Järjestöjen ja julkisen sektorin yhteistyötä uudella tavalla
Järjestöjen ja julkisen sektorin yhtenä käytännön yhteistyön menetelmänä on viime aikoina perehdytty verkostodialogisuuteen, jossa korostuu monitoimijainen yhdessä ajattelu. Dialogisten menetelmien avulla ongelmia voidaan ratkoa katsomalla niitä uusista näkökulmista.
Kuva
Painopisteen siirtäminen raskaista sosiaali- ja terveyspalveluista ehkäisevään toimintaan ja asiakaslähtöisyyteen edellyttää eri toimijoiden yhteistyötä. Tätä yhteistyötä tekevät parhaillaan SOSTEn ja alueellisten verkostojärjestökumppaneiden Järjestöjen sote-muutostuki -yhteistyökokonaisuus sekä THL:n koordinoima Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelma, Työkykyohjelma sekä Suomen kestävän kasvun ohjelma.
Yhteistyön yhtenä käytännön menetelmänä on äskettäin perehdytty verkostodialogisuuteen, johon ohjelmien väki ja järjestöasiantuntijat ovat saaneet valmennusta. Verkostodialogisessa toiminnassa korostuu yhdessä ajattelu, joka on monitoimijaista ja moninäkökulmaista. Keskeistä on ohjata yhdessä tekemistä siten, että kaikki tulevat kuulluiksi.
Sujuvampaa yhteis- ja rinnakkaiseloa hankkeiden kesken
Järjestöjen sote-muutostuella ja valtionavustusohjelmilla on toki erilaisia tavoitteita, mutta paljon myös yhteistä – esimerkiksi kaikkien kohderyhmät ovat hyvinvointialueilla.
”Yhteistyö sote-muutostuen ja ohjelmien kesken käynnistyi vuonna 2021, ja melko pian syntyi ajatus valmennuksesta, jossa voisi harjoitella rakentavan keskustelun menetelmiä. Idean kehittivät Järjestöjen sote-muutostuen silloinen järjestöasiantuntija Anu Toija ja Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman aluekoordinaattori Miia Ståhle”, muistelee Järjestöjen sote-muutostuen hankepäällikkö Anita Hahl-Weckström SOSTEsta.
Valmennuksen toteuttajiksi löytyi asiantuntijoita THL:stä, joten paketista tuli kustannustehokas ja joustava.
Suomen kestävän kasvun ohjelman (RRP) edustajat lähtivät valmennukseen ensimmäisinä työpäivinään kesäkuussa 2022. Hankepäällikkö Aija Lähdesmäki katsoo, että lentävä lähtö onnistui.
”Tämä jo alkanut prosessi mahdollisti uusien kehittämispäälliköiden kiinnittymisen yhteiseen alueelliseen yhteistyöhön huomattavasti nopeammin ja tehokkaammin kuin miten se olisi muuten tapahtunut. Heille se toimi myös osaltaan siis perehdytyksenä alueelliseen työhön ja erityisesti yhteistyöhön.”
Valmennus tuottaa hedelmiä jatkossakin, sillä se on lisännyt yhteistä ymmärrystä monin tavoin.
”Verkostodialogisuutta hyödyntäen voidaan koota yhteen erilaisia ryhmiä sekä hankkia ja välittää tietoa yhteisistä sisällöistä. Dialogisuusprosessi on mahdollistanut sujuvamman yhteis- ja rinnakkaiselon niin, että lopputuloksena on ollut parempi ymmärrys toisten tekemisestä ja erityisesti keskitetympi tuki alueille”, Hahl-Weckström ja Lähdesmäki kiteyttävät.
Dialogiset työkalut auttavat jumeista eteenpäin
Verkostodialogisuusvalmennukseen osallistunut Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman aluekoordinaattori Miia Ståhle ja Järjestöjen sote-muutostuen järjestöasiantuntija Helena Haaja pitävät valmennuksen tärkeänä antina sitä, että jokainen mietti omia työmenetelmiään ja sitä, kuinka voisi lisätä dialogisuutta omassa työssään.
Haaja ja Ståhle nostavat dialogisista työkaluista esiin tulevaisuuden muistelu -menetelmän. Menetelmässä siirrytään ajatuksissa muutaman vuoden päähän ja mietitään ratkaisuja, joilla onnistunut lopputulos saatiin syntymään. Nykyisyyttä lähestytään siis takautuvasti tulevaisuudesta käsin.
Haaja ja Ståhle katsovat, että dialogiset työkalut ovat tarpeen erityisesti vaikeissa tilanteissa, joissa suunnittelussa on jumiuduttu paikoilleen. Dialogisten menetelmien avulla ongelmia voidaan katsoa uusista näkökulmista ja löytää niihin ratkaisu.