Aikuistuvan nuoren tukeminen laadukkain jälkihuoltopalveluin -hanke
Aikuistuvan nuoren tukeminen laadukkain jälkihuoltopalveluin –hanke tähtää Pohjois-Savon lastensuojelun jälkihuoltotyön laadukkaaseen ja vaikuttavaan kehittämiseen ja sitä kautta aikuistuvien nuorten työurien varmistamiseen ja vahvistamiseen, työvoiman suorituskyvyn ja työllisyyden paranemiseen sekä alueellisen elinvoiman, vetovoiman ja aluetalouden kehittämiseen.
Perustiedot
Kokonaisuuden nimi
Aikuistuvan nuoren tukeminen laadukkain jälkihuoltopalveluin –hanke tähtää Pohjois-Savon lastensuojelun jälkihuoltotyön laadukkaaseen ja vaikuttavaan kehittämiseen ja sitä kautta aikuistuvien nuorten työurien varmistamiseen ja vahvistamiseen, työvoiman suorituskyvyn ja työllisyyden paranemiseen sekä alueellisen elinvoiman, vetovoiman ja aluetalouden kehittämiseen.
Aikuistuvan nuoren tukeminen laadukkain jälkihuoltopalveluin -hanke tähtää Pohjois-Savon lastensuojelun jälkihuoltotyön laadukkaaseen ja vaikuttavaan kehittämiseen ja sitä kautta aikuistuvien nuorten työurien varmistamiseen ja vahvistamiseen, työvoiman suorituskyvyn ja työllisyyden paranemiseen sekä alueellisen elinvoiman, vetovoiman ja aluetalouden kehittämiseen. Aikuistuvia jälkihuoltopalvelujen piirissä olevia nuoria (18-25 -vuotiaat) tukemalla vaikutetaan myönteisesti myös muihin syrjäytymistä ehkäiseviin tekijöihin kuten mielenterveys- ja päihdeongelmien ehkäisyyn ja laajemmin hyvinvointiin ja elämänlaatuun sekä varmistetaan digitaalisten palvelujen kohdentuminen ko. kohderyhmälle.
Hankkeen tavoitteena on vahvistaa aikuistuvien nuorten osallisuutta ja ottaa heidät mukaan palvelujen kehittämistyöhön digitalisoituvan yhteiskunnan toimintaympäristö huomioiden. Tavoitteena on myös kehittää jälkihuollon työtapoja, työkulttuuria ja palveluita, pilotoida yhteistyöverkoston kanssa jälkihuoltopalvelujen toimintakokonaisuusmallinnuksia (henkilökohtaisesti tarjottavat palvelut, teknologia-avusteiset palvelut ja kokonaan verkossa tarjottavat palvelut) ja rakentaa jälkihuoltopalveluihin laatukriteeristöä monitoimijaisesti.
2022-2023
Kehittämistyöhön on osallistunut jälkihuoltonuoria ja heidän kanssan työskenteleviä ammattilaisia. Yhteiskehittämistyössä on ollut mukana hyvinvointialueen edutus, yksityisiä palveluntuottajia sekä kolmannen sektorin toimijoita.
Päämäärä ja tavoitteet
Hankeidea on syntynyt Pohjois-Savon eri toimijoiden yhteistyönä todettaessa lastensuojelun piirissä olleiden aikuistuvien nuorten tukemisen olevan alueellamme sangen kirjavaa. Aikuistuvat nuoret eivät saa lastensuojelutoimien jälkeen riittävää ja yksilökohtaista tukea vaan jäävät usein ilman riittäviä palveluita ja syrjäytymisen riski on näin suurempi kuin ikäluokalla keskimäärin. Kuntien vastuulla olevan jälkihuollon toteuttamisen haasteena ovat työntekijöiden riittävyys, henkilöstön jatkuva vaihtuvuus ja niukkenevat taloudelliset resurssit samalla kun palvelua tarvitsevien nuorten määrä koko ajan kasvaa. Korona-ajan todellisia palvelutarpeita ja määrää on tällä hetkellä vaikea arvioida.
Jälkihuoltotyöntekijöiden koulutustaustat ovat moninaiset ja koulutuksen antama osaaminen työn vaativuuteen nähden on riittämätöntä. Lähtökohtana kehittämistarpeelle on yhteinen tahtotila vastata juuri tämän haastavassa iässä ja elämäntilanteessa olevan kohderyhmän tuen tarpeisiin laajalla alueellisella yhteistyöllä. Murrosvaiheessa (lakiuudistus, hyvinvointialuiden synty) jälkihuollon kehittämisestä puuttuu systemaattisuus ja selkeät toimintakäytännöt. Vaihtelua jälkihuollon työtavoissa on kunnittain, työntekijöittäin ja alueittain ja lisäksi iso kansallinen tulevaisuuskuva jälkihuollon kehittämisestä puuttuu.
Hankkeen päätavoitteena on kehittää Pohjois-Savon lastensuojelun jälkihuoltotyötä ja sitä kautta vahvistaa aikuistuvien jälkihuoltotyötä tarvitsevien nuorten työ- ja toimintakykyisyyttä koulutukseen ja töihin.
Osatavoitteet:
1) vahvistaa aikuistuvien nuorten osallisuutta ja ottaa heidät mukaan palvelujen kehittämistyöhön digitalisoituvan yhteiskunnan toimintaympäristö huomioiden
2) kehittää jälkihuollon työtapoja, työkulttuuria ja palveluita, pilotoida yhteistyöverkoston kanssa jälkihuoltopalvelujen toimintakokonaisuusmallinnuksia (henkilökohtaisesti tarjottavat palvelut, teknologia-avusteiset palvelut ja kokonaan verkossa tarjottavat palvelut) ja
3) rakentaa jälkihuoltopalveluihin laatu- ja vaikuttavuuskriteeristöä monitoimijaisesti
Hankkeessa myös parannetaan osallistuvien jälkihuoltopalveluja saaneiden nuorten aikuisten digitaalisia taitoja heidän työmarkkina-asemansa parantamiseksi ja yhteiskunnan toimintaan osallistumisensa ja hyvinvointinsa edistämiseksi. Hanke vahvistaa kansalaistoimija- ja asiakaslähtöisiä toimintatapoja ottamalla nuoret mukaan palvelujen kehittämisprosessiin ja analysoimaan laadukkaita jälkihuoltopalveluja pilottivaiheessa. Hanke edistää nuorten, kuntien ja yritysten yhteistyötä ja lisää ymmärrystä nykyaikaisten palvelujen mallinnuksesta ja yhteiskehittämisestä. Hanke tukee syrjäytymisvaarassa olevien nuorten aikuisten yhdenvertaisuutta ja äänen kuulumista palveluja kehitettäessä.
Pilottina kehitetään, kokeillaan ja tutkitaan sitä, mitä aikuistuvan nuoren jälkihuoltopalveluja on syytä tuottaa kasvokkain, mitä teknologia-avusteisesti ja olisivatko jotkut palvelumuodot automatisoitavissa. Palveluja kehitettäessä huomioidaan digitalisoituvan yhteiskunnan haasteet mm. tietoturva.
Kolmantena tavoitteena on laatia laatukriteeristöä hyvälle jälkihuoltotyölle. Laatukriteerit varmistavat turvalliset ja asiakaslähtöiset palvelut kohderyhmälle. Pitkällä aikavälillä olemme luomassa kansallista asiantuntijaverkostoa jälkihuoltotyöhön.
Tuloksena hankkeesta ovat:
1) Jälkihuoltopalveluja käyttäneiden nuorten aikuisten osallisuuden ja digitaitojen vahvistaminen ja palvelukokemusten huomioiminen jälkihuoltopalveluja kehitettäessä. Nuorten hankkeeseen osallistumisen kautta kehittyvät heidän arjessa selviämisen taitonsa, kyky oman tulevaisuudensa rakentamiseen ja yleisemmin työ- ja toimintakykyisyys. Aikuistuvia nuoria tavoitellaan osallistuvaksi hankkeeseen noin 20-30.
2) Jälkihuoltopalvelujen työtapojen ja työkulttuurien kehittämisen ja palvelumuotoilun kautta kehitetään jälkihuoltopalvelujen malli erilaisista palvelusta (kasvokkain tarjottavat palvelut, teknologia-avusteiset palvelut ja kokonaan digitalisoidut palvelut
3) Jälkihuoltopalvelujen laatu- ja vaikuttavuuskriteeristön mallintaminen. Osana tätä kriteeristöä kehitetään vaikuttavuuden arviointia ja otetaan käyttöön parhaimmat vaikuttavuuden arvioinnin välineet jälkihuoltotyöhön.
4) Hankkeen kautta syntyy uudenlainen palvelujen kehittämisen tapa: suunnittelu ja kehittäminen yhdessä asiakkaiden (nuoret aikuiset) kanssa – rohkeat kokeilut – mallien toimivuuden arviointi ja vaikuttavuuden arviointi – toimivien mallien konseptointi – skaalaaminen
Arviointi
