Innovaatio- ja strategiaverkosto kokoontui digikehittämisen äärelle
Innovaatio- ja strategiaverkoston verkkoklinikalla 9.2. teemana oli sosiaali- ja terveydenhuollon digipalveluiden kehittäminen. Aiheeseen osallistujia johdattelivat digikehittämisen rautaiset osaajat Aija Lähdesmäki, Marja Ylilehto ja Juho Ylä-Rotiala.
Kuva
Innovaatio- ja strategiaverkoston tavoitteena on tarkastella asioita uusista näkökulmista. Verkoston laajennettu ryhmä pohti ennen digikehittämisen verkkoklinikkaa, millaiset kysymykset johdattelisivat parhaiten uusille yhteiskehittämisen poluille aiheen käsittelyssä. Digikehittämisessä verkostoa kiinnosti saada vastauksia alla oleviin kysymyksiin:
- Mitä kaikkea digitalisaatio sote-alalla tarkoittaa?
- Miten varmistetaan osaamisen syntyminen digitaalisia palveluita kehitettäessä ja se, että kaikki pysyvät kehityksessä mukana?
- Mitä kehittämistyössä tarkoittaa ”pienten ehdoilla” muutoksen tekeminen ja miten sitä on huomioitu ja tullaan huomioimaan?
- Millaisia asioita on ennakoitava, kun katsotaan tulevaisuuteen?
- Miten kehitystä voidaan nopeuttaa?
- Mitkä asiat ovat kriittisimpiä, kun halutaan varmistaa onnistunut digiratkaisujen kehittäminen ja käyttöönotto sote-organisaatioissa? Kuinka sudenkuopat kierretään?
- Miten luodaan kulttuuri, jossa uusien toimintatapojen juurtuminen lähtisi käyntiin helpommin eikä keskityttäisi pelkästään tekniikkaan tai hienoihin ideoihin?
Aija Lähdesmäki Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta kertoi tulevaisuuden soten digikehittämisestä yleisellä tasolla. Hän nosti puheenvuorossaan esille, että digitalisaatio on tai ainakin sen pitäisi olla sekä toimintatapojen uudistamista, sisäisten prosessien digitalisointia että palveluiden sähköistämistä. Kyse on isosta oivalluksesta, miten omaa toimintaa voidaan muuttaa – jopa radikaalisti – toisenlaiseksi tietotekniikan avulla. Hallintoa on kehitettävä asiakkaan näkökulmasta, oli sitten kyse ulkoisesta tai sisäisestä asiakkaasta. Uuden kulttuurin luomisessa auttaa konkreettisten hyötyjen esille tuominen: kuinka toiminta tehostuu, asiointi helpottuu ja uusia palveluja saadaan luotua. Digitalisaatiossa onnistuminen ei ole pelkästään uusien teknologioiden tai järjestelmien käyttöönottoa. Onnistuminen edellyttää kokonaisvaltaista kehittämistä toiminnan, tiedonhallinnan, tietojärjestelmien ja teknologioiden osalta. Erittäin tärkeitä tekijöinä ovat johdon osallistuminen ja tuki, käyttäjien osallistuminen, vastuullinen (asiakas)tiedon hallinta, kumppanuudet organisaation ulkopuolisten toimijoiden kanssa, resurssit ja taidot.
Marja Ylilehto OYS:sta alusti OYS:n Terveyskylä-palveluiden kehittämisestä. Terveyskylä-palvelut ja sisällöt kytketään osaksi sairaalan ja tulevan hyvinvointialueen digitaalisia palveluita ja kivijalkapalveluiden prosesseja. Ammattilaisia kannustetaan ja tuetaan osallistumaan oman erikoisalan kansalliseen Terveyskylä-kehittämiseen. Jo alustuksen aikana Teamsin chattikenttä täyttyi kysymyksistä. Katsetta uusille hyvinvointialueille käänsi kysymys siitä, onko sosiaalihuollon alaiseen, ikäihmisten digitaalisiin palveluihin varauduttu Terveyskylän kehittämisessä. Keskusteluissa ennakoitiin, että hyvinvointialueiden myötä tukea tarvitaan myös ikäihmisten palvelupoluilla. Kuulimme, että Terveyskylän digihoitopolkualustaa kehitetään tänä vuonna kohti monialaisia digihoitopolkuja, jotka soveltuvat paremmin myös muihin kuin terveyspalveluihin. Tärkeään käyttöönottoon liittyvään kysymykseen saimme myös vastauksen: ”Terveyskylä palveluita kokonaisuutena kehitetään yo-sairaanhoitopiirien yhteistyöverkostossa ja yo-sairaanhoitopiirit yhdessä rahoittavat kehittämisen ja ylläpidon. Tuotokset ovat käytössä kansallisesti.”
Juho Ylä-Rotiala DigiFinland Oy:stä kertoi, mikä rooli on kokeiluilla ja innovaatioilla valtion kehitysyhtiössä. Alustuksen lopuksi kuulimme pohdintoja verkoston laajennetun ryhmän alustajille ”heittämiin” kysymyksiin. Mielenkiintoista oli kuulla, miten valtion kehitysyhtiössä nähdään digikehittämisessä osaamisen lisääminen ja muutoksen tekeminen ”pienten ehdoilla”. Osaamisen lisäämistä DigiFinland tukee kansallisten palvelujen käyttöönotossa, kouluttamisessa ja levittämisessä. Valtion yhtiön tuen kautta on mahdollisuus yhtenäistää toimintamalleja valtakunnallisesti kohti yhteisiä päämääriä. DigiFinlandin näkökulmasta digikehittämisessä toivottiin ”integraatioiden digiloikkaa”. Mitä se voisi olla? Esimerkiksi sitä, että tunnistetaan uusia ja tehokkaampia toimintatapoja ennen digitaalisten ratkaisujen kehittämistä.
Nostoja ryhmäkeskusteluista
Alustusten jälkeen keskustelu jatkui kolmessa ryhmässä. Ryhmäkeskusteluissa käytiin läpi, kuinka ammattilaiset ovat avainasemassa markkinoitaessa ja kannustaessa kansalaisia ottamaan käyttöön digitaalisia palveluja. Markkinointia ja ohjausta tarvitaan erityisesti heikoimmassa asemassa olevien asiakkaiden kohdalla. Ammattilaiset tarvitsevat ensin omaa osaamista digitaalisista palveluista ja myönteistä asennetta digipalveluja kohtaan. Hyvänä vinkkinä osaamisen lisäämiseen nostettiin Pohjois- Karjalassa käytössä oleva digimentoroinnin toimintamalli. (Huom. tämä olisi hienoa saada kuvauksena Innokylään!).
Ryhmässä pohdittiin myös resurssi- ja virtaustehokkuuden käsitteitä: resurssitehokkuudessa korostuu nopeuden lisääminen, kun taas virtaustehokkuudessa painotetaan asiakkaan tarpeita. Kehitystyössä kehitetämme liian nopeasti ja "ahneesti", emmekä aina osaa keskittyä olennaiseen eli asiakkaaseen. Jonkinlaisia kehittämisprossiin liittyviä valuvikojakin tunnistettiin: odotetaan kuukausia vaikkapa jotain päätöstä, jolloin kehittäminen seisoo ja tehotonta.
Esiin nostettiin konkreettisia esimerkkejä tiedon sirpaleisuudesta ja tarvetta kokoavalle alustalle, joka tukisi myös hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen liittyvää työtä. Tieto on usein eri kanavissa ja hyvin erilaisissa alustoissa. Yhtenä "korona-ilmiön" mukanaan tuomana hyvänä esimerkkinä nostettiin esille Ruoka-apu.fi, jonka toimintamallin kuvaus löytyy Innokylästä. Järjestöjen mukana olosta sähköinen perhekeskus on esimerkki, miten kolmas sektori tai järjestöt pääsevät mukaan tarjoamaan palveluita.
Havaintona keskusteluissa nousi, että digi-innovaatioissa on alettu puhua immateriaalioikeuksista, jotka ovat esimerkiksi kaupungeille varsin uusia ja vieraita, eikä asiaa ole kohdattu aikaisemmin. ”Ei osata pelata "peliä" digitalisaation kentällä”. Tämä ongelma on tunnistettu myös Digifinlandissa, josta voi kysyä kumppania aiheeseen liittyen.
Petri Sipilä, SOTE-osuuskunta Suomesta piti kommenttipuheenvuoron verkoston laajennetun ryhmän edustajana. Hän nosti esille erityisesti digitalisaatioon usein liittyvän polarisaation, jossa digikehittämistä tehdään digikehittäjien ehdoilla unohtaen loppukäyttäjät / asiakkaat. Kaikki eivät pysty seuraamaan digitoimijoiden terminologiaa. Digikehittämisessä olisi tärkeää lähteä liikkeelle toiminnoista eikä digi-ratkaisuista käsin ja huomioida myös se, että ei kannata suoraan digitalisoida olemassaolevia ei-digitaalisia palveluja sellaisenaan.
Impulsseja yhteistyöhön
Mari Miettinen esitti tarjouksen liittyä Hyvinvointia kaikille 2030 -ohjelman yhteiselle alustalle etsimään kumppaneita ja kertomaan hankeideoitaan neljän painopisteen mukaisesti https://stm.fi/hyvinvointia-kaikille-2030 . Verkostosta tuli kiitosta konkreettisesta lähestymistavasta ja helpon näköisestä työtila. ”Onnittelut kehittäjille jalatmaassa-ratkaisusta”
Timo Järvensivu esitti verkostolle huiman idean, johon hän toivoo verkostosta pilottikumppaneita. Käynnistymässä on kehittämistyö, jossa tuloksena on syntymässä digityökalu verkostotyön ja verkostojen johtamisen tueksi.
Seuraava verkoston verkkoklinikka 6.4.
Innovaatio- ja strategiaverkoston seuraava verkkoklinikka on 6.4. klo 9-11, jolloin jatketaan sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen yhteiskehittämismallin työstämistä yhdessä. Tarkastelun kohteena tulee olemaan erityisesti monitoimijatyöskentely. Tapaamisen valmistelua varten verkoston jäsenille tullaan lähettämään pieni kysely maaliskuussa. Ole siis valmiina kun sähköpostiin kilahtaa kysely. Kaikki vie eteenpäin yhteistä kehittämistä.
