Kansalaisopisto kulttuurihyvinvoinnin välittäjänä

Kansalaisopisto kulttuurihyvinvoinnin välittäjänä -projektin tavoitteena on tuoda taidetta osaksi sosiaali- ja terveyssektorin monialaista työtä ja helpottaa taiteilijoiden löytymistä sotesektorin tarpeisiin. 

Kokonaisuuden nimi
Kansalaisopisto kulttuurihyvinvoinnin välittäjänä
Lyhyt kuvaus

Kansalaisopisto kulttuurihyvinvoinnin välittäjänä -projektin tavoitteena on tuoda taidetta osaksi sosiaali- ja terveyssektorin monialaista työtä ja helpottaa taiteilijoiden löytymistä sotesektorin tarpeisiin. 

Kokonaisuuden tarkoitus ja tavoitteet

Taiteella on tutkitusti hyvinvointia lisääviä vaikutuksia. Projektin tavoitteena on luoda ohjeistus siihen, miten taiteen ja kulttuurin ammattilaisten kansalaisopistoissa tuottamia sisältöjä voidaan välittää osaksi sosiaali- ja terveyspalveluita.

Taiteen edistämiskeskuksen Kansalaisopisto kulttuurihyvinvoinnin välittäjänä -projekti kehittää kansalaisopistopohjaisia välittäjätoiminnan malleja kulttuurihyvinvointitoiminnan edistämiseksi. Etelä-Pohjanmaalla kehitettävän projektin tavoitteena on luoda malleja, joita voidaan soveltaa valtakunnallisesti. Mallit tukevat taiteen ja kulttuurin saavutettavuutta, erityisesti yhteistyössä sosiaali- ja terveyspalveluiden (sote-sektorin) kanssa. 

Projekti kuuluu Taiteen edistämiskeskuksen kulttuurihyvinvoinnin asiantuntijapalveluiden kehittämistyöhön.  

Ajankohta: 1.11.2021 - 30.9.2026. 

Projekti Taiken verkkosivuilla: https://www.taike.fi/fi/projektit/kansalaisopisto-kulttuurihyvinvointitoiminnan-valittajana

Tavoitteet: 

  • Edistää taiteilijoiden työllistymistä sote-sektorille. 
  • Parantaa taiteen ja kulttuurin saavutettavuutta. 
  • Lisätä maantieteellistä yhdenvertaisuutta taidepalveluiden saatavuudessa. 
  • Kehittää palvelupolkuja, jotka yhdistävät taiteilijat, kansalaisopistot ja sote-sektorin tarpeet. 

Kansalaisopisto kulttuurihyvinvoinnin välittäjänä -projekti pyrkii edistämään taiteilijoiden työllistymistä sosiaali- ja terveyssektorille sekä kehittämään palvelupolkuja, jotka yhdistävät taiteilijat, kansalaisopistot ja hyvinvointialueiden tarpeet. Projekti tukee taiteen ja kulttuurin saavutettavuutta ja maantieteellistä yhdenvertaisuutta, tarjoten kulttuurihyvinvointia edistäviä malleja valtakunnalliseen käyttöön. 

Kansalaisopistojen toiminta tuottaa tutkimusten mukaan hyvinvointia opiskelijoilleen. Aikuiskoulutukseen osallistuminen lisää esimerkiksi fyysistä ja henkistä hyvinvointia, vahvistaa sosiaalista osallistumista ja verkostoja sekä parantaa luottamusta omiin kykyisin ja lisää elämänhallinnan tunnetta (Manninen ym. 2019).  Kansalaisopistot toteuttavat monipuolisesti kulttuurihyvinvointitoimintaa. 

Kansalaisopistoilla on pitkä kokemus sosiaali- ja terveyssektorin kanssa tehdystä yhteistyöstä. "Perinteisen" kurssitoiminnan lisäksi kansalais- ja työväenopistot tarjoavat sosiaali- ja terveydenhuoltoon sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen suunnattuja taide- ja kulttuurisisältöjä. Terveystaloustieteen näkökulmasta kansalaisopistojen toiminnan voidaan nähdä joko kunnan tai alueen palveluita täydentävänä tai muita palveluita korvaavana (Manninen ym. 2019).

Kansalaisopistoverkosto kattaa koko Suomen, näin ollen kansalaisopistomalli voi toteutuessaan lisätä merkittävästi alueellista yhdenvertaisuutta kulttuurihyvinvoinnin suhteen. Kansalaisopistoilla on lisäksi laajat verkostot alueittensa taiteilijoihin sekä pitkä kokemus taiteilijoiden työllistämisestä tuntiopettajina.

Tässä kokonaisuudessa kansalaisopistojen kulttuurihyvinvointitoiminnalla tarkoitetaan kansalaisopistojen toteuttamia taide- ja kulttuurisisältöjä, joissa toteutuu vähintään yksi seuraavista kriteereistä: 1) Toiminta toteutetaan yhteistyössä hyvinvointialueen tai muun sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavan tahon kanssa, 2) asiakkaita ohjataan kansalaisopiston toimintaan hyvinvointialueelta tai muiden sote-toimijoiden taholta, 3) toiminnalle on määritelty osallistujan hyvinvointia vahvistava tavoite.

Toimiaika

11/2021–9/2026

Toimijat

Projektin toiminta kohdistuu erityisesti Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen asiakkaille, esimerkiksi kehitysvammaisille, eläkeläisille, mielenterveys- ja päihdekuntoutujille sekä muille sosiaalisen tuen tarpeessa oleville. 

Keskeisiä yhteistyökumppaneita ovat Seinäjoen ja Järvilakeuden kansalaisopistot, Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue (Etelä-Pohjanmaan tulevaisuuden sote-keskus -hanke, 2021-2022), Etelä-Pohjanmaan liitto ja Seinäjoen kaupunki. 

 

Ohjausryhmän jäsenet:

Laura Buckman, ts. ikääntyvien kulttuuritoiminnan koordinaattori, Seinäjoen kaupunki

Hanna Hangasluoma, kulttuuripäällikkö, Etelä-Pohjanmaan liitto

Maaria Koivula-Talkkari, koulutussuunnittelija, Järvilakeuden kansalaisopisto

Satu Kokkoniemi, kulttuurihyvinvoinnin asiantuntija

Teppo Latvanen, rehtori, Seinäjoen kansalaisopisto

Maarit Nortunen, suunnittelija, Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue (11/2023–)

Anu Tikkala, asiakaspalveluiden asiantuntija, Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue (2/2024-)

Juha Vuorijärvi, hyvinvointikoordinaattori, Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue (3/2023–)
 

Ohjausryhmän aiemmat jäsenet:

Tuula Peltoniemi, asiantuntija, Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue, Tulevaisuuden sote-keskus -hanke (11/2021–12/2023)

Anneli Saarinen (11/2021–12/2023)

Esa Vienamo, taideasiantuntija, Taiteen edistämiskeskus (11/2021–12/2023)

 

Rahoittaja
Taiteen edistämiskeskus (Taike)
Liitetiedostot ja linkit
Yhteyshenkilön nimi
Venla Korja
Yhteyshenkilön organisaatio
Taiteen edistämiskeskus
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
venla.korja@taike.fi

Tekijä

Venla Korja

Luotu

25.06.2024

Viimeksi muokattu

21.01.2025
Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Taiteen ja kulttuurin hyvinvointivaikutukset on tunnustettu laajalti yhteiskunnassamme, mutta toiminnan rakenteet ovat vasta muotoutumassa ja niiden juurruttaminen vaatii vielä paljon työtä. Taidetta ja kulttuuria on hyödynnetty jo pitkään osana sosiaali- ja terveyspalveluja, esimerkiksi ikääntyneiden palveluissa ja sairaaloissa. Strateginen kehittämistyö on kuitenkin monilta osin riippunut hankerahoituksesta, mikä on jättänyt systemaattisen kehittämistyön puutteelliseksi. Vuonna 2023 toteutettu sosiaali- ja terveysalan uudistus, jossa järjestämisvastuu siirtyi kunnilta hyvinvointialueille, vaikuttaa myös kulttuurihyvinvointitoiminnan toteutumiseen ja kehittymiseen.

Kulttuurihyvinvoinnin edistämiseksi tarvitaan edelleen uudenlaisia avauksia ja yhteistyömuotoja sekä taho, joka tuntee alueensa taiteilijat ja pystyy etsimään oikeat toimijat hyvinvointi- ja terveyssektorin tarpeisiin. Kansalaisopistot ovat tällaisia toimijoita, joilla on pitkä kokemus taiteilijoiden palkkaamisesta ja toiminnan koordinoimisesta. Lisäksi kansalaisopistoverkosto kattaa koko maan.

Kansalaisopisto kulttuurihyvinvoinnin välittäjänä -projekti toteuttaa laajasti Taiken strategisia tavoitteita, mm. seuraavilta osin:

  • Varmistamme taiteen ja kulttuurin saavutettavuutta, saatavuutta ja yhdenvertaisuutta.
  • Rakennamme siltoja eri hallinnonalojen ja yhteiskunnan sektoreiden välille.
  • Edistämme taiteilijoiden toimintaedellytyksiä ja työllistymistä.
  • Vahvistamme taide- ja kulttuurikentän yrittäjyyden edellytyksiä ja liiketoimintaosaamista.
  • Rakennamme taiteen ja kulttuurin avulla vakaata yhteiskuntaa, joka ottaa mukaan ja välittää.

Lue lisää Taiken strategiasta täältä: https://www.taike.fi/fi/strategia-2030.

Päämäärä ja päätavoite

Kansalaisopisto kulttuurihyvinvoinnin välittäjänä  

Projekti kehittää kansalaisopistopohjaisia välittäjätoiminnan malleja kulttuurihyvinvointitoiminnan edistämiseksi. Etelä-Pohjanmaalla kehitettävän projektin tavoitteena on luoda malleja, joita voidaan soveltaa valtakunnallisesti. Mallit tukevat taiteen ja kulttuurin saavutettavuutta, erityisesti yhteistyössä sosiaali- ja terveyspalveluiden (sote-sektorin) kanssa. 

Tila: Käynnissä 
Ajankohta: 1.11.2021 - 30.9.2026 

Tavoitteet: 

  • Edistää taiteilijoiden työllistymistä sote-sektorille. 
  • Parantaa taiteen ja kulttuurin saavutettavuutta. 
  • Lisätä maantieteellistä yhdenvertaisuutta taidepalveluiden saatavuudessa. 
  • Kehittää palvelupolkuja, jotka yhdistävät taiteilijat, kansalaisopistot ja sote-sektorin tarpeet. 

Kansalaisopisto kulttuurihyvinvoinnin välittäjänä -projekti pyrkii kehittämään palvelupolkuja, jotka yhdistävät taiteilijat, kansalaisopistot ja hyvinvointialueiden tarpeet sekä edistämään taiteilijoiden työllistymistä sosiaali- ja terveyssektorille. Projekti tukee taiteen ja kulttuurin saavutettavuutta ja maantieteellistä yhdenvertaisuutta, tarjoten kulttuurihyvinvointia edistäviä malleja valtakunnalliseen käyttöön. 

Tavoiteltavat tulokset, tuotokset ja vaikutukset

Keskeiset toimenpiteet

  1. Ilmianna työyhteisösi -pilotit (2022–2023)

    Pilotit tarjosivat kulttuurihyvinvointia tukevia taidetoimintoja, kuten sosiaalista sirkusta, yhteislaulua ja taidetuokioita sosiaali- ja terveyspalveluihin Etelä-Pohjanmaalla. Toiminta lisäsi osallistujien osallisuutta ja yhteisöllisyyttä. Pilotit toteutettiin Seinäjoen kansalaisopiston myyntipalveluna ja kohdennettiin aloittavalle hyvinvointialueelle. 

    Esite löytyy täältä.

  2. Taiku-koulutus sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille (2022–2023) 

    Koulutus oli suunnattu sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille, jotka halusivat kehittää osaamistaan kulttuurihyvinvoinnin saralla. Osallistujat saivat tietoa sekä käytännönläheistä opetusta kulttuurihyvinvointitoiminnan toteuttamiseksi eri kohderyhmille. Järvilakeuden kansalaisopisto on toteuttanut koulutusta myyntipalveluna ja sen sisältöä kehitettiin Taiken projektin kanssa yhteistyössä. 

  3. Taiteilijaresidenssit M-talossa (2023–2024) 

    Taiteilijat työskentelivät kuukauden ajan muun muassa osana sairaalakoulun ja psykiatrisen kuntoutuksen toimintaa. Projektin toteutti Kulttuurikollektiivi Silta, ja sen rahoitti Etelä-Pohjanmaan kulttuurirahasto. Residenssiä edistettiin osana Kansalaisopisto kulttuurihyvinvoinnin välittäjänä -projektia ja sille suunnitellaan jatkoa osana Seinäjoen kansalaisopiston kurssitoimintaa. 

    Lue lisää täältä.

  4. Materiaalipaketti (2023–2024)

    Kansalaisopistojen kulttuurihyvinvointitoiminnan tueksi on luotu materiaalipaketti, joka sisältää seuraavat dokumentit:

    Hyvien käytäntöjen muistilista taidetoimintaan sosiaali- ja terveyspalveluissa 

    Kulttuurihyvinvointi kansalaisopistoissa: Tarkistuskysymyksiä toiminnan kehittämiseksi

    Toimintaohjeita kansalaisopistoille: Kulttuurihyvinvoinnin edistäminen hyvinvointialueiden kanssa yhteistyössä

    Tutustu materiaalipakettiin Innokylän työpöytäosiossa, täällä.

  5. Valtakunnallinen kysely (2024) 

    Taiken tilaama ja Kukunori ry:n toteuttama kysely keräsi tietoa kansalaisopistojen kulttuurihyvinvointitoiminnasta, rahoituksesta ja yhteistyökäytännöistä. Kyselyn mukaan 63 % kansalaisopistoista toteuttaa kulttuurihyvinvointitoimintaa, ja yli puolet tekee tiivistä yhteistyötä hyvinvointialueiden ja sote-toimijoiden kanssa. Tuloksia hyödynnetään mallien kehittämisessä.

  6. Taidetyöpajat osana hyvinvointialueen työllisyyttä ja osallisuutta edistäviä palveluita (2024)

    Taidetyöpajojen tavoitteena oli tarjota Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen työllisyyttä ja osallisuutta edistävien palveluiden asiakkaille uusia tapoja vahvistaa hyvinvointiaan, kannustaa heitä tutustumaan taiteeseen sekä madaltaa osallistumisen kynnystä. Työpajat olivat taiteilijoiden ohjaamia ja Seinäjoen ja Järvilakeuden kansalaisopistojen toteuttamia.

     

    Tulossa (2025–2026): 

  7. Taiteilijaluennot Etelä-Pohjanmaan kirjastoille (2025)

    Seinäjoen kansalaisopiston ja Taiken yhteisessä kokeilussa tuotetaan taiteilijoiden toteuttamia etäluentoja eteläpohjalaisiin kirjastoihin. 

  8. Kulttuurihyvinvoinnin myyntipalvelujen kehittäminen (2025) 

     

  9. Toimintamallien kuvaaminen (2025) 

     

  10. Artikkelit Elämä tarvitsee taidetta! -julkaisussa (2025)

    Kulttuurihyvinvoinnin asiantuntijapalveluiden käsikirja julkaistaan marraskuussa 2025. 

  11. Projektin loppujulkaisu (2026) 

 

Projektia käsitellään Venla Korjan YAMK-opinnäytetyössä Kansalaisopisto kulttuurihyvinvoinnin välittäjänä. Toimintaohjeita kansalaisopistoille -materiaali perustuu opinnäytetyön dokumenttianalyysin tuloksiin. 

Opinnäytetyö löytyy täältä