FINGER-tutkimus ja toimintamalli
FINGER-elintapaohjelma on suomalaisen muistitoimintojen heikentymisen ehkäisytutkimuksen (FINGER) pohjalta kehitetty toimintamalli. Sen tavoitteena on ehkäistä muistitoimintojen heikentymistä ikääntyneillä, vähentää muistisairauksien riskitekijöitä ja vahvistaa terveyttä edistäviä elintapoja. FINGER-tutkimuksen kaksivuotinen elintapaohjelma koostui viidestä osa-alueesta, joita toteutettiin yksilö- ja ryhmätapaamisissa. Ohjauksen tavoitteena oli ravitsemussuositusten mukaisen ruokavalion noudattaminen, nousujohteisen liikuntaharjoittelun toteuttaminen, muistitoimintojen kehittäminen, sosiaalisen aktiivisuuden lisääminen ja sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöiden tehostettu seuranta.
Kokonaisuuden nimi
FINGER-elintapaohjelma on suomalaisen muistitoimintojen heikentymisen ehkäisytutkimuksen (FINGER) pohjalta kehitetty toimintamalli. Sen tavoitteena on ehkäistä muistitoimintojen heikentymistä ikääntyneillä, vähentää muistisairauksien riskitekijöitä ja vahvistaa terveyttä edistäviä elintapoja. FINGER-tutkimuksen kaksivuotinen elintapaohjelma koostui viidestä osa-alueesta, joita toteutettiin yksilö- ja ryhmätapaamisissa. Ohjauksen tavoitteena oli ravitsemussuositusten mukaisen ruokavalion noudattaminen, nousujohteisen liikuntaharjoittelun toteuttaminen, muistitoimintojen kehittäminen, sosiaalisen aktiivisuuden lisääminen ja sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöiden tehostettu seuranta.
Tässä kokonaisuudessa kuvataan alkuperäisessä FINGER-tutkimuksessa kehitetty ja toteutettu FINGER-elintapaohjelma. FINGER-elintapaohjelman tavoitteena on ylläpitää ikääntyneiden muisti- ja ajattelutoimintoja, elämänlaatua ja toimintakykyä vahvistamalla terveellisten elintapojen toteutumista. Kuvausta voidaan hyödyntää Suomessa sovellettavissa FINGER-malliin pohjautuvissa toimintamalleissa. Tavoitteena on myös koota yhteen tietoa Suomessa kehitetyistä ja käyttöönotetuista toimintamalleista, joissa on hyödynnetty FINGER-elintapaohjelmaa
Kaksi vuotta kestänyt FINGER-tutkimuksen interventio käynnistyi vuonna 2009. Lisäksi tutkittavat osallistuivat intervention jälkeisille seurantakäynneille noin viisi, seitsemän ja yksitoista vuotta tutkimuksen alkamisen jälkeen. Tutkimukseen osallistuneita seurataan edelleen, jotta saadaan tietoa elintapaohjelman pitkäaikaisista vaikutuksista.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)
FINGERin tausta:
Väestön ikääntyminen ja muistisairaiden määrän voimakas kasvu nyt ja tulevaisuudessa ovat luoneet tarpeen ikääntyneiden henkilöiden aivoterveyden ylläpitämiselle ja muistitoimintojen heikentymisen ehkäisylle. Muistisairauksiin ei ole ennaltaehkäisevää tai parantavaa lääketieteellistä hoitoa ja siksi tutkimusnäyttöä ennaltaehkäisyn mahdollisuuksista tarvitaan.
Väestötasoisissa seurantatutkimuksissa on havaittu, että muistisairauksien riskiä lisäävät muun muassa korkea verenpaine, korkea kolesteroli, diabetes ja ylipaino. Aivoja suojaavat sen sijaan korkea koulutus, liikunta, terveellinen ruokavalio ja aktiivinen elämäntyyli. Muistihäiriöiden taustasyyt ovat moninaiset ja siksi useampaan riskitekijään puuttumista samanaikaisesti pidettiin tarpeellisena. FINGER-tutkimuksen tarkoituksena oli kohentaa osallistujien elintapoja monipuolisesti ja saada aikaan kokonaisvaltainen ja pitkäaikainen elintapojen parantuminen.
FINGER-elintapaohjelman tavoite on muistitoimintojen heikentymisen ehkäisy ikääntyneillä ja muistisairauksien riskitekijöiden vähentäminen. Muistisairauksien ehkäisyn toimintamallissa pyritään vaikuttamaan samanaikaisesti useampaan riskitekijään. FINGER-tutkimuksessa toteutettuun elintapaohjelmaan kuului viisi osa-aluetta: käytännönläheinen ravitsemusohjaus, nousujohteinen liikuntaharjoittelu, muistiharjoittelu, sosiaalinen aktiivisuus sekä sydän- ja verisuonitautien riskitekijöiden hallinta.
Alkuperäisen FINGER-tutkimuksen tavoitteena oli tutkia kaksivuotisen monialaisen elintapaohjelman vaikutuksia kognitioon riskiryhmään kuuluvilla ikääntyneillä henkilöillä. FINGER-tutkimuksen päätarkoituksena oli saada selville, voidaanko monipuolisella elintapaohjelmalla ehkäistä muisti- ja ajattelutoimintojen heikkenemistä ikääntyvässä väestössä. Lisäksi tutkimuksessa on selvitetty ja edelleen selvitetään elintapaintervention vaikutusta mm. osallistujien toimintakykyyn, elämänlaatuun, masennusoireisiin, terveyspalveluiden tarpeeseen sekä sydän- ja verisuonitautien riskitekijöihin.
FINGER-tutkimuksen kohderyhmä
FINGER-tutkimuksen kohderyhmä oli 60–77-vuotiaat henkilöt, joilla oli elintapatekijöiden (esimerkiksi korkea verenpaine, korkea verensokeri, korkea kolesteroli, liikkumattomuus) vuoksi lievästi kohonnut todennäköisyys sairastua muistisairauteen. Lievästi kohonneen muistisairausriskin määritelmänä pidettiin CAIDE-riskipisteiden määrää 6 pistettä tai enemmän. Tutkimukseen sisällytettiin kohonneet CAIDE-pisteet saaneiden joukosta henkilöt, joiden kognitiiviset toiminnot olivat keskitasoa tai hieman sen alle. Tutkimukseen osallistuvalla henkilöllä ei saanut olla epäiltyä tai diagnosoitua muistisairautta.
FINGER-elintapaohjelman sisältö alkuperäisessä tutkimuksessa:
- Ravitsemusohjaus: Ravitsemusasiantuntijan ohjaus perustui suomalaisiin ravitsemussuosituksiin ikääntymiselle tyypilliset haasteet huomioiden. Ravitsemussuositusten soveltaminen henkilön omaan arkeen suunniteltiin yksilöllisesti. Ravitsemusohjaus piti sisällään seitsemän ryhmätapaamista (noin 10 henkilöä/ryhmä) ja kolme yksilötapaamista. Tavoitteena oli tutkittavan ruokavalion muokkaaminen käytännöllisillä neuvoilla pienin askelin terveellisemmäksi.
Ruokavaliotavoitteet pitivät sisällään:
- Kalaa vähintään 2 kertaa viikossa
- Kasviksia, hedelmiä ja marjoja 400 g/vrk
- Rasvan laadun parantaminen (öljyn ja margariinin käyttö, vähärasvaiset maitotuotteet ja lihat)
- Kuidun saannin lisääminen (täysjyväviljavalmisteet)
- Sokerin ja alkoholin käytön rajoittaminen
- Riittävän proteiininsaannin turvaaminen
- D-vitamiinivalmisteen käyttö
- Muut yksilölliset tavoitteet
- Kasviksia, hedelmiä ja marjoja 400 g/vrk
- Liikuntaharjoittelu: Toteutettiin ryhmämuotoisena fysioterapeutin ohjauksessa, sekä itsenäisenä harjoitteluna. Liikuntaharjoittelu perustui kansainvälisiin liikuntasuosituksiin, kuitenkin niin, että harjoittelua sovellettiin yksilöllisesti lähtötaso huomioiden. Liikuntaharjoittelu oli nousujohteista, eli harjoittelun tehoa, kestoa ja määrää lisättiin säännöllisesti. Liikuntaharjoitteluohjelma piti sisällään:
- lihaskuntoharjoittelua kuntosalilla tai kotiharjoitteluna oman kehon painoa hyödyntäen 1–3 kertaa viikossa
- omien mieltymysten mukaista kestävyysliikuntaa 2–5 kertaa viikossa
- Tasapainoharjoittelua 5–10 minuuttia kerrallaan, esimerkiksi painonsiirrot jalalta toiselle, viivakävely ja pehmeällä alustalla tai tasapainolaudalla tehtävät harjoitteet.
- Kognitiivinen harjoittelu: Harjoittelu kohdistui episodiseen muistiin, toiminnanohjaukseen, tiedonkäsittelyn nopeuteen ja työmuistiin. Harjoittelu tapahtui psykologin ohjaamissa ryhmätapaamisissa (11 kertaa) ja omaehtoisena harjoitteluna (vähintään 2–3 kertaa viikossa).
- Harjoittelussa korostettiin harjoittelun säännöllisyyttä, jatkuvuutta ja riittävää vaativuutta.
- Harjoittelussa hyödynnettiin tietokonepohjaista harjoitusohjelmaa, jossa tehtävien vaativuus lisääntyi suorituksen parantuessa.
-
Osallistujia kannustettiin myös muihin ajattelutoimintoja aktivoiviin toimiin, kuten musiikin kuunteluun, kielten opiskeluun, lukemiseen, ristisanatehtävien ratkomiseen ja erilaisten pelien pelaamiseen.
- Sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöiden hallinta: Tutkittavat tapasivat interventiojakson aikana tutkimushoitajan kuusi kertaa ja lääkärin kolme kertaa. Tutkimuksessa seurattiin tehostetusti sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöitä: lihavuus, tupakointi, korkea systolinen tai diastolinen verenpaine, poikkeavat veren rasva-arvot (LDL-kolesterolipitoisuus suurentunut ja HDL-kolesterolipitoisuus pieni) ja suuri veren glukoosipitoisuus.
- Mikäli riskitekijöitä havaittiin, kannustettiin kiinnittämään huomioita riittävään liikuntaan ja terveellisiin ravitsemustottumuksiin ohjelman ohjeiden mukaisesti.
-
Tarvittaessa tutkittava ohjattiin oman lääkärin vastaanotolle lääkehoidon tarpeen arviointiin Käypä hoito -suositusten mukaisesti.
- Sosiaalinen aktiivisuus: sosiaalisen aktiivisuuden lisääntymistä pyrittiin tukemaan ryhmämuotoisten ohjaustapaamisten myötä. Tutkittavat kävivät ohjelman läpi pääasiallisesti saman pienryhmän kanssa, jolloin he tutustuivat toisiinsa ja esim. jatkoivat liikuntaharjoittelua yhdessä kaksivuotisen ohjelman jälkeen.
FINGER-tutkimuksen tulokset
Tutkimuksessa kaksivuotiseen monitekijäiseen interventioon osallistuneita verrattiin kontrolliryhmään, joka sai tavanomaista terveysneuvontaa. FINGER-tutkimuksen mukaan monimuotoinen elintapaohjelma voi pienentää muistihäiriöiden riskiä jopa 30 %.
FINGER- tutkimuksessa osoitetut elintapaohjelman hyödyt:
- parempi kognitio kahden vuoden seurannassa (Ngandu ym. 2015)
- riippumatta taustatekijöistä tai geneettisestä riskistä (Rosenberg ym. 2018, Solomon ym. 2018)
- pienensi sydän- ja verisuonisairauksien riskiä (Lehtisalo et al. 2022)
- vähensi toimintakyvyn heikentymistä (Kulmala ym. 2019) ja kroonisten sairauksien ilmaantumista (Marengoni ym. 2018)
- paransi elämänlaatua (Strandberg ym. 2017)
- paransi ruokavalion laatua (Lehtisalo ym. 2017)
- vähensi sairaala- ja päivystyspalvelujen käyttöä kahdeksan vuoden seurannassa (Sääskilahti ym. 2024)
- terveystaloudelliset hyödyt
- kognitiovaikutukset kustannustehokkaita (Wimo ym. 2022, Sääskilahti ym. 2024)
- vähensi terveyspalvelujen käyttö ja -kustannuksia kahdeksan vuoden seurannassa (Sääskilahti ym. 2024)
Alkuperäisessä tutkimuksessa kaikki osallistujat tekivät muisti- ja ajattelutoimintoja kartoittavan tehtäväsarjan, jonka avulla voitiin arvioida FINGER-elintapaohjelman vaikutuksia ajattelu- ja muistitoimintojen heikkenemisen ehkäisyssä. Muisti- ja ajattelutoimintojen testauksen lisäksi tutkimukseen osallistuneiden terveyttä ja toimintakykyä kartoitettiin laajasti erilaisten mittausten, testien ja kyselylomakkeiden avulla. Tutkittavien verinäytteistä analysoitiin mm. kolesteroli- ja sokeriarvoja ja heiltä kerättiin tietoa liikunta- ja ruokatottumuksista, terveydestä, toimintakyvystä, elämänlaadusta ja terveyspalvelujen käytöstä. Näiden tietojen avulla voitiin kattavasti tutkia elintapaohjelman hyötyjä. Tutkimuksessa käytettiin myös tietoja, jotka kerättiin kansallisista rekistereistä.
Alkuperäisestä tutkimuksesta sekä jalkauttamishankkeista esiin nousseita käytännön kokemuksia:
- Miksi alkuperäinen tutkimusinterventio onnistui?
- Ryhmätoiminta – yhdessä tekeminen
- Yksilöllistetty, konkreettinen neuvonta
- Koulutettu henkilökunta
- Positiivinen palaute tutkittaville läpi ohjelman
- Tutkittavan oman motivaation herättely
- Voimaannuttaminen
- Yhteisön tuki
- Tutkimuksen elintapaohjelma oli intensiivinen ja sisälsi melko paljon yksilöohjausta ja ryhmäohjausta, joten sen jalkauttaminen käytännön työhön vaatii muokkausta
- Muistisairauksien ehkäisyssä monitekijäinen vaikuttaminen on tarpeen (liikunta, ravitsemus, sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöiden hallinta ja muistitoimintojen harjoittelu) - yksittäiset elintapamuutokset voivat olla pieniä, kunhan ne ovat pysyviä
- Ryhmämuotoinen toiminta tukee motivaatiota ja edistää sosiaalista aktiivisuutta, joten elintapaohjelman eri osa-alueiden toteuttaminen ryhmämuotoisesti on suositeltavaa.
- Elintapaohjelmaa voivat toteuttaa monet terveydenhuollon ammattilaiset, esimerkiksi lääkäri, sairaanhoitaja, terveydenhoitaja, ravitsemusterapeutti ja fysioterapeutti.
- Ohjelman toimivuutta ja vaikuttavuutta parantaa, mikäli sen käyttöönoton suunnitteluun ja toteuttamiseen osallistuu moniammatillinen ryhmä, jossa on osaamista elintapaneuvonnan tukemisen ja geriatrian alalta.
- Elintapaohjelmaa käyttöönotettaessa on hyvä nimetä toiminnasta vastaava henkilö, koordinaattori, joka rekrytoi mukaan muut sidosryhmät. Toteutus voidaan suunnitella esimerkiksi niin, että toiminnan vetovastuu on koulutetulla hoitajalla, mutta toiminnan suunnitteluun ja seurantaan osallistuu moniammatillinen tiimi, ja tarvittaessa on käytettävissä alakohtaisten asiantuntijoiden tuki (ravitsemusterapeutti, fysioterapeutti, psykologi, lääkäri). Toimintamallin toimeenpanijana voivat toimia myös kolmannen sektorin toimijat, alan opiskelijat sekä vapaaehtoistoimijat, mikäli he ovat perehtyneet toimintamallin periaatteisiin riittävästi.
- Ohjelmaa suositellaan kohdennettavaksi riskiryhmiin kuuluviin, jotka todennäköisesti hyötyvät ohjelmasta eniten ja siten ohjelma on heidän kohdallaan myös kustannustehokasta. Ohjelma kuitenkin sopii kaikille, myös matalan riskin henkilöille, sillä elintapamuutokset todennäköisesti parantavat myös muiden kohderyhmien terveyttä.
- Muistisairauksien ehkäisy on järkevää aloittaa jo keski-iässä tai aiemminkin, mutta FINGERin mukaisen elintapaohjauksen tarjoaminen näissä ryhmissä ei välttämättä ole muistisairausnäkökulmasta kustannustehokasta, mikäli aika ohjelman käytöstä mahdolliseen sairastumiseen on hyvin pitkä.
Kuva
