Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelma, Keski-Suomen hyvinvointialue

Tiivistelmä: Keski-Suomen Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman oma-arvioinnista, syksy 2023

Oma-arviointi sisältää keskeiset Tulevaisuuden sote-keskus -ohjelman kehittämistoimenpiteet. Raportoinnissa tuloksia tuodaan esille viiden hyötytavoitteen kautta. Hyötytavoitteet läpileikkaa alla ovat Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman kärjet:

• Palveluiden saatavuus
• Palveluketjujen yhtenäistäminen
• Lasten, nuorten ja perheiden palveluiden kehittäminen 

Hyötytavoitteiden keskeisimmät onnistumiset

1. Palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden, oikea-aikaisuuden ja jatkuvuuden parantaminen

Palveluiden saatavuus

• Keski-Suomen digitaalinen sosiaali- ja terveyskeskus on vakiintunut osaksi Keski-Suomen hyvinvointialueen toimintaa ja jatkuu hankkeen päätyttyä. Digitaalisten palveluiden käyttö ja sähköisen asioinnin määrä on lisääntynyt. 
• Vastaanottojen moniammatillinen toimintamalli on sitouduttu ottamaan käyttöön laajasti avosairaanhoidon vastaanottopalveluissa. Toimintamalli otettiin käyttöön Jyväskylässä (Sampoharjun, Novan, Kyllön ja Palokan terveysasemat) sekä Hankasalmella.  
• Maksuton ehkäisy laajenee koskemaan alle 25-vuotiaita koko Keski-Suomen hyvinvointialueella 1/2024. 

Palveluketjujen yhtenäistäminen

• Elämäntapaohjausta saatiin vahvistettua (erityisesti digitaalinen sote-keskus, Äänekoski, Laukaa) ja prosesseja selkeytettyä.
• Ravitsemusterapian etäpalvelut saatiin osaksi digitaalisen sosiaali- ja terveyskeskuksen toimintaa. 
• Omaseurantasovellus (verenpaine, verensokeri, astma) otettiin käyttöön kaikilla avosairaanhoidon vastaanotoilla ja sen käyttö jatkuu hyvinvointialueella.
• Mielenterveys- ja päihdepalveluiden ensilinjan toimintamalli saatiin yhteistyössä hyvinvointialueen toimijoiden kanssa koko hyvinvointialueen mielenterveys- ja päihdepalveluiden toimintamalliksi.
• Mielenterveys ja riippuvuudet -etäpalvelu jatkuu osana digitaalista sosiaali- ja terveyskeskusta. 
• Terapianavigaattori otettiin käyttöön laajasti mielenterveys- ja päihdepalveluissa koko hyvinvointialueella. 
• Palliatiivinen keskus käynnistyi.
• Henkilökohtaisen avun keskus käynnistyi. 
• Vammaisten matalan kynnyksen ohjaus- ja neuvontaosaamista saatiin osaksi digitaalisen sosiaali- ja terveyskeskuksen palveluita. 

Lasten, nuorten ja perheiden palveluiden kehittäminen

• Perhekeskustoiminta saatiin juurrutettua hyvinvointialueen rakenteisiin. 
• Sähköinen perhekeskus käynnistyi osana digitaalista sosiaali- ja terveyskeskusta. 
• Ammattilaisia koulutettiin laajasti psykososiaalisten menetelmien (IPC-N, IPT-N, Cool Kids ja Lapset puheeksi) käyttöön. Menetelmäkoulutusten koordinointi ja tuki jatkuvat hyvinvointialueella. 

2. Toiminnan painotuksen siirtäminen raskaista palveluista ehkäisevään ja ennakoivaan työhön

Palveluiden saatavuus

• Digitaalisessa sosiaali- ja terveyskeskuksessa ja vastaanottojen moniammatillisessa toimintamallissa pystytään varhaisemmassa vaiheessa tunnistamaan  esim. terveysriskejä tai arjen haasteita. 
• Suuri määrä terveydenhuollon ammattilais- ja potilasohjeita yhtenäistettiin ja käynnistettiin sosiaalihuollon ohjeiden yhtenäistäminen. 

Palveluketjujen yhtenäistäminen

• Systemaattisen elämäntapaohjauksen avulla saavutettiin osalla asiakkaista merkittäviäkin tuloksia elämäntapamuutosten toteuttamisessa sekä seuratuissa terveysmittareissa. 
• Tyypin 2 diabeetikoiden kolesterolitasapainoa saatiin paremmaksi lähes koko hyvinvointialueella. Tämä ehkäisee tulevina vuosina useita sydän- ja aivoinfarkteja. 
• FINGER-toimintamallin mukainen toiminta aivoterveyden edistämiseksi käynnistyi usealla alueella. 
• Mielenterveys- ja päihdepalveluissa ehkäisevän ja varhaisen tuen palvelut vahvistuivat (ensilinjan toimintamalli, mielenterveys- ja riippuvuudet -tiimi digitaalisessa sosiaali- ja terveyskeskuksessa, walk-in –toiminta, juttupenkit) ja jatkuvat hyvinvointialueella. 
• Palliatiivisen hoidon ja saattohoidon psykososiaalisen tuen resurssit vahvistuivat ja toimintamallit sekä prosessit selkeytyivät. Saattohoidon vapaaehtoisten toiminta selkeytyi ja vahvistui. 
• Sosiaalisen kuntoutuksen yhtenäinen toimintamalli kuvattiin. 

Lasten, nuorten ja perheiden palveluiden kehittäminen

• Perhekeskustoimintaa saatiin yhtenäistettyä ja vahvistettua sekä laadittiin perhekeskustoiminnan toimintasuunnitelma. 

3. Palveluiden laadun ja vaikuttavuuden parantaminen

Palveluiden saatavuus

• Digitaalisessa sosiaali- ja terveyskeskuksessa kerättiin ja hyödynnettiin asiakkaita sen kehittämisessä sekä kerättiin säännöllisesti asiakaspalautetta. Lisäksi tehtiin käytettävyystutkimus. Asiakaskokemuksen systemaattinen kerääminen ja hyödyntäminen jatkuvat. 

Palveluketjujen yhtenäistäminen

• Laatu- ja vaikuttavuustyön rakenne saatiin luotua hyvinvointialueen konsernipalveluihin ja laaja-alaiseen sote-keskukseen. 
• Elämäntapaohjauksen vaikuttavuuden seurantamittarit määriteltiin ja niiden käyttö on vakiintunut digitaalisessa sosiaali- ja terveyskeskuksessa. 
• Kaikissa yhtenäistettävissä palveluketjuissa ammattilaisten osaamista vahvistettiin (mm. koulutukset, kehittäjäverkostot, työryhmät, ohjeet, hoito- ja palveluketjukuvaukset). 
• Rakenteellista sosiaalityötä käynnistettiin ja kehitettiin sekä sosiaalityön tiedolla johtamista ja tiedon tuottamista vahvistettiin.  
• Palveluketjutyön käsikirja kuvattiin. 
• Asukkaiden ja kolmannen sektorin osallisuutta sote-palveluiden ja toiminnan kehittämiseen saatiin vahvistettua. 

Lasten, nuorten ja perheiden palveluiden kehittäminen

• Maakunnallisen perheoikeudellisten palveluiden yksikkö käynnistyi
• Vaikuttavaksi todettujen menetelmien käyttö lapsiperhepalveluissa lisääntyi
• Lastensuojelun erityisosaamista vahvistettiin mm. työparityöskentelyn, koulutusten sekä mentorointi- ja perehdytys -toimintamallien avulla
• Systeeminen työote valittiin yhdeksi hyvinvointialueen lasten, nuorten ja perheiden palveluiden ammattilaisten työtä ohjaavaksi periaatteeksi sekä yhteensovittavan johtamisen toimintamalliksi. Ammattilaisten systeemisen työotteen osaamista saatiin vahvistettua. 

4. Palveluiden monialaisuuden ja yhteentoimivuuden varmistaminen  

Palveluiden saatavuus

• Sosiaaliohjaus ja työttömien työkyvyn tuen toimintamalli saatiin integroitua osaksi vastaanottojen moniammatillista toimintamallia. 

Palveluketjujen yhtenäistäminen

• Elämäntapaohjauksessa saatiin vahvistettua ja luotua yhteistyökäytäntöjä sote-palveluiden ja kuntien liikuntaneuvonnan sekä kutsuntaikäisten kohdalla etsivän nuorisotyön kanssa. 
• Liikuntaneuvonnan lähete-palaute -käytäntöä ja tietojen kirjaamista Lifecare-potilastietojärjestelmään edistettiin. 
• FINGER-toimintamalliin luotiin yhteistyökäytäntöjä sote-palveluiden ja kunnan työntekijöiden sekä vertaisohjaajien ja järjestöjen välille. 
• Diabeteskeskuksen valmistelu saatiin toteutettua pitkälle, keskus käynnistyy 2/2024. 
• Mielenterveys- ja päihdetyön tiimit saatiin integroitua vahvasti vastaanottojen moniammatilliseen toimintamalliin.
• Palliatiivisen keskuksen eri yksiköiden (palliatiivinen poliklinikka, kotisairaala, palliatiivinen osasto) yhteistyökäytännöistä, työnjaosta ja lähetekäytännöistä sovittiin. 
• Kokemusasiantuntijuuden hyödyntämistä erityisesti mielenterveys- ja päihdepalveluissa saatiin vahvistettua. 
• Paljon palveluita tarvitsevan palveluprosessi ja palvelupolut kuvattiin sekä tunnistettiin monialaisen yhteistyön paikat.  

Lasten, nuorten ja perheiden palveluiden kehittäminen

• Lapsiperhepalveluiden monialaisuutta ja palveluiden yhteensovittamista vahvistettiin muun muassa perhekeskustoimintaa vahvistamalla sekä Lapset puheeksi -menetelmän avulla. 
• Lasten ja nuorten mielenterveystyön sekä neuropsykiatristen vaikeuksien hoito- ja palveluketjukuvaukset valmistuivat ja varhaisen tuen palveluita saatiin vahvistettua ja selkeytettyä. 

Tiivistelmä: Keski-Suomen Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman oma-arvioinnista, syksy 2022

Oma-arviointi sisältää keskeiset Tulevaisuuden sote-keskus -ohjelman kehittämistoimenpiteet. Raportoinnissa tuloksia tuodaan esille viiden hyötytavoitteen kautta. Hyötytavoitteet läpileikkaa alla ovat Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman kärjet:

• Vastaanottopalvelut
• Palveluketjujen kehittäminen
• Lasten, nuorten ja perheiden palvelut

Hyötytavoitteiden keskeisimmät onnistumiset

1. Palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden, oikea-aikaisuuden ja jatkuvuuden parantaminen

Vastaanottopalvelut

• OmaKS.fi, Keski-Suomen digitaalinen sosiaali- ja terveyskeskus, pilottiympäristö palveluiden saatavuuden kokonaisuudessa. Omaolo.fi-palvelun käyttöönotto Keski-Suomen maakunnassa, etävastaanotot, sähköiset yhteydenotto-, asiointi- ja ajanvarauspalvelut. Palvelu laajentuneet vuoden 2022 aikana (esimerkiksi seniori-chat, etäperhetyöntekijä OmaNanny ja seksuaalineuvoja-chatilla). 

Palveluketjujen kehittäminen

• Ravitsemusterapian resurssointi on vahvistunut, diabeteksen hoitoon on saatu omaseurannan digitaalisia välineitä ja tyypin 2 diabeetikoiden asiakkuussegmentointiin on määritelty kriteerit, palliatiivisen ketjun perheterapeutti kohdannut valtavasti perheitä, joissa kuolemaan johtava diagnoosi tullut, palliatiivisen ja saattohoidon verkosto, toimintakäytäntöjen sopiminen lähes valmis

Lasten, nuorten ja perheiden palvelut

• Sivistys-, sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteistyötä on vahvistettu. Yhteistyöllä varmistetaan, että lasten ja nuorten tuen tarpeet tunnistetaan oikea-aikaisesti ja tarpeisiin vastataan yhteistyötä tiivistämällä, Sisote-ammattilaisia koulutetaan IPC-menetelmän käyttöön, Sisote-ammattilaisia koulutetaan Lapset puheeksi -menetelmän käyttöön. Jalkautuvat mtp-hoitajat arjen tueksi lasten arkeen, kouluille. 

2. Toiminnan painotuksen siirtäminen raskaista palveluista ehkäisevään ja ennakoivaan työhön

Vastaanottopalvelut

• Terveyshyötymallin käyttöönotto koko Wiitaunioinin alueella, Fysioterapian resurssi digitaaliseen sote-keskukseen

Palveluketjujen kehittäminen

• Elämäntapaohjauksen toteutuksen kriteerien määrittely, sähköisen terveydenedistämisen toimintamallit luotu, sähköisten työvälineiden avulla tunnistetaan korkeassa diabeteksen sairastumisriskissä olevat, eri ikäisten matalan kynnyksen kohtaamispaikat ovat lisääntyneet ja yhteistyörakenteet sote-palveluihin vahvistuneet

Lapset, nuoret ja perheet

• Perhekeskuksen tehtäviä vahvistamalla ja yhdenmukaistamalla edistetään lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia ja tarjotaan ennaltaehkäisevää, varhaista ja oikea-aikaista tukea ja apua -osa-alue, yhteensovittamista tehty merkittävän paljon.

3. Palveluiden laadun ja vaikuttavuuden parantaminen

Vastaanottopalvelut

• Vastaanottopalveluiden laadun mittaaminen: asiakaskokemus

Palveluketjujen kehittäminen

• Kehittäjäverkostot (mielenterveys- ja päihde, laatu-, diabetes, palliatiivinen hoito ja saattohoito -kehittäjäverkostot) on luotu ja ne toimivat, ammattilaiset on koulututtu käyttämään ja toteuttamaan tyypin 2 diabeteksen ja raskausdiabeteksen hoitoketjua

Lapset, nuoret ja perheet

• Maakunnallisen perheoikeudellisten palveluiden yksikkö, Vaikuttavaksi todettujen menetelmien käyttö lapsiperhepalveluissa, Lastensuojelun erityisosaamista vahvistettu työparityön avulla, vahvistetaan sosiaalihuoltolain toimeenpanoa lapsiperheiden kokonaisuudessa

4. Palveluiden monialaisuuden ja yhteentoimivuuden varmistaminen  

Vastaanottopalvelut

• Sosiaalipalvelut integroidaan tiiviiksi osaksi sote-keskusten toimintaa, muukin moniamamatillisuus kasvussa (uusia avauksia tiimiin)

Palveluketjujen kehittäminen

• Paikalliset rakenteet ja yhteistyöverkostot elintapaohjaukseen liittyen sekä elämän loppuvaiheen hoitoon, kotihoitoon, kotisairaalaan, palveluasumiseen ja vuodeosastoihin liittyen luotu

Lapset, nuoret ja perheet

• Monialaisen neuvolatiimin käynnistäminen Huhtasuon alueella 
•  

Tiivistelmä: Keski-Suomen Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman oma-arvioinnista, syksy 2021

Oma-arviointi sisältää keskeiset Tulevaisuuden sote-keskus -ohjelman kehittämistoimenpiteet. Raportoinnissa tuloksia tuodaan esille viiden hyötytavoitteen kautta. Hyötytavoitteiden alla ovat Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman kärjet:

• Vastaanottopalvelut
• Palveluketjujen kehittäminen
• Lasten, nuorten ja perheiden palvelut

Hyötytavoitteiden keskeisimmät onnistumiset

1. Palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden, oikea-aikaisuuden ja jatkuvuuden parantaminen

Vastaanottopalvelut

• OmaKS.fi, Keski-Suomen digitaalinen sosiaali- ja terveyskeskus, asiakkuuksien segmentointi-työkalu Suuntiman käyttöönotto, Omaolo.fi-palvelun käyttöönotto Keski-Suomen maakunnassa, etävastaanotot, sähköiset yhteydenotto-, asiointi- ja ajanvarauspalvelut

Palveluketjujen kehittäminen

• Ravitsemusterapian resurssointi on vahvistunut, diabeteksen hoitoon on saatu omaseurannan digitaalisia välineitä ja tyypin 2 diabeetikoiden asiakkuussegmentointiin on määritelty kriteerit 

Lasten, nuorten ja perheiden palvelut

• Sivistys-, sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteistyötä on vahvistettu. Yhteistyöllä varmistetaan, että lasten ja nuorten tuen tarpeet tunnistetaan oikea-aikaisesti ja tarpeisiin vastataan yhteistyötä tiivistämällä, Sisote-ammattilaisia koulutetaan IPC-menetelmän käyttöön, Sisote-ammattilaisia koulutetaan Lapset puheeksi -menetelmän käyttöön

2. Toiminnan painotuksen siirtäminen raskaista palveluista ehkäisevään ja ennakoivaan työhön

Vastaanottopalvelut

• Ammattilaiset tunnistavat asiakkuussegmentoinnin avulla (Suuntima) sopivat asiakkuuspolut, Terveyshyötymallin käyttöönotto koko Wiitaunioinin alueella

Palveluketjujen kehittäminen

• Elämäntapaohjauksen toteutuksen kriteerien määrittely, sähköisen terveydenedistämisen toimintamallit luotu, sähköisten työvälineiden avulla tunnistetaan korkeassa diabeteksen sairastumisriskissä olevat, eri ikäisten matalan kynnyksen kohtaamispaikat ovat lisääntyneet ja yhteistyörakenteet sote-palveluihin vahvistuneet

Lapset, nuoret ja perheet

• Perhekeskuksen tehtäviä vahvistamalla ja yhdenmukaistamalla edistetään lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia ja tarjotaan ennaltaehkäisevää, varhaista ja oikea-aikaista tukea ja apua -osa-alue

3. Palveluiden laadun ja vaikuttavuuden parantaminen

Vastaanottopalvelut

• Vastaanottopalveluiden laadun mittaaminen: asiakaskokemus

Palveluketjujen kehittäminen

• Kehittäjäverkostot (mielenterveys- ja päihde, laatu-, diabetes, palliatiivinen hoito ja saattohoito -kehittäjäverkostot) on luotu ja ne toimivat, ammattilaiset on koulututtu käyttämään ja toteuttamaan tyypin 2 diabeteksen ja raskausdiabeteksen hoitoketjua

Lapset, nuoret ja perheet

• Maakunnallisen perheoikeudellisten palveluiden yksikkö, Vaikuttavaksi todettujen menetelmien käyttö lapsiperhepalveluissa, Lastensuojelun erityisosaamista vahvistettu työparityön avulla, vahvistetaan sosiaalihuoltolain toimeenpanoa lapsiperheiden kokonaisuudessa

4. Palveluiden monialaisuuden ja yhteentoimivuuden varmistaminen  

Vastaanottopalvelut

• Sosiaalipalvelut integroidaan tiiviiksi osaksi sote-keskusten toimintaa

Palveluketjujen kehittäminen

• Paikalliset rakenteet ja yhteistyöverkostot elintapaohjaukseen liittyen sekä elämän loppuvaiheen hoitoon, kotihoitoon, kotisairaalaan, palveluasumiseen ja vuodeosastoihin liittyen luotu

Lapset, nuoret ja perheet

• Monialaisen neuvolatiimin käynnistäminen Huhtasuon alueella 

Tiivistelmä: Keski-Suomen Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman oma-arvioinnista, kevät 2021

Oma-arviointi sisältää keskeiset Tulevaisuuden sote-keskus -ohjelman kehittämistoimenpiteet. Raportoinnissa tuloksia tuodaan esille viiden hyötytavoitteen kautta. Hyötytavoitteiden alla ovat Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman kärjet:

• Vastaanottopalvelut
• Palveluketjujen kehittäminen
• Lasten, nuorten ja perheiden palvelut

Hyötytavoitteiden keskeisimmät onnistumiset

1. Palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden, oikea-aikaisuuden ja jatkuvuuden parantaminen

• Vastaanottopalvelut
  • Toukokuussa 2021 avattu OmaKS.fi, Keski-Suomen digitaalinen sosiaali- ja terveyskeskus, asiakkuuksien segmentointi-työkalu Suuntiman käyttöönotto sekä Omaolo.fi-palvelun käyttöönotto Keski-Suomen maakunnassa
• Palveluketjujen kehittäminen
  • Ravitsemusterapian resurssointi on vahvistunut, diabeteksen hoitoon on saatu omaseurannan digitaalisia välineitä ja tyypin 2 diabeetikoiden asiakkuussegmentointiin on määritelty kriteerit ja toimintamallit
• Lasten, nuorten ja perheiden palvelut
  • Sivistys-, sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteistyötä on vahvistettu. Yhteistyöllä varmistetaan, että lasten ja nuorten tuen tarpeet tunnistetaan oikea-aikaisesti ja tarpeisiin vastataan yhteistyötä tiivistämällä
  • Sisote-ammattilaisia koulutetaan IPC-menetelmän käyttöön

2. Toiminnan painotuksen siirtäminen raskaista palveluista ehkäisevään ja ennakoivaan työhön

• Vastaanottopalvelut
  • Ammattilaiset tunnistavat asiakkuussegmentoinnin avulla (Suuntima) sopivat asiakkuuspolut
• Palveluketjujen kehittäminen
  • Elämäntapaohjauksen pilotit ovat käynnistyneet Keski-Suomessa, OmaKS elämäntapaohjaus-pilotti antaa mahdollisuuden ennaltaehkäisyyn
  • OmaKS Hyvinvointiesi tueksi -sivusto
  • Kotikonsti-toimintamalli
• Lapset, nuoret ja perheet
  • Perhekeskus, kohtaamistoimintapaikka, kehittämistä lähes jokaisessa Keski-Suomen kunnassa

3. Palveluiden laadun ja vaikuttavuuden parantaminen

• Vastaanottopalvelut
  • Tiimimallin valmistelu ja hyvä suunnitelma eteenpäin
• Palveluketjujen kehittäminen
  • o Kehittäjäverkostot kaikkien paleluketjujen osalta saatu käyntiin
  • o Ensihoidon saattohoidon protokolla
• Lapset, nuoret ja perheet
  • Maakunnallisen perheoikeudellisten palveluiden yksikkö
  • Vaikuttavaksi todettujen menetelmien käyttö lapsiperhepalveluissa
  • Lastensuojelun erityisosaamista vahvistettu työparityön avulla

4. Palveluiden monialaisuuden ja yhteentoimivuuden varmistaminen  

• Vastaanottopalvelut
  • Hoidon ja palvelutarpeen arviointi lähtenyt hyvin käyntiin. OmaKS:n moniammattillinen tiimi, sisältää sosiaali- ja terveyspalvelujen osaajat
• Palveluketjujen kehittäminen
  • Toimivat yhteistyöverkostot, elämän loppuvaiheen hoito, kotihoito, kotisairaala, palveluasuminen ja vuodeosastot
• Lapset, nuoret ja perheet
  • Moniammattilaisten työ saatu kuvatuksi, suunnitelman toteutus  viimeistään syksyllä. Keski-Suomen alueen 22 kunnasta 9 kuntaa lähtevät pilotoimaan ja kehittämään monialaista tiimimallia

5. Kustannusten nousun hillitseminen 

Sote-palveluihin ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen tunnistamiseen liittyvät pilotit ovat käynnistyneet ja niiden vaikutukset kustannuksiin arvioidaan pidemmällä aikavälillä.

Tiivistelmä oma-arvioinnista, kevät 2021

1.      Palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden, oikea-aikaisuuden ja jatkuvuuden parantaminen

2.      Toiminnan painotuksen siirtäminen raskaista palveluista ehkäisevään ja ennakoivaan työhön

3.      Palveluiden laadun ja vaikuttavuuden parantaminen

4.      Palveluiden monialaisuuden ja yhteentoimivuuden varmistaminen  

Tiivistelmä lähtötilanteen oma-arvioinnista

Lähtötilanteen arvioinnin tulokset

Keski-Suomen hajanaisuus näkyy niin sote-palvelujen tuotantotavoissa ja kustannuksissa € /as, kuntien väestörakenteessa, väestön hyvinvointia kuvaavissa mittaristoissa kuin asumisympäristöissäkin. Keski-Suomi on Suomi pienoiskoossa, siksi hankkeen nimi Monesta Hyvästä Yhdeksi Parhaista kuvaa päätavoitettamme hyvin. 

Lähtötilanteessa on sovittu hankkeeseen kirjattujen tavoitteiden ja toimenpiteiden edistämisestä yksi kerrallaan. Ensimmäisenä hankkeen konkreettisena tavoitteena toteutuu maakunnallisen perheoikeudellisen yksikön syntyminen. Raportointivaiheessa vain kolme kuntaa on jäämässä yksiköstä pois. Yksikön toiminta alkaa 1.1.2021. Luottamus toimijoiden kesken on ollut hyvää ja sitoutuminen yhteisten tavoitteiden viemiseksi käytäntöön omissa organisaatioissa on vielä ainakin edennyt varsin hyvin. 

Seuraavaksi oma-arvionnissa esitellään tietoja hankkeen etenemisestä hyötytavoitteittain Keski-Suomen tulevaisuuden sote-keskushankkeen hankesuunnitelmassa esitetyn kolmen kärjen kautta (palvelujen saatavuus, palveluketjujen kehittäminen sekä lasten, nuorten ja perheiden palvelujen integroiminen osaksi sote-keskusta). Moni kehittämistoimemme sopisi useankin hyötytavoitteen alle, mutta olemme yrittäneet jakaa toimenpiteet päätavoiteajatuksella hyötytavoitteeseen. Kehittämistyö on moninaista ja hankkeen sisälläkin tehdään ristikkäin kehittämistyötä.  

Yleisellä tasolla Keski-Suomen Tulevaisuuden sote-keskus hankkeen kehittämistoimenpiteet ovat mielestämme lähteneet hyvin liikkeelle ja jokaiseen kärkeen on rakennettu tarkempi aikataulu ja sisällön rakenne. Tärkein tavoite hankkeella on saada kehitettyä nykyisiä toimijoita ja heidän palvelutuotantoaan yhtenäisemmäksi, tasalaatuisiksi ja paremmin saavutettaviksi.