Kestävän kasvun Varsinais-Suomi
Kestävän kasvun Varsinais-Suomi -hanke on osa Suomen kestävän kasvun ohjelmaa. Hankkeen tavoitteena on purkaa pandemian aiheuttamaa hoito-, kuntoutus- ja palveluvelkaa, lisätä digitaalisten ratkaisujen käyttöä sekä edistää tasa-arvoa. Toimenpiteillä tavoitellaan perustason hoitoon pääsyn huomattavaa parantumista. Lisäksi parannetaan työelämän ulkopuolella olevien osatyökykyisten henkilöiden työllistymisedellytyksiä sekä kehitetään palvelujen vaikuttavuuden arviointia ja vaikuttavuusperusteista ohjausta.
Kokonaisuuden nimi
Kestävän kasvun Varsinais-Suomi -hanke on osa Suomen kestävän kasvun ohjelmaa. Hankkeen tavoitteena on purkaa pandemian aiheuttamaa hoito-, kuntoutus- ja palveluvelkaa, lisätä digitaalisten ratkaisujen käyttöä sekä edistää tasa-arvoa. Toimenpiteillä tavoitellaan perustason hoitoon pääsyn huomattavaa parantumista. Lisäksi parannetaan työelämän ulkopuolella olevien osatyökykyisten henkilöiden työllistymisedellytyksiä sekä kehitetään palvelujen vaikuttavuuden arviointia ja vaikuttavuusperusteista ohjausta.
Hankkeen ylätason tavoitteina on nostaa työllisyysastetta, nopeuttaa hoitoon pääsyä, purkaa Covid-19 -pandemian aiheuttamaa sosiaali- ja terveydenhuollon hoito-, kuntoutus- ja palveluvelkaa, lisätä uusien digitaalisten ratkaisujen käyttöönottoa ja edistää alueellista, sosiaalista ja sukupuolten tasa-arvoa.
Hankkeen päätavoitteet ovat:
- Parantaa työelämän ulkopuolella olevien osatyökykyisten työllistymisedellytyksiä, työ- ja toimintakykyä ja yhteiskunnallista osallisuutta mm. kehittämällä sosiaali- ja terveyskeskusten työkyvyn tuen matalan kynnyksen palveluita
- Parantaa mielenterveyden häiriöihin sairastuneiden ja mielenterveyskuntoutujien työhön pääsyä, paluuta ja töissä pysymistä
- Edistää hoitotakuun toteutumista, sekä purkaa piilevää ja tiedossa olevaa hoito-, palvelu- ja kuntoutusvelkaa kehittämällä palvelujen sisältöä, palveluketjuja ja mm. ottamalla käyttöön tarkoituksenmukaisia digitaalisia välineitä seuaavien asiakasryhmien palveluissa: a) lapset ja nuoret, joilla on tunnistettuja ja tunnistamattomia mielenterveys- ja päihdeongelmia tai ovat korkeassa riskissä sairastua niihin, b) monioireiset, erityisesti väsymysoireista kärsivät, c) julkisen sektorin perustason palveluista riippuvaiset potilaat ja asiakkaat, erityisesti ne, jotka tarvitsevat paljon palveluja tai joilla palvelutarve on pysyvä tai pitkäaikainen
- Vapauttaa hoitohenkilökunnan työaikaa kehittämällä tukipalvelujen ja SOTE-ammattilaisten välistä työnjakoa
- Ottaa käyttöön alueellisia, skaalautuvia ja kustannusvaikuttavia digitaalisia palveluja, vahvistaa kustannusvaikuttavuutta tukevaa tietopohjaa kehittämällä omaa tietotuotantoa ja ottamalla käyttöön kansallisesti valittuja tietosisältöjä
- Edistää vaikuttavuusperusteista ohjausta yhdessä kansallisen tason toimijoiden kanssa
Kestävän kasvun Varsinais-Suomi -hankkeen eri toimenpiteillä tavoitellaan hoitoon pääsyä seitsemässä päivässä 66 prosentissa kiireettömistä käynneistä (kvartaali 2/2024 mennessä) ja hoitoon pääsyä seitsemässä päivässä 80 prosentissa (kvartaali 4/2025 mennessä). Tavoitteet on kuvattu tarkemmin hankesuunnitelmassa kunkin työpaketin kohdalla erikseen.
Kokonaisuuden toimiaika on 2022 - 2025, joka jakaantuu osiin RRP/RRF hankkeen mukaisesti seuraavasti:
1. Hankekausi: Vuoden 2022 aikana luotiin tilannekartoitus nykytilasta, ja rakennettiin kehittämissuunnitelma vuosille 2023 - 2025 tavoitteisiin pääsemiseksi. Tämä hanke on päättynyt.
2. Hankekausi: Toimiaika on 1.1.2023-31.12.2025. Hanke on käynnissä.
Hankkeen toteutuksesta vastaa Varsinais-Suomen hyvinvointialue.
Hankkeen osatoteuttajina toimivat:
- Helsingin ja Uudemaan sairaanhoitopiirin ky
- Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Vasso Oy
Hankkeen yhteistyökumppaneita ovat Varsinais-Suomen kunnat ja kuntien ammattilaiset ovat mukana kehittämistyössä.
Hankkeen kehittämisessä ovat lisäksi mukana Varsinais-Suomen hyvinvointialueen ammattilaiset, kokemusasiantuntijat ja asukkaat. Kehittämistyössä hyödynnetään verkostomaista ja osallistavaa työskentelyä.
Kattavuus maakunnan asukasluvusta on 100%.
Covid19 pandemia on jättänyt suuren jäljen Varsinais-Suomen sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Kansalaisten saama palvelu on juuri valmistuneen asiantuntijoiden ja sidosryhmien haastatteluihin perustuvan palvelutarveanalyysin perusteella pandemian aikana merkittävästi heikentynyt.
Covid19 pandemian vaikutukset kohdistuvat analyysin perusteella Varsinais-Suomessa erityisesti sellaisiin asiakasryhmiin, joiden palveluvajaus oli merkittävä jo ennen pandemian alkua. Tällaisia ryhmiä ovat: 1) lapset ja nuoret, jotka kärsineet yksinäisyydestä, syrjäytyneisyydestä, ahdistus- tai masennusoireista, 2) nuoret, jotka kärsivät päihdeongelmista, 3) lapset ja nuoret, jotka ovat mielenterveys- ja päihdepalveluiden asiakkaita tai joiden vanhemmat ovat mielenterveys- tai päihdepalveluiden asiakkaita, 4) monioireiset, erityisesti väsymysoireista kärsivät, joita on paljon myös tunnistamatta ja joiden palveluvajeen pitkittyminen johtaa komplisoitumiseen, kroonistumiseen ja laajamittaisen palvelutarpeen riskiin.
Covid19 pandemia lisäsi huomattavasti sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön työkuormaa ja ajoi henkilöstön jatkuvan jouston ja kiireen oravanpyörään. Kasvanut kuormitus on johtanut työntekijöiden siirtymiseen muihin tehtäviin, tai kokonaan pois alalta. Samaan aikaan, kun alan pitovoima on heikentynyt, vaatii hoito-, palvelu- ja kuntoutusvelan purku lisää tekijöitä. On huolehdittava siitä, että kehittäessämme asiakkaiden palveluketjuja, myös työntekijöidemme jaksamisesta huolehditaan. Työntekijän pitää voida luottaa siihen, että hän tekee osaamistaan vastaavia työtehtäviä, kokee siinä onnistumisia, työkuorma on kohtuullinen ja toimintatavat tukevat kokonaisuutta. Kustannusvaikuttavuuden näkökulmasta korostuu peruspalvelujen toimivuus. Samalla kun kiinnitetään huomiota hoidon saatavuuteen, tulee kaikessa kehittämisessä huomioida myös hoidon jatkuvuus.
Varsinais-Suomen hyvinvointialueen strategian arvot ovat “Arvostavan yhdenvertaisesti, vastuullisen vaikuttavasti ja ystävällisesti ammattitaidolla”. Hyvinvointialueen visio puolestaan on “Olemme ystävällisin ja vaikuttavin, ammattilaisten arvostama yliopistollinen hyvinvointialue, sekä turvaamme yhdessä kumppaniemme kanssa terveyttä ja hyvinvointia kaikille varsinaissuomalaisille kaksikielisesti.” Arvot ja visio ohjaavat myös tämän hankkeen tavoitteita ja sisältöä.
Hankkeen päämäärä on nostaa työllisyysastetta, nopeuttaa hoitoon pääsyä, purkaa Covid-19-pandemian aiheuttamaa sosiaali- ja terveydenhuollon hoito-, kuntoutus- ja palveluvelkaa, lisätä uusien digitaalisten ratkaisujen käyttöönottoa ja edistää alueellista, sosiaalista ja sukupuolten tasa-arvoa.
Hankkeen päätavoitteet ovat:
- parantaa työelämän ulkopuolella olevien osatyökykyisten henkilöiden työllistymisedellytyksiä, työ- ja toimintakykyä ja yhteiskunnallista osallisuutta mm. kehittämällä sosiaali- ja terveyskeskusten työkyvyn tuen matalan kynnyksen palveluita
- parantaa mielenterveyden häiriöihin sairastuneiden ja mielenterveyskuntoutujien työhön pääsyä, paluuta ja töissä pysymistä
- edistää hoitotakuun toteutumista, sekä purkaa piilevää ja tiedossa olevaa hoito-, palvelu- ja kuntoutusvelkaa kehittämällä palvelujen sisältöä, palveluketjuja ja mm. ottamalla käyttöön tarkoituksenmukaisia digitaalisia välineitä seuraavien asiakasryhmien palveluissa: a) lapset, nuoret ja perheet, joilla on tunnistettuja tai tunnistamattomia mielenterveys- tai päihdeongelmia tai ovat korkeassa riskissä sairastua niihin, b) monioireiset, erityisesti väsymysoireista kärsivät, c) julkisen sektorin perustason palveluista riippuvaiset potilaat ja asiakkaat , erityisesti ne, jotka tarvitsevat paljon palveluja tai joilla palvelutarve on pysyvä tai pitkäaikainen
- ottaa käyttöön alueellisia, skaalautuvia ja kustannusvaikuttavia, digitaalisia palveluita vahvistaa kustannusvaikuttavuutta tukevaa tietopohjaa kehittämällä omaa tietotuotantoa ja ottamalla käyttöön kansallisesti valittuja tietosisältöjä
- edistää vaikuttavuusperusteista ohjausta yhdessä kansallisen tason toimijoiden kanssa
Varsinais-Suomen hankkeen eri toimenpiteillä tavoitellaan hoitoon pääsyä seitsemässä päivässä 66 prosentissa kiireettömistä käynneistä (kvartaali 2 / 2024 mennessä) ja hoitoon pääsyä seitsemässä päivässä 80 prosentissa kiireettömistä käynneistä (kvartaali 4 / 2025 mennessä). Tavoitteet on kuvattu yksityiskohtaisemmin kunkin työpaketin yhteydessä erikseen. Työpaketit sisältyvät kahteen pilariin 3 ja 4.
Koko kokonaisuus jakaantuu kahteen pilariin 3 ja 4. Pilarissa 3 on kaksi työpakettia ja pilarissa 4 17 työpakettia. Työpakettien tulokset, tuotokset ja vaikutukset on kuvattu alla työpakettikohtaisesti:
Pilari 3 Työpaketti 1 Työkykyohjelman laajennus:
- Hankkeiden ensimmäiset versiot toimintasuunnitelmasta laadittu viimeistään 4/2023
- Ensimmäinen pilotoitu toimintamallin versio kuvattu ja tallennettu Innokylään 9/2023
- Yhdessä sovittu toimintamalli työllisyyden ekosysteemillä on käytössä Q4/2024.
- Työkykytiimin ja työkykykoordinaattorin toimintamalli on käytössä HVA:lla Q4/2024.
- Laatuperusteisen työhönvalmennuksen toimintamalli on käytössä HVA:lla Q4/2024.
- 20 sote-ammattilaista on suorittanut työkyvyn tuki-koulutuksen, 10 työkyky-koordinaattorikoulutuksen ja kaksi työkykykoordinaattorikouluttajakoulutuksen.
- Sote-keskusten johdon osaaminen työkyvyn strategisessa johtamisessa kasvaa, ja lääkäreiden osaaminen työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa ja tukemisessa kohenee.
- Asiakastavoitemäärä on hankeen aikana 1000 asiakasta.
Pilari 3 Työpaketti 2 IPS - Sijoita ja valmenna:
- VSHVA:n palveluksessa on koulutettuja IPS-työhönvalmentajia ja olennaiset yhteistyökumppanit osaavat käyttää IPS-työhönvalmennusta asiakkaidensa hyväksi.
- VSHVA tarjoaa aktiivisesti IPS-työhönvalmennusta mielenterveysasiakkailleen.
- Työhönvalmennuksen kysyntä kasvaa asiakkaiden joukossa ja henkilöstö osaa ohjata asiakkaita työhönvalmennukseen.
- Asiakkaan elämänlaatu, taloudellinen tilanne ja yhteiskunnallinen osallisuus kasvavat.
- Mielenterveyskuntoutujien työmarkkinoille pääsy, palaaminen ja siellä pysyminen lisääntyy.
Pilari 4 Investointi 1 Työpaketti 1 Nuorten psykososiaalisten palvelujen vahvistaminen
- Palvelu- ja hoitoketjut virtaviivaistuvat ja yhteistyö lisääntyy. Saavutettavuus, saatavuus ja jatkuvuus paranevat. Tavoitteet, mittarit, johtaminen ja toimintamallit yhtenäistyvät. Asiakassuunnitelmien määrä ja ajantasaisuus kasvavat. Yhteiskehittämisverkostojen laatu sekä määrä ja organisaation kehittämisosaaminen paranevat. Otetaan käyttöön HVA:lla yhtenäinen oppilaitosten psykiatrisen sairaanhoitajan työnkuva ja rooli.
- Lapsiperhesosiaalityön ja lastensuojelun prosessien kuvaukset on tehtynä.
- Toimenpiteen tuotoksena otetaan käyttöön monitoimijainen sektorit ylittävä toimintamalli.
- Tunnistaminen ja hoitoonohjaus tehostuvat systemaattisen digituetun psykososiaalisten hoitojen ja tuen tarpeen arviointi- ja hoitoonohjausjärjestelmän kattaessa koko HVA:n.
- Saavutettavien digitaalisten mielenterveyspalveluiden valikoima kasvaa ja monipuolistuu.
- Oikea-aikaisten psykososiaalisten menetelmien saatavuus kasvaa, kun porrastetun hoitomallin yhteydessä määritetyt eri hoitomuotojen lisäkoulutustarpeet on toteutettu laajalla koulutusohjelmalla, kansallisen koulutusjärjestelmän ja YTA-tasoisen menetelmäohjauksen tuella. Varhain-tiimin toiminta skaalataan kattamaan koko HVA:n.
- Länsi-Suomen yhteistyöalueelle on muodostettu Varsinais-Suomen hyvinvointialueen koordinoimat osaamiskeskukset (psykososaaliset menetelmät ja OT-keskus).
Pilari 4 Investointi 1 Työpaketti 2 Lasten psykososiaalisten palvelujen vahvistaminen
- Perhehoitoon jalkautuva päihdetyön toimintamalli on otettu käyttöön. Toimenpide 1 juurrutetaan osaksi HVA-tasoisia lastensuojelun tukipalveluita.
- HVA:n lastensuojelulaitoksissa otettu käyttöön mielenterveys- ja päihdetyön toimintamallit.
- Lapsiperhesosiaalityön ja lastensuojelun prosessien kuvaukset on tehtynä.
- Tunnistaminen ja hoitoonohjaus tehostuvat , palvelu- ja hoitoketjut virtaviivaistuvat. Yhteistyö lisääntyy.
- Saavutettavien digitaalisten mielenterveyspalveluiden valikoima kasvaa ja monipuolistuu.
- Oikea-aikaisten psykososiaalisten menetelmien saatavuus kasvaa, kun porrastetun hoitomallin yhteydessä määritetyt eri hoitomuotojen lisäkoulutustarpeet on toteutettu laajalla koulutusohjelmalla, kansallisen koulutusjärjestelmän ja YTA-tasoisen menetelmäohjauksen tuella.
- Länsi-Suomen yhteistyöalueelle on muodostettu Varsinais-Suomen hyvinvointialueen koordinoima psykososiaalisten menetelmien osaamiskeskus, joka osallistuu kansalliseen yhteiskehittämiseen. Lisäksi Länsi-Suomen yhteistyöalueelle on muodostettu Varsinais-Suomen hyvinvointialueen koordinoima OT-keskus.
Työpaketti 3 Työ- ja toimintakykypolin pilotointi
- Varsinais-Suomen HVA:lle on luotu osaksi yliopistollista sote-keskusta työ- ja toimintakykypoli, joka toimii alueen erityisosaamistiiminä toiminnallisista häiriöistä, väsymysoireista ja long covidista kärsivien potilaiden sekä työkyvyn tukea tarvitsevien asiakkaiden hoidossa.
- Toiminnallisia häiriöitä, väsymysoireita ja long covidia sairastavat potilaat sekä työkykyasiakkaat saavat tarvitsemansa tutkimus-, hoito- ja kuntoutuspalvelut nykyistä oikea-aikaisemmin ja kustannusvaikuttavasti.
- Työ- ja toimintakykypolin erityisosaamistiimin ja muiden sote-toimijoiden tehtävät asiakkaiden ja potilaiden hoitoketjussa on kuvattu selvästi ja ne tukevat toisiaan.
- On luotu struktuuri ko. asiakokonaisuuden koulutuksille ja ne, kuten myös koko työ- ja toimintakykypolin toiminta jatkuvat hankeajan jälkeen osana HVA:n perustoimintaa.
Pilari 4 Investointi 1 Työpaketti 4 Varsinais-Suomen Tulevaisuuden sote-keskuskonseptin jalkautus ja juurrutus
- Hoidon jatkuvuusmalli sekä tulevaisuuden sote-keskuskonseptin muut keskeiset elementit on otettu käyttöön kaikissa sote-keskuksissa
- Kiireettömään hoitoon pääsy parantuu ja samalla hoitoon pääsyn tilastointia kehitetään raportoinnin luotettavuuden lisäämiseksi.
- Mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden hoidontarpeen arviointi ja psykososiaalisten hoitojen hoitovalikoima yhdenmukaistuvat hyvinvointialueella nopeuttaen oikea-aikaisen tuen saamista ja hoidon aloittamista mielenterveys- ja päihdeongelmissa
- ADHD-tutkimusten tekoon on otettu käyttöön uusi prosessi ja saatu lyhennettyä tutkimusjonoa n. 300 henkilön osalta
- Yli 65-vuotiaiden mielenterveys- ja päihdekuntoutujien asumispalveluissa ja alle 65-vuotiaiden kotihoidon palveluiden piirissä olevien palvelutarpeen arviointia on kehitetty
- Asiakastyytyväisyys parantuu tai pysyy nykyisellään
- Työntekijöiden työhyvinvointi parantuu edellä mainittujen toteutuessa, kun palvelujen häiriökysyntä vähenee, oma tehtävänkuva selkeytyy ja tunne työnhallinnasta kasvaa
Pilari 4 Investointi 1 Työpaketti 5 Erikseen määriteltyjen digitaalisten toimintamallien käyttöönotto ja jalkauttaminen
Omaolo-palvelun käyttöönottojen laajentaminen ja kehitystyö
- Alueellisesti yhtenäiset perustason palveluketjut terveyden- ja sosiaalihuollon sekä suun th:n sisällöille.
- Ennaltaehkäisevät ja ennakoivat palvelusisällöt tuotantokäytössä, huomioiden vertaistukipalvelut.
Sähköisen perhekeskuksen pilotointi ja käyttöönotto
- Kansallisesti kehitetty digitaalinen palvelualusta on asukkaiden saatavilla Hva-tasoisesti (huomioiden alueellinen palvelumuotoiltu palveluohjaus ja tarjolla olevat vertaistukipalvelut).
Itse- ja omahoitoa tukevien digitaalisten toimintamallien ja palvelupolkujen käyttöönoton laajentaminen perustasolle
- Itse- ja omahoito palvelupolkujen ja toimintamallien tuotantokäyttö perustasolla.
Pilari 4 investointi 2 Työpaketit 1 & 2 Monialaisen Hyte-palvelukonseptin kuvaus ja käyttöönotto, sekä Alueellisen toimintamallin luominen asiakasohjaukseen
- Monialainen HYTE-palvelukonsepti. Alueellinen digitaalinen palvelutarjotin
- Erilaiset hyvinvointilähetteet (lähetekäytännöistä sopiminen osana asiakasohjauksen pilottia & investointi 4)
- koulutus- ja implementointisuunnitelma organisaation eri tasoille käyttöönoton tueksi, viestintämateriaali (linkittyy myös työpaketti 4).
Pilari 4 Investointi 2 Työpaketti 3 Alueellisten Hyte-palvelujen kehittäminen
- Lääkkeettömän unettomuuden hoidon malli toteutuu Käypä hoitosuositusten mukaisesti ja palvelua on tarjolla tasavertaisesti alueen kattavasti.
- Hoito- ja palveluprosesseissa on käytettävissä terveellisten elintapojen ja hyvinvoinnin lisäämiseksi liikuntaneuvonnan palveluketju, jota toteutetaan yhteistyössä HVA, kunnat ja järjestöt.
- HVA:lle on löydetty käyttöönotettavaksii vaikuttava digi-interventio soveltuvalle kohderyhmälle ja vapautettu ammattilaisten resurssia tältä osin.
Pilari 4 Investointi 2 Työpaketti 4 Kansallisesti toteutettujen digitaalisten hyte-palveluiden ja itsehoitovälineiden käyttöönotto Varsinais-Suomessa
- Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kansallisen palvelukonseptin digitaaliset ratkaisut ovat käytössä hyvinvointialuetasoisesti, huomioiden vertaistukipalveluihin ohjaaminen.
- Monialaisten integroitujen palveluiden digitaaliset ratkaisut ovat osa alueellista sähköistä kokonaisasioinnin ja omahoidon etäpalvelukokonaisuutta.
Pilari 4 Investointi 3 Työpaketti 1 Sosiaali- ja terveydenhuollon kirjaamiskäytäntöjen kehittäminen
Hyvinvointialueella
- on otettu laajasti käyttöön kansallisia kirjaamisen käytäntöjä ja ohjeita
- on määritelty kirjaamisen kehittämisen ja koulutuksen malli kirjaamisen yhdenmukaistamiseksi THL:n ohjeistuksen mukaiseksi
- sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten kirjaamisosaamisen tavoitetila on määritelty
- on laadittu sosiaalihuollon kirjaamiskoordinaattorin ja kirjaamisasiantuntijan tehtävänkuvaus
- on laadittu sosiaalihuollon kirjaamisen kehittämisen ja koulutuksen strategia ja toimintamalli
- on laadittu ajantasainen rekisteri sosiaalihuollon kirjaamisasiantuntijoista
- terveydenhuollon kirjaamisen ohjeet, vähintäänkin kaikki keskeiset ohjeet, vastaavat THL:n ohjeistusta
- terveydenhuollon kirjaamisen tukitiimit sekä kirjaamisen tukiverkostot ja yhdyshenkilöt on koulutettu, jolloin heillä on valmius tukea hyvinvointialueen terveydenhuollon työntekijöitä päivitettyjen ohjeistuksien käyttöönotossa
Pilari 4 Investointi 3 Työpaketti 2 Rakenteellisen sosiaalityön raportoinnin kehittäminen
- Varsinais-Suomessa on alueen oma toteuttamissuunnitelma, joka sisältää kansallisen rakenteellisen sosiaalityön raportoinnin mallin toimeenpanon alueella.
Pilari 4 Investointi 3 Työpaketti 3 Vaikuttavuusperusteisuuden ja tiedolla johtamisen kehittäminen. Vaikuttavuusperusteisen ohjauksen kehittämistä tukevat pilotit
Vaikuttavuusperusteisen ohjauksen kehittämistä tukevat pilotit. Valittu kaksi suurta palvelukokonaisuutta, joita pilotoidaan vaikuttavuusperusteisuuden kautta.
Pilotti 1 Aikuissosiaalityö. Kohderyhmänä sijoitettujen lasten vanhemmat.
- AVAIN-mittari on otettu käyttöön prosessin avainkohdissa ja siitä on saatu käyttökokemusta
- On tunnistettu, onko olemassa sellaisia realistisia mittareita, jotka soveltuvat niihin avainkohtiin, joihin AVAIN-mittari ei sovellu. Jos tällaisia on, niiden tietopoimintaa on pilotoitu.
- Tiedolla johtamisen ratkaisut tukevat määriteltyjen mittareiden avulla tehtävää vaikuttavuuden seurantaa
- Käytössä on visuaalisaatio, jolla kaikkien avainkohtien mittaritulokset, niiden kehitys ja vaihtelu on helposti nähtävillä.
- Vertaiskehittäminen verkostoissa on käynnistynyt.
Pilotti 2 Sepelvaltimopotilaat. Kohderyhmänä sepelvaltimotautiin sairastuneet ja primääriprevention osalta koko aikuisväestö.
- Ensimmäiset kokemukset perusterveyden vaikuttavuustiedon poiminnasta on koottu
- Perusterveydenhuollon kirjaamiskäytänteet on ohjeistettu pilotin tietosisällön osalta terveyshyötyarvion käytön edellyttämälle tasolle (kirjaamiskoordinaattori).
- Hajallaan oleva mittaritieto on koottu yhteen, viety tietojohtamisen ratkaisuihin ja visualisoitu palvelukokonaisuuden mukaisesti.
- Järjestäjä, sote-keskukset ja erikoissairaanhoito ovat sopineet tulostavoitteista vaikuttavuuden lisäämiseksi.
- Tulostavoitteiden toteutumisen seurantakäytänteistä on sovittu ja seuranta on käynnistynyt.
- Vertaiskehittäminen verkostoissa on vakiintunutta.
Pilari 4 Investointi 3 Työpaketti 4 PROMIS - Lasten ja nuorten toimintakyvyn ja elämänlaadun mittaaminen sote-palvelujärjestelmässä
Toimenpide 1. Investointi PROMIS-CAT (computerized adaptive testing) kyselyjärjestelmään
- Validoidut käännökset, jotka voidaan toteuttaa kilpailutettuun järjestelmään.
- Markkinakartoitusraportti, hankinta-asiakirjat, hankintasopimus
- Pilottien tarpeeseen käyttöönotettu järjestelmä, joka toteuttaa sähköiset NIH PROMIS-mittaristot, toteuttaa siihen kuuluvaa adaptiivista tietokoneavusteista testausta (CAT= computer adaptive test) suomenkielisillä kysymyspatteristoilla.
Toimenpide 2: Lapsipotilaiden elämänlaadun ja toimintakyvyn mittaamisen pilotit PROMIS-CAT järjestelmällä
- PROMIS short form -kyselylomakkeiden kokeilu syöpäpotilaille. Varha/TYKS toteuttaa yhteistyössä Kaikun kanssa.
- Lastenpsykiatrian pilotti: Kohderyhmänä ahdistuneisuushäiriöstä kärsivät lapsipotilaat, joilla on pitkittynyt ja/tai toimintakykyä vakavasti haittaava ahdistusoire. Pilotti toteutetaan Varha/TYKS psykiatrian koordinoimana osana lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen kehittämishanketta (HUS lastenpsykiatria osallistuu erikseen sovittavalla tavalla).
- Lasten syöpä- ja veritautien pilotti: kohderyhmänä lapsuus- ja nuoruusiän syöpien ja vaikeiden veritautien potilaat sekä hoitojen aikana että seurantavaiheessa. Pilotti toteutetaan Varha/TYKS ja HUS potilaille, pilotin koordinaattorina TYKS.
- Lasten kivun hoito pilotti: Kohderyhmänä kansalliseen lasten kipukeskukseen lähetteellä tulevat potilaat, joilla on pitkittynyt toimintakykyä haittaava kipu tai kipuoireyhtymä. Pilotti toteutetaan HUS kipukeskuksen toimesta tarvittaessa erillisrahoituksella.
- Pilottien tulosten raportointi potilasryhmäkohtaisesti ja kokonaisarviointi (toteutetaan itsearviointina / Varha kehittämispalvelut
Pilari 4 Investointi 3 Työpaketti 5 Kansallisen vaikuttavuuskeskuksen pilotointi
Varsinais-Suomen hyvinvointialue on valmistellut kansallisen vaikuttavuuskeskuksen pilotointia yhdessä muiden yliopistosairaala-hyvinvointialueiden kanssa. Yhdessä valmisteltu hakemus on toimitettu Pirkanmaan toimesta Sosiaali- ja terveysministeriöön.
Pilari 4 Investointi 4 Työpaketti 1 Kansalaisten digitaaliset palvelut
- Hyvinvointialueella on käytössä sähköisen kokonaisasioinnin ja omahoidon etäpalvelukokonaisuus, joka kattaa:
- asiointipalvelut kokoavan, mobiilikäyttöä tukevan asiointikanavan, sisältäen mm. hallinnoitavat ajanvaraukset ja käynnit, tarjoaa oikea-aikaisesti kyselyiden ja lomakkeiden täyttämisen sekä sisältää integraatiot muihin Hva:n ja kansallisiin sähköisiin palveluihin.
- omahoidon etäseurantatietojen saattaminen ammattilaisten käyttöön.
- sote-ammattilaisten ja asukkaan välisen etäkommunikaation videovastaanottopalvelun avulla
- palvelukohtaisesti kohdennettavan palautteen antamisen toiminnot
- alueellisen etäkonsultaation mahdollistavan ammattilaisten välisen etäkommunikaation ratkaisut
- Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kansallisen palvelukonseptin digitaaliset ratkaisut ovat käytössä hyvinvointialuetasoisesti, huomioiden vertaistukipalveluihin ohjaaminen
- Monialaisten integroitujen palveluiden digitaaliset ratkaisut ovat osa alueellista sähköistä kokonaisasioinnin ja omahoidon etäpalvelukokonaisuutta.
- Priorisoitujen itse- ja omahoitoa tukevien palvelupolkujen ja sisältöjen Hva-tasoisesti.
- Itse- ja omahoitoa tukevat digitaaliset palvelusisällöt ja –polut integroituina osaksi alueellista sähköistä kokonaisasioinnin ja omahoidon etäpalvelukokonaisuutta.
Pilari 4 Investointi 4 Työpaketti 2 Ammattilaisten digitaaliset järjestelmät
- Hva-tasoinen ammattilaisten ja palveluyksiköiden toiminnallinen sekä priorisoitu palvelu- ja palvelualuekohtainen käyttöönottojen ja käytöntuki
- Digitaalisten etäpalveluiden kehittämisen alueellinen koordinointi
- VSK:n palvelusisällöt ja tekniset ratkaisut toteutettu ja yhtenäistetty osaksi alueellista sähköistä kokonaisasioinnin ja omahoidon etäpalvelukokonaisuutta
- Asiakas- ja palveluohjauksen toimintamallien yhtenäistäminen
- Hyvinvointialuetasoisen palveluihin ohjaamisen järjestelmä.
- Yhtenäisen tietojärjestelmäriippumattoman mobiilikirjaamis- ja etäseurantaratkaisujen määritykset
- Yleiskäyttöisen etäseurantaratkaisun integraatiomallin toteutus ja pilotoinnit valittujen tietojärjestelmien välillä
Pilari 4 Investointi 4 Työpaketti 3 Johtamisen ratkaisut
- Alueellisten palvelukokonaisuuksien keskitetty hallintaratkaisu
- Prosessiautomaatio-ratkaisu, jolla orkestroidaan APT-järjestelmien yhteentoimivuutta.
- Keskeisten alueellisten palvelupolkujen toteutus ja muodostuvien tietojen integrointi Hva-tasoiseen tiedolla johtamisen analytiikkaan.
- Toimintamalli palveluohjauksen jatkokehittämiseen ja sote-ammattilaisten osallistamiseen.
- Alueellisten palvelukokonaisuuksien keskitetty hallintaratkaisu
- Prosessiautomaatio-ratkaisu, jolla orkestroidaan APT-järjestelmien yhteentoimivuutta
- Keskeisten alueellisten palvelupolkujen toteutus ja muodostuvien tietojen integrointi Hva-tasoiseen tiedolla johtamisen analytiikkaan.
- Toimintamalli palveluohjauksen jatkokehittämiseen ja sote-ammattilaisten osallistamiseen.
Hankkeen vaikutukset ja vaikuttavuus
Hankkeen päätavoitteet ja niiden vaikutus, sekä vaikuttavuus ovat:
Nostaa työllisyysastetta, jonka vaikutus yksilötasolla on yksilön hyvinvoinnin ja integroitumisen paraneminen yhteiskuntaan. Vaikuttavuus yhteiskunnan tasolla näyttäytyy siten, että elinvoima lisääntyy ja kustannukset ovat vähäisempiä.
Nopeuttaa hoitoon pääsyä, jolloin asiakastyytyväisyys lisääntyy. Vaikuttavuus näyttäytyy häiriökysynnän vähentymisenä, sekä ongelmien kroonistumisen riskin vähenemisenä.
Purkaa Covid19-pandemian aiheuttamaa sosiaali- ja terveydenhuollon hoito-, kuntoutus- ja palveluvelkaa. Jonot palveluihin lyhenevät ja piilevä kysyntä katetaan paremmin. Ennuste- ja kustannusvaikuttavuus ovat parempia, kun päästään puuttumaan ongelmiin oikea-aikaisesti.
Uusien digitaalisten ratkaisujen käyttöönottojen lisääminen. Palvelu- ja hoitokäytänteet modernisoituvat. Asiakkaat saavat palveluja joustavammin. Vaikuttavuus näyttäytyy kustannuksien pienenemisenä.
Edistä alueellista, sosiaalista ja sukupuolen tasa-arvoa, mikä vähentää eriarvoisuutta. Yhteiskunnallinen elinvoima lisääntyy ja vakaus paranee.
