Arviointi, vaikuttavuus ja näkyvyys tukevat toimintamallin käyttöönottoa

Perhe Yhtenäiseksi -työskentelymenetelmä valittiin tänä vuonna Talentian Hyvä käytäntö -kilpailun voittajaksi, sekä TerveSos-kilpailun finalistiksi. Olen esitellyt sitä valtakunnallisissa ja kansainvälisissä tilaisuuksissa, kouluttanut sen käyttöön muita ammattilaisia ja antanut haastatteluja medialle. Jos kelaan mielessäni kolme vuotta taaksepäin, kaikki nyt saavutettu tuntuu mielettömältä. 

Kehitin työskentelymenetelmän alun perin arjen työvälineeksi. Perhe Yhtenäiseksi on ennaltaehkäisevän ja varhaisen tuen työskentelymenetelmä pakolaisperheiden tueksi. Nopeasti ilmeni, että tarvetta työskentelymenetelmälle oli laajemminkin.  Siitä lähti menetelmän kehittäminen Oulun kaupungin maahanmuuttajapalveluiden sisäisestä työvälineestä laajemmin käyttöönotettavaksi työmenetelmäksi.

Tässä kirjoituksessa avaan ajatuksiani siitä, mitä ovat ne tärkeät elementit, joiden avulla on päästy tähän pisteeseen. 

Rohkeus, uteliaisuus ja sinnikkyys

On tarvittu aitoa kiinnostusta ja uteliaisuutta sitä kohtaan, miten perheitä voitaisiin auttaa. Olen tarvinnut rohkeutta, että olen edes uskaltanut alkaa kehittämään uutta, ja sen jälkeen siihen, että uskallan esitellä sitä muille. Työmenetelmän kehittäminen ja sen käyttöönotto ei ole nopeaa tai suoraviivaista puuhaa, vaan vaatii sinnikkyyttä ja asian ajamista uudelleen ja uudelleen. Toivoisin että työntekijöitä kannustettaisiin kehittämään arkisella tasolla oman työn sisältöjä, ja että tehty työ huomioitaisiin. 

Yhteistyö ja verkostot

Vaikka olen kirjoittanut Perhe Yhtenäiseksi -oppaan yksin, on menetelmän kehittämisessä ja eteenpäin viemisessä ollut monia tahoja ja ihmisiä mukana. En usko, että yksin kehitetty toimintamalli olisi puoliksikaan yhtä hyvä. Mukana sisällön kehittämisessä ja mallin levittämisessä on ollut ammattilaisia mm. Oulun kaupungilta, Oulun vastaanottokeskuksesta, Turvallinen Oulu -hankkeesta ja PALOMA-osaamiskeskuksesta. Jos siis haluat kehittää tai kannustaa kehittämiseen verkostoidu tai mahdollista verkostoituminen. 

Johdon tuki ja sitoutuminen

Hienoinkin toimintamalli voi kuihtua kokoon heti alkuunsa ilman johdon tukea. Mikäli en olisi koskaan saanut esihenkilöiltäni lupaa menetelmän kehittämiseen ja sitten vielä sen kokeilemiseen arjessa, olisi Perhe Yhtenäiseksi -työskentelymenetelmä jäänyt pöytälaatikkoon. Esihenkilöni Oulun kaupungin maahanmuuttajapalveluissa ja Turvallinen Oulu -hankkeessa ovat jaksaneet lobata ja uskoa menetelmään. Sillä on ollut valtava merkitys työskentelymenetelmän jalkauttamiselle. Kun vuoropuhelua johdon ja työntekijöiden välillä vahvistaa ja vaalii, on mahdollisuus saada käyttöön paljon työn arjessa olevaa osaamista ja taitoa organisaation toimintojen kehittämiseen. 

Viestintä, näkyvyys ja näyttö

Perhe Yhtenäiseksi -työskentelymenetelmän pääsyyn tähän pisteeseen on merkittävästi vaikuttanut sen saama näkyvyys. Innokylä on ollut tärkeä paikka toimintamallista viestimiseen. Kun toimintamalli on kerran kuvattu Innokylään, on ollut helppoa osallistua erilaisiin kilpailuihin näkyvyyden saamiseksi.

Talentian Hyvä Käytäntö -kilpailun voitto toi menetelmälle tunnettuvuutta. Tärkeintä voitossa oli näkyvyys ja menetelmän validointi. Toiseksi tärkeintä lienee saatu palkintomatka, jonka avulla pääsin syyskuussa esittelemään menetelmää kansainvälisessä WACP-kongressissa Rotterdamissa.

Yksi tapa saada näkyvyyttä on ollut näytön ja vaikuttavuusarvion kerääminen. Kun saimme asiakasperheidemme tilastoja seuraamalla selville, että menetelmän käyttöönoton jälkeen lastensuojelun avohuollon tarve laski 50 % ja perhetyön tarve 75 %, näkyvyys on taas hetkeksi taattua ja menetelmä saa uskottavuutta. Kaikissa kehittämisen vaiheissa tulisi pitää kehittämistyö läpinäkyvänä viestimällä siitä, arvioida sen vaikuttavuutta ja saada näyttöä sekä pyrkiä saamaan näkyvyyttä. 

Haluan rohkaista kaikkia kehittämään ja rohkeasti jakamaan kehittämäänsä!