Arviointi ja vaikuttavuus kiinnostavat sote-kehittäjiä

Vaikuttavaa verkostohistoriaa! Linjoilla oli verkoston kahden vuoden toiminta-ajan suurin osallistujajoukko, parhaimmillaan 146 henkilöä. Uusien verkostokävijöiden virtuaalipeukkuja nousi alkuinfon aikana useita kymmeniä. 

Petra Falkenbach avasi HTA - arviointia perusasioista alkaen. Tästä esityksestä nostona erityisen ajankohtainen Digi-HTA-menetelmä, jolla arvioidaan digitaalisia terveyspalveluita. Digituotteita voi ehdottaa Digi -HTA arviointiin ja saatua arviointitulosta voidaan hyödyntää laadun osoittamisessa kun pohditaan esimerkiksi tuotteiden käyttöönottoa hyvinvointialueilla. Digi-HTA-menetelmän arvioinnin keskeisiä näkökulmia ovat vaikuttavuus, kustannukset, turvallisuus tietosuoja ja –turva, käytettävyys ja saavutettavuus. Kun tuotteelle, esimerkiksi mobiilisovellukselle, halutaan läpinäkyvä arviointi, yritys ottaa yhteyttä, jonka jälkeen pidetään aloituspalaveri. Yritys saa vastattavakseen kysymyspatteriston. Yrityksen toimitettua vastaukset arvioon, tehdään kirjallisuuskatsaus ja muu tutkimus aiheesta, tietoa tarkennetaan ja tiedot kootaan arviointiraporttiin hyödynnettäväksi. 

Tomi Mäki-Opas nosti puheenvuorossaan esiin huomioita vaikuttavuusperusteisesta kehittämistyöstä käynnistyvillä hyvinvointialueilla. Keskeinen havainto, johon verkoston keskusteluistakin tuli useita kommentteja, oli huoli ja ristiriita, joka liittyy vaikuttavien käytäntöjen kehittämisen ja käyttöönoton aikajänteeseen. Kun hallitusohjelmassa nostetaan esiin vaikuttavien käytäntöjen keskeisyyttä, on se ristiriidassa tosiasian kanssa, että vaikuttavuuden osoittaminen on vaikeaa, miltei mahdotonta, lyhyellä aikajänteellä. Todellisuudessa vaikuttavuus voi näkyä vasta 20 - 30 vuoden päästä. Lisäksi palveluintegraatio ei ole kaikilla alueilla siinä vaiheessa, että rakenteet tukisivat pitkäjänteistä kehittämistä. Organisoituminen on kesken. Monella hyvinvointialueella ei myöskään ole yleistä käsitystä, mikä on hyvä vaikuttavuusmittari. Haasteena on mahdollisimman pätevien ja luotettavien mittareiden valinta. Lisäksi kehittämistoiminnan rahoitusta saadaan yleensä uuden kehittämiseen, ei siihen, että hyväksi todettujakaan malleja lähdettäisiin laajemmin soveltamaan, joten rahoituskaan ei ohjaa pitkäjänteiseen kehittämiseen.  

Vaikuttavuuden tutkimus on monimenetelmällistä ja kunnon vaikuttavuustutkimus ei ole lyhyellä aikajänteellä mahdollista. Seuranta-aika on hyvin pitkä, etenkin jos puhutaan ennaltaehkäisevästä toiminnasta ja sen arvioinnista. Tulisi erityisesti päästä kiinni siihen, miten kuvataan moninaisia haasteita ja mitkä asiakkaiden todelliset palveluntarpeet ovat. 

Miikka Vuorinen esitteli SOLA-työkalua, joka pohjautuu Ilmiölähtöiseen ajatteluun. Tietoja arvioinnin pohjaksi yhdistellään monesta eri tietolähteestä. Arviointia ei ole rakennettu eri hallinnonalat edellä vaan tietty ilmiö edellä.  Kun ilmiö on arvotettu, on mahdollista arvottaa myös toimenpide. Taustalla on datakoonti n. 400 vaikuttavuusketjusta eri ilmiöistä käsin tarkasteltuna. Jokainen vaikutusketju on avattu todennäköisyydellä, että seuraus tapahtuu 5 – 10 vuoden aikana. 

SOLA-työkalu nostaa esiin alueellista vaikuttavuutta. Käyttökohteita voivat olla mm. vertailtavuuden helpottuminen, jos hyvinvointialueiden näkökulmasta palvelujen tuottajat raportoisivat vaikuttavuutta samalla tavalla. Työkalu olisi hyödynnettävissä hyvinvointikertomuksen valmistelussa. Työkalu auttaa myös kohderyhmässä tapahtuvan muutoksen ja intervention vaikuttavuuden kuvaamisessa. 

SOLA-työkalu on yleisesti hyödynnettävissä ja matriisin nykyinen versio on maksuton. Aineisto on jo nyt laaja ja tarkentuu jatkuvasti.  SOLA-työkalun käyttöönottoon järjestetään viikoittain mikrotreenejä.  

Verkostossa tapahtuu

Ti 7.11.2023 klo. 9.30 -12  Sosiaalisten innovaatioiden päivä  -> Verkoston jäsenet saavat seuraavan tapaamisen kalenterikutsun viestikentässä  osallistumislinkin tapahtuman aamupäivään. 

Ke 14.2.2024 klo 9-11  Yhteistutkijuus & kansallinen yhteiskehittämisen –mallin tutkimuksellinen kehittäminen 

Uusi teemaverkosto on aloittanut toimintansa innovaatio- ja strategiaverkoston ”suojissa”. Verkostossa käsitellään yhdessä seuraavia teemoja mm. palvelupolut, palvelupolut ja prosessit, hoitoketjut ja palveluketjut, palvelumuotoilu ja asiakaslähtöisyys, digitaaliset palvelupolut. Kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä Veera Paara, veera.paara(at)omahame.fi (palvelusuunnittelija, verkoston TKI-yhteyshenkilö, laajennetun ryhmän jäsen)

Muuta mielenkiintoista

Innokylän jatkokehityksen ja sosiaalisten innovaatioiden osaamiskeskuksen valmistelun tueksi suunnitellaan kehittäjien vuorovaikutusta ja yhteiskehittämistä tukevaa keskustelualustaa. Osallistu kehittämiseen ja tule mukaan vuorovaikutusalustan ideointityöpajaan 10.10. klo 12-14.30. Tilaisuus järjestetään Teamsillä. Ilmoittautumislinkki: https://link.webropol.com/ep/IKideointityopaja 

Sosiaalisten innovaatioiden valmistelu ja pilotointi -hanke järjestää validointi-webinaarin keskiviikkona 25.10.2023 kello 13-15 Teamsissa.

Mitä ovat sosiaaliset innovaatiot ja mitä on niiden validointi? Mihin validointia tarvitaan? Tule mukaan kuulemaan, mitä on tehty ja keskustelemaan validoinnin tulevaisuudesta. Tilaisuus on maksuton ja kaikille kiinnostuneille avoin. Ilmoittautumiset ja lisätietoa linkistä.  

Lisätiedot

Merja Ikäheimo
erikoissuunnittelija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)