvontayksikön ja ostopalvelut- ja laadunhallinta yksiköiden välinen vastuunjako valvontaan liittyen  
  • yökotihoidon työvuoron pituus suhteessa aikaviiveisiin ja välittömään työaikaan
  • optimaalinen ja tasainen resurssointi (työvuorosuunnittelu)
  • yökotihoidon reittien optimointi

Lisäksi toteutetaan vaihtoehtoisten tuotantotapojen arviointi Helsingin näkökulmasta konsulttiyrityksen (NHG) tuottamana. Selvityksessä tarkastellaan yökotihoidon tuotantotapoja suurissa kaupungeissa Suomessa.

  • yöhoidon järjestämisen nykytila, tausta ja kehitysteemat haastatelluilla alueilla 
  • yöhoidon ostopalveluiden hankinta ja hankinta prosessissa huomioitavat tekijät 

Kokemuksia yökotihoidon järjestämisestä kerätään haastattelemalla Hyvinvointialueiden asiantuntijoita. Vertailtavaa tietoa käytetään nykyisen toimintatavan tarkoituksenmukaisuuden arvioinnissa.

 

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Palvelun tuotantomallin valinnassa on huomioitava malli, joka ottaa parhaiten alueelliset erityispiirteet huomioon sekä organisaation tavoitteet (esim. keskitetty vs. alueellinen yökotihoito). Tuottajamallin valinnassa huomioitava yökotihoidon resursointivaatimukset (monituottaja vs. yksi tuottaja), jotta varmistetaan palvelutuotannon toimivuus ja henkilöstön riittävyys. Laatuvaatimukset kirjattava täsmällisesti kilpailutusmateriaaleihin ja sopimuksiin. Lisäksi on huolehdittava riittävästä laadunvalvonnasta. 

Osana kotihoidon myöntämisen perusteita määritellään yökotihoidon myöntämisen perusteet.

Yökotihoitoa tuottavan yksikön päällikkö ja esihenkilö vastaavat yökotihoidon sisällöllisestä kehittämisestä ja resurssien tarkoituksenmukaisesta käytöstä.

Yökotihoidon valvonnan vastuista sovitaan.

Seurataan yökotihoidon tuottamisen kustannuksia.

 

 

Vinkit toimintamallin soveltajille

Yökotihoidon tuotantotavan arviointia on tehtävä useasta eri näkökulmasta:

  • Palvelutuotannon järjestäminen
  • Henkilöstön saatavuus
  • Yöhoidon kustannukset
  • Laatu ja valvonta
  • Yhteistyö ja tiedonkulku

Alueelliset erityispiirteet vaikuttavat siihen, minkälainen yökotihoidon malli alueelle ja sen asukkaille on toimivin.

 

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Konsulttiyrityksen (NHG) tekemän selvityksen (haastattelut 10:lle suuren kaupungin kotihoitojen edustajille) perusteella yökotihoidon tuotantomallit voidaan jakaa kolmeen tuotantotapaan sekä omassa tuotannossa, että ostopalveluissa:

  1. Keskitettyä yöpartiotoiminta (yökotihoidosta vastaaerillinen tiimi)
  2. Kotihoidon tiimien yöhoito osana alueellista toimintaa
  3. Asumispalveluyksikön yöhön tuottama alueellinen yöhoito

Keskisteyn yöhoidon (yöpartio) vahvuuksina tunnistettiin kolmivuorotyönä järjestettävää alueellista yöhoidon mallia parempi henkilöstön saatavuus, työn tehokkaampi organisointi ja kustannustehokkuus. Kotihoidon omien tiimien yöhoidon vahvuutena oli hoidon jatkuvuus, asiakkaalle tutut hoitajat ja laatutaso. 

Kehittämisteemana tunnistettiin esimerkiksi yöhoidon ja yhteisöllisen asumisen  yöaikaisen hoidon mahdollisten synergiaetujen hyödyntäminen.

Suurissa kaupungeissa yökotihoitoa tuotettiin yleisimmin omana toimintana. Tuotantotavasta (oma/osto) riippumatta alue koki, että tuotantotapa on kustannuksiltaan edullisin. Omassa toiminnassa korostui parempi tiedonkulku, asiakkaan yhtenäinen palvelukokonaisuus ja laadun valvonta. Ostopalvelujen käyttöä puolsi henkilöstöresurssien vapautuminen päiväaikaiseen kotihoitoon ja oman tuotannon heikko resurssien saatavuus.

Yökotihoidon ostopalvelujen hankintaprosessissa huomioitavia asioita oli mm. alueelliset erityispiirteet huomioiva palvelun tuotantomallin valinta ja kotihoito-organisaation tavoitteet. Laatuvaatimukset ja -kriteerit on määriteltävä kilpailutuksissa ja sopimuksissa täsmällisesti ja varmistettava riittävä valvonta palvelun sovitun laadun toteutumisen varmistamiseksi.

Helsingin yökotihoidon näkökulmasta alustavina tuloksina todettiin:

  1. Helsingin kotihoidon asiakkaiden tarpeisiin vastaa parhaiten yökotihoito omana toimintana mallina, jossa yökotihoidosta vastaa keskitetty tiimi.
  2. Helsingin oma yökotihoito toimii hyvin ja käytännöt ovat vakiintuneita. 
  3. Yökotihoidon ulkoistaminen Helsingissä ei ole tarpeellista henkilöstön saatavuuden näkökulmasta. Yökotihoitoon on saatu hyvin henkilökuntaa ja heillä on yöhoidossa tarvittavaa asiakkaan hoitoon ja lääkityksiin liittyvää erityisosaamista.
  4. Helsingin kotihoidolla on vahva osaaminen yökotihoidon toteuttamisesta.
  5. Mahdolliseen yökotihoidon ulkoistamiseen liittyisi riskejä, kuten tuottajan äkillinen lopettaminen ja siihen liittyvät varautumissuunnitelmat.
  6. Tietojärjestelmäerot oman ja ostetun tuotannon välillä aiheuttaisivat riskejä tietokatkoksille ja viiveille.
  7. Helsingin yökotihoitoa voidaan  kehittää laadun ja kustannusten näkökulmista.
  8. Helsingin yökotihoidolle on tarpeen muodostaa myöntämisen perusteet osana kotihoidon myöntämisen perusteita.