Toimintamallin tarkoituksena on tuottaa riittävästi tietoa tuotantotapojen vaihtoehdoista päätöksenteon tueksi yökotihoidon järjestämisestä vastaaville tahoille. 

Toimintamallin nimi
Yökotihoidon järjestäminen
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Toimintamallin tarkoituksena on tuottaa riittävästi tietoa tuotantotapojen vaihtoehdoista päätöksenteon tueksi yökotihoidon järjestämisestä vastaaville tahoille. 

Toteutuspaikka
Helsingin sosiaali-, terveys- pelastustoimialan kotihoito
Paikkakunta, maakunta tai hyvinvointialue
Helsinki
Toimintamallin rahoittaja
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)

Tekijä

Mari Salonen

Luotu

10.07.2023

Viimeksi muokattu

06.10.2023
Ratkaisun perusidea

Toimintamallissa kartoitetaan aluksi Helsingin oman tuotannon nykytilaa auditoimalla yökotihoidon toimintaa.  Auditoinnin yhteydessä kartoitetaan kehittämistarpeet liittyen asiakastyöhön, työn organisointiin, johtamiseen ja henkilöstön osaamiseen liittyen.  Auditoinnin tulosten perusteella tunnistettiin kehittämiskohteet ja toimenpiteet:

  • yökotihoidon myöntämisen perusteet 
  • hoitosuhteiden jatkuvuus ja henkilöstön osaaminen 
  • tiedonkulku
  • yökotihoidon, kotihoidon, kotihoidon ostopalveluasiakkaiden valvontayksikön ja ostopalvelut- ja laadunhallinta yksiköiden välinen vastuunjako valvontaan liittyen  
  • yökotihoidon työvuoron pituus suhteessa aikaviiveisiin ja välittömään työaikaan
  • optimaalinen ja tasainen resurssointi (työvuorosuunnittelu)
  • yökotihoidon reittien optimointi

Lisäksi toteutetaan vaihtoehtoisten tuotantotapojen arviointi Helsingin näkökulmasta konsulttiyrityksen (NHG) tuottamana. Selvityksessä tarkastellaan yökotihoidon tuotantotapoja suurissa kaupungeissa Suomessa.

  • yöhoidon järjestämisen nykytila, tausta ja kehitysteemat haastatelluilla alueilla 
  • yöhoidon ostopalveluiden hankinta ja hankinta prosessissa huomioitavat tekijät 

Kokemuksia yökotihoidon järjestämisestä kerätään haastattelemalla Hyvinvointialueiden asiantuntijoita. Vertailtavaa tietoa käytetään nykyisen toimintatavan tarkoituksenmukaisuuden arvioinnissa.

 

Toimintaympäristö

Kunnalla ja tulevalla hyvinvointialueella on lakeihin perustuva vastuu ikääntyneiden sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä ja turvaamisesta. Vanhuspalvelulakiin tuli voimaan uudistus 1.1.2023, missä määritellään, että asiakkaiden tulee saada kotihoidon palveluita kaikkina vuorokauden aikoina. Palvelut voidaan tuottaa omana tai ostopalveluna.  Sote-uudistus korostaakin ohjaus- ja valvontavastuuta riippumatta tuotantotavasta. Järjestäjän on aktiivisesti seurattava palvelujen laatua ja määrää sekä sitä, toteutuvatko ne vaatimusten ja tarpeen mukaisesti.

Ikääntyneiden määrän kasvaessa, tilanteessa jossa kärsitään työvoimapulasta, on palvelujen järjestäjän pystyttävä vertailemaan tuotantotapoja ja pohjaamaan tehtävät päätökset tutkittuun tietoon.  

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Yökotihoidon asiakkaat ovat iäkkäät ja monisairaat tai vammaiset yökotihoitoa tarvitsevat henkilöt. Asiakkaita ei ole haastateltu erikseen, mutta yksi hanketyöntekijä oli yökotihoidon mukana yhden yövuoron ajan ja tapasi asiakkaita.

 

 

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Palvelun tuotantomallin valinnassa on huomioitava malli, joka ottaa parhaiten alueelliset erityispiirteet huomioon sekä organisaation tavoitteet (esim. keskitetty vs. alueellinen yökotihoito). Tuottajamallin valinnassa huomioitava yökotihoidon resursointivaatimukset (monituottaja vs. yksi tuottaja), jotta varmistetaan palvelutuotannon toimivuus ja henkilöstön riittävyys. Laatuvaatimukset kirjattava täsmällisesti kilpailutusmateriaaleihin ja sopimuksiin. Lisäksi on huolehdittava riittävästä laadunvalvonnasta. 

Osana kotihoidon myöntämisen perusteita määritellään yökotihoidon myöntämisen perusteet.

Yökotihoitoa tuottavan yksikön päällikkö ja esihenkilö vastaavat yökotihoidon sisällöllisestä kehittämisestä ja resurssien tarkoituksenmukaisesta käytöstä.

Yökotihoidon valvonnan vastuista sovitaan.

Seurataan yökotihoidon tuottamisen kustannuksia.

 

 

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Konsulttiyrityksen (NHG) tekemän selvityksen (haastattelut 10:lle suuren kaupungin kotihoitojen edustajille) perusteella yökotihoidon tuotantomallit voidaan jakaa kolmeen tuotantotapaan sekä omassa tuotannossa, että ostopalveluissa:

  1. Keskitettyä yöpartiotoiminta (yökotihoidosta vastaaerillinen tiimi)
  2. Kotihoidon tiimien yöhoito osana alueellista toimintaa
  3. Asumispalveluyksikön yöhön tuottama alueellinen yöhoito

Keskisteyn yöhoidon (yöpartio) vahvuuksina tunnistettiin kolmivuorotyönä järjestettävää alueellista yöhoidon mallia parempi henkilöstön saatavuus, työn tehokkaampi organisointi ja kustannustehokkuus. Kotihoidon omien tiimien yöhoidon vahvuutena oli hoidon jatkuvuus, asiakkaalle tutut hoitajat ja laatutaso. 

Kehittämisteemana tunnistettiin esimerkiksi yöhoidon ja yhteisöllisen asumisen  yöaikaisen hoidon mahdollisten synergiaetujen hyödyntäminen.

Suurissa kaupungeissa yökotihoitoa tuotettiin yleisimmin omana toimintana. Tuotantotavasta (oma/osto) riippumatta alue koki, että tuotantotapa on kustannuksiltaan edullisin. Omassa toiminnassa korostui parempi tiedonkulku, asiakkaan yhtenäinen palvelukokonaisuus ja laadun valvonta. Ostopalvelujen käyttöä puolsi henkilöstöresurssien vapautuminen päiväaikaiseen kotihoitoon ja oman tuotannon heikko resurssien saatavuus.

Yökotihoidon ostopalvelujen hankintaprosessissa huomioitavia asioita oli mm. alueelliset erityispiirteet huomioiva palvelun tuotantomallin valinta ja kotihoito-organisaation tavoitteet. Laatuvaatimukset ja -kriteerit on määriteltävä kilpailutuksissa ja sopimuksissa täsmällisesti ja varmistettava riittävä valvonta palvelun sovitun laadun toteutumisen varmistamiseksi.

Helsingin yökotihoidon näkökulmasta alustavina tuloksina todettiin:

  1. Helsingin kotihoidon asiakkaiden tarpeisiin vastaa parhaiten yökotihoito omana toimintana mallina, jossa yökotihoidosta vastaa keskitetty tiimi.
  2. Helsingin oma yökotihoito toimii hyvin ja käytännöt ovat vakiintuneita. 
  3. Yökotihoidon ulkoistaminen Helsingissä ei ole tarpeellista henkilöstön saatavuuden näkökulmasta. Yökotihoitoon on saatu hyvin henkilökuntaa ja heillä on yöhoidossa tarvittavaa asiakkaan hoitoon ja lääkityksiin liittyvää erityisosaamista.
  4. Helsingin kotihoidolla on vahva osaaminen yökotihoidon toteuttamisesta.
  5. Mahdolliseen yökotihoidon ulkoistamiseen liittyisi riskejä, kuten tuottajan äkillinen lopettaminen ja siihen liittyvät varautumissuunnitelmat.
  6. Tietojärjestelmäerot oman ja ostetun tuotannon välillä aiheuttaisivat riskejä tietokatkoksille ja viiveille.
  7. Helsingin yökotihoitoa voidaan  kehittää laadun ja kustannusten näkökulmista.
  8. Helsingin yökotihoidolle on tarpeen muodostaa myöntämisen perusteet osana kotihoidon myöntämisen perusteita.

 

Vinkit toimintamallin soveltajille

Yökotihoidon tuotantotavan arviointia on tehtävä useasta eri näkökulmasta:

  • Palvelutuotannon järjestäminen
  • Henkilöstön saatavuus
  • Yöhoidon kustannukset
  • Laatu ja valvonta
  • Yhteistyö ja tiedonkulku

Alueelliset erityispiirteet vaikuttavat siihen, minkälainen yökotihoidon malli alueelle ja sen asukkaille on toimivin.

 

Kansikuva
Helsinki yö

Kehittämisen vaihe

Kehitteillä

Aihealueet