Keijun varjo -hanke
Keijun varjo -toiminta on tarkoitettu 15–28-vuotiaille nuorille naisille, jotka tarvitsevat tukea tunteiden, itsehillinnän ja väkivallan kysymysten kanssa. Toimintaa toteutetaan yhteistyössä Maria Akatemian ja Helsingin, Espoon ja Tampereen Tyttöjen Talojen sekä Vantaan Tyttöjen Tilan kanssa.
Perustiedot
Kokonaisuuden nimi
Keijun varjo -toiminta on tarkoitettu 15–28-vuotiaille nuorille naisille, jotka tarvitsevat tukea tunteiden, itsehillinnän ja väkivallan kysymysten kanssa. Toimintaa toteutetaan yhteistyössä Maria Akatemian ja Helsingin, Espoon ja Tampereen Tyttöjen Talojen sekä Vantaan Tyttöjen Tilan kanssa.
Hankkeen päätavoite oli ennaltaehkäistä nuorten naisten väkivaltaa, vahvistaa tunteiden tunnistamisen taitoja sekä tukea kehittymistä aikuisuuteen ja tätä kautta vaikuttaa siihen, että nuoren naisen väkivaltainen käytös saadaan loppumaan. Lisäksi hankkeen tavoitteena oli kehittää ja toteuttaa uutta toimintatapaa, jolla autetaan nuoria naisia väkivaltakysymyksissä.
Hankkeen yksilö- ja ryhmätapaamisten tavoitteena oli mm. lisätä nuorten itsetuntemusta, ennaltaehkäistä väkivaltaa tai saada se loppumaan sekä tukea nuorta aikuisuuteen siirtymisessä. Tärkeää oli saada lisää kokemusta nuorten naisten väkivallan problematiikkaan liittyvistä erityiskysymyksistä ja tunnistaa nuorten naisten väkivallan eri muotoja sekä tarjota niihin apua.
Keskeinen tavoite oli lisätä nuorten naisten ja heidän parissa työskentelevien tietoisuutta väkivallan vaikutuksista ja sen ennaltaehkäisystä sekä omasta vastuusta ja vaikuttamismahdollisuuksista sekä kouluttaa nuorten naisten kanssa työskenteleviä asiantuntijoita ja levittää tiedotus- ja viestintämateriaalia.
1.1.2016-30.6.2019
Hanke päättynyt, toiminta jatkuu STEAn kohdennetulla toiminta-avustuksella.
Toimintaa toteutetaan yhteistyössä Maria Akatemian ja Helsingin, Espoon ja Tampereen Tyttöjen Talojen sekä Vantaan Tyttöjen Tilan kanssa.
Päämäärä ja tavoitteet
Hankkeessa lähdettiin kehittämään uudenlaista, juuri 15–28-vuotiaiden tyttöjen ja nuorten naisten tarpeisiin vastaavaa ehkäisevää väkivaltatyötä. Kehittämistyön pohjana oli Maria Akatemian pitkä kokemus sukupuolierityisestä ehkäisevästä väkivaltatyöstä ja Tyttöjen Talojen pitkä kokemus sukupuolisensitiivisestä nuorisotyöstä. Kehittämisen keskeisenä sisältönä oli uuden toimintatavan luominen muokkaamalla yhteensopiviksi toimijoiden aiempia osaamisalueita. Hankkeessa kehitettiin tytöille ja nuorille naisille tarjottavia palveluita; chat-keskusteluita, yksilötyötä ja vertaisryhmätoimintaa sekä lisättiin nuorten kanssa toimivien ammattilaisten tietoa nuorten naisten väkivallan ilmiöstä. Vastaavaa tyttöjen ja nuorten naisten väkivaltaa ehkäisevää toimintaa ei ole muilla toimijoilla.
Hankkeen pääkohderyhmänä olivat 15-28-vuotiaat nuoret naiset, jotka ovat käyttäneet väkivaltaa tai pelkäävät käyttävänsä väkivaltaa sekä välillisesti heidän perheensä. Hankkeen toisena kohderyhmänä oli nuorten naisten parissa työskentelevät ammattilaiset ja asiantuntijat; koulukuraattorit, kouluterveydenhoitajat, oppilashuoltoryhmän jäsenet, oppilaanohjauksen ja terveystiedon opettajat, nuorisotyöntekijät. Hankkeessa tehtiin sekä valistus-, koulutus- että asiakastyötä. Valistus- ja koulutustyö kohdistui sekä nuoriin naisiin, että asiantuntijoihin. Keijun varjo -hankkeeseen sisältyi chat-keskusteluita, yksilötyötä ja vertaisryhmätoimintaa.
Hankkeessa tuotettiin Keijun varjo -ohjaajaopas, jonka avulla mallia tullaan levittämään ja juurruttamaan valtakunnallisesti.
Arviointi
Hankkeen aikana ymmärrettiin uudella tavalla nuorten kanssa tehtävän työn erityispiirteitä ja opittiin, millaista erityisyyttä nuoret kohderyhmänä väkivaltatyössä tarvitsevat. Suuri osa toiminnassa mukana olleita nuoria tarvitsi motivointia tullakseen mukaan toimintaan, eivätkä he välttämättä olisi osallistuneet oma-aloitteisesti, ilman ammattilaisen motivointia. Yhteyden ja luottamuksen rakentaminen vaatii aikaa. Nuorten kanssa työskenteleminen on antanut uutta näkökulmaa väkivallan dynamiikan tarkasteluun; pitää lähteä laajentamaan ymmärrystä väkivallan käyttämisen syistä ja selityksistä eri tavalla etenkin silloin, kun kyseessä on nuoria, jotka ovat hyvin traumatisoituneita ja joilla on jo monenlaisia tukipalveluita arjessaan. Nuorisotyön ja väkivaltatyön osaamisen yhdistäminen on tärkeää. Nuorten valmius tulla käsittelemään vaikeuksiaan on ymmärrettävästi erilaista kuin aikuisilla. Nuoret tulevat vasta, kun eivät mitenkään pärjää, aikuiset tulevat pienemmänkin ongelman kanssa lisäämään itsetuntemustaan ja pystyvät usein hyötymään jo lyhyestäkin työskentelystä, koska oma motivaatio on korkea ja ongelman ydinkin on selkeämpi. Nuoret tarvitsevat enemmän tukea ja aikaa tilanteensa hahmottamiseen.
Yhteistyökumppaneiden kanssa toteututettavan toiminnan ulottuvuudet, mahdollisuudet ja haasteet opettivat myös paljon. Eri organisaatioiden aikataulujen yhteensovittaminen vaati panostusta ja arkirealiteetit rajasivat esimerkiksi käytettävissä olevaa aikaa. Oli tärkeää, että hanketta toteutettiin yhdessä nuorisotyön ammattilaisten kanssa ja hyödynnettiin toiminnan kehittämisessä ja toteuttamisessa sekä väkivaltatyön, että nuorisotyön osaamista.
Tärkeää hankkeen aikana oli ymmärtää, että vaikuttamistyön merkitys nuorten väkivaltailmiön ymmärtämisessä ja kohtaamisessa on hyvin keskeistä. Jatkossa on tärkeää yhä laajemmin kohdata sekä nuoria että ammattilaisia heidän omissa toimintaympäristöissään sekä käsitellä dialogissa väkivaltailmiötä ja tuottaa tietoa myös yhdessä
