Luovista menetelmistä tehokkuutta ja uusia mahdollisuuksia hyvinvoinnin edistämiseen
Luova työote ja kohtaamisten laatuun panostaminen ovat hyvinvointityön resurssitehokkuuteen satsaamista. Kaisa Koivuniemi ja Jyrki Saarela kannustavat blogissaan tutustumaan luoviin menetelmiin ja niiden tarjoamiin mahdollisuuksiin hyvinvoinnin edistämistyössä. Tarvitaan arkikokeiluja ja evidenssin keräämistä, jotta luovat menetelmät vakiintuvat osaksi hyvinvointikentän toimintakulttuuria päätöksentekopöydistä asiakastapaamisiin.
Kuva
Talousluvut ja resurssitehokkuus mielletään vastakohdaksi inhimillisen hyvinvoinnin edistämiselle. Ajatellaan, että kun pitää olla tuottava, ihmisyyden kohtaamiselle ei riitä aikaa. Kuitenkin perhekeskuskentällä tehtyjen havaintojen perusteella suurinta resurssitehokkuutta on juuri inhimilliseen kohtaamiseen panostaminen.
Luovien menetelmien hyödyntämisessä on paljon etuja. Ne purkavat hierarkkista ammattilais-asiakas -asetelmaa. Niiden kautta tunteiden ilmaiseminen ja puheeksi ottaminen helpottuvat. Lisäksi luovat menetelmät lisäävät arkiaktiivisuutta. Luovissa menetelmissä piilee mittaamatta olevaa potentiaalia edistää kokonaisvaltaista asiakkaan ja työntekijän hyvinvointia. Terveyden edistämisen määrärahalla toteutetussa Meijän perhe liikkeellä -hankkeessa (2020–2022) laajennettiin perheitä kohtaavien toimijoiden työkalupakkia luovuutta hyödyntävillä ja arkiaktiivisuutta lisäävillä menetelmillä ja työotteella. Perhekeskustoimijoilta kantautuva viesti on, että kohtaamisten myötä työn mielekkyyskin on lisääntynyt.
Luovalle työotteelle on tilausta
Viimeaikaisten maailmanmullistusten myötä hyvinvointi on koetuksella monista syistä ja toimintakyvyn vajeet laajamittaisia. Nyt jos koskaan ongelmien selättämiseen tarvitaan ennakkoluulotonta keinovalikoimaa.
Luovat menetelmät ovat vielä valitettavan alihyödynnetty resurssi sosiaali-, terveys- ja hyvinvointitoimijoiden kentällä. Ne mieltyvät joskus pelkäksi lisämausteeksi, johon turvaudutaan vasta kun kaikki muut “perinteisemmät” keinot on käytetty. Resurssipulatodellisuuden keskellä olisi tärkeää omaksua kokeilukulttuuri.
Evidenssin kerääminen on seuraava vaihe
Päätöksentekopöydissä ratkaisut perustuvat useimmiten lukuihin. Kun luovat kohtaamiset visioidaan laajamittaisesti hyödynnetyksi työkaluksi tulevaisuuden perhekeskuksissa, tarvitaan lukuja skeptikoiden vakuuttamiseksi. Tarvitaan evidenssiä siitä, miten henkilöstön tuottavuus paranee, palveluketjun tulos kehittyy ja resurssitehokkuus lisääntyy luovia menetelmiä suosimalla. On pystyttävä osoittamaan, että inhimillinen kohtaaminen kannattaa ja viivan alle jäävä luku perustelee hyödyt.
Innovaatiotoimintaa tulisikin nyt kohdistaa siihen, miten tämä numeroihin perustuva näyttö voidaan kerätä ja millä mittareilla. Toki inhimillinen kohtaaminen on asia, joka ei muitta mutkitta käänny talouden ja tilastotieteen kielelle. Kääntämistä kannattaa kuitenkin yrittää, koska ehdottamamme työote yleistyy ja tulee laajamittaisesti käyttöön todennäköisimmin silloin, kun perustelulogiikka pohjaa mitattuun tietoon.
Rohkaisemme innovaattoreita kehittämään välineitä siihen, miten luovien menetelmien käytön hyöty voidaan osoittaa. Perhekeskustoimijoiden kertomat kokemukset luovien menetelmien käyttökelpoisuudesta ovat arvokas lähtökohta, joka kannustaa lisäselvitysten tekemiseen. Innovoinnilla voidaan parhaimmillaan tuottaa mittaristo, jolla on mahdollista kerätä evidenssiä päätöksenteon tueksi.
Kokeilut tuovat yhteen
Samalla kun heitämme innovaattoreille evidenssin keräämiseen liittyvän haasteen, haluamme yllyttää ruohonjuuritasolla tapahtuviin arkikokeiluihin. Kannustamme tutustumaan luoviin menetelmiin ja niiden tarjoamiin huikeisiin mahdollisuuksiin hyvinvoinnin edistämistyössä.
Luovia kokeiluja on mahdollista tehdä matalalla kynnyksellä. Kokeilut tarjoavat luontevia yhteiskehittämisen paikkoja ja monitoimijaisia verkostoitumismahdollisuuksia esimerkiksi hyvinvointialueiden, kuntien, järjestöjen ja seurakuntien yhdyspinnoille. Kokeilujen äärellä voimme visioida uudenlaisia arkitodellisuuksia ja jakaa kokemuksia. Kokeilut tuovat ihmisiä ja asioita yhteen. Kannustamme lämpimästi luoviin kohtaamisiin!
Kaisa Koivuniemi työskentelee terveyden edistämisen asiantuntijana Jyväskylän ammattikorkeakoulun Likesissä
Jyrki Saarela työskentelee aikuisliikunnan kehittäjänä Keski-Suomen Liikunta ry:ssä