Kuntalaisten osallisuuden arviointi -kunnan näkökulma
Tarkoitus on kehittää kunnissa tehtävän kuntalaisten osallisuuden edistämisen vaikuttavuuden arviointia. Osallisuutta voidaan arvioida toisaalta yksilön kokemuksena ja toisaalta organisaation tasolla, miten eri toiminnot ja palvelut onnistuvat edistämään osallisuutta. Tässä kokonaisuudessa osallisuutta tarkastellaan nimenomaan kuntaorganisaation näkökulmasta: millaisia osallistumismahdollisuuksia kunnat tarjoavat kuntalaisille osallisuuden vahvistamiseen niin päätösten valmistelussa kuin palveluiden suunnittelussa ja kehittämisessä ja miten kunnissa voitaisiin arvioida osallisuustoiminnan vaikuttavuutta.
Kokonaisuuden nimi
Tarkoitus on kehittää kunnissa tehtävän kuntalaisten osallisuuden edistämisen vaikuttavuuden arviointia. Osallisuutta voidaan arvioida toisaalta yksilön kokemuksena ja toisaalta organisaation tasolla, miten eri toiminnot ja palvelut onnistuvat edistämään osallisuutta. Tässä kokonaisuudessa osallisuutta tarkastellaan nimenomaan kuntaorganisaation näkökulmasta: millaisia osallistumismahdollisuuksia kunnat tarjoavat kuntalaisille osallisuuden vahvistamiseen niin päätösten valmistelussa kuin palveluiden suunnittelussa ja kehittämisessä ja miten kunnissa voitaisiin arvioida osallisuustoiminnan vaikuttavuutta.
Osallisuuden arviointi auttaa kuntia kehittämään toimintaansa niin, että osallistumisella on hyödyllisellä tavalla vaikuttavuutta sekä kunnan toiminnassa että kuntalaisen elämässä. Arviointi auttaa myös resursoimaan riittävästi osallisuustyöhön, jolloin siitä muodostuu kunnan jatkuvaa toimintaa projektien sijasta. Yksittäisten suoritteiden, kuten kyselyn vastaajamäärien, mittaamista tärkeämpää on nähdä kunnan tekemän osallisuustyön kokonaisuus ja todentaa osallistumisen vaikuttavuutta.
Arvioinnin avulla on mahdollista tuoda esille osallisuustyön hyödyt ja kustannukset sekä parantaa osallisuustoiminnan laatua. Osallistuminen päätöksentekoon sitouttaa asukkaita päätöksiin ja voi vähentää esimerkiksi valituksia ja siten sujuvoittaa työtä.
Osallisuuden seuranta -toimintamalli löytyy täältä.
Osallisuuden arvioinnin kehittämiseksi tehdään jatkuvaa työtä. Kuntaliitolta valmistui vuonna 2006 Demokratiatilinpäätöshankkeen yhteydessä kuntalaisten osallistumisen arviointiin mittaristo, jota on päivitetty viimeksi vuonna 2020 (linkki oppaaseen). Tarkoituksena olisi edetä kuntalaisten osallistumisen mittaamisesta osallisuuden vaikuttavuuden arviointiin.
Kansalaisuuden kuplat ja kuilut (BIBU) -tutkimushankkeessa on valmisteltu malli, jonka avulla kunnat, kaupungit tai muut organisaatiot voivat arvioida ja kehittää osallisuutta edistäviä innovaatioita. Yhteisluomisen tutka : malli osallisuustoiminnan kokonaisvaltaiseen arviointiin.
Osallisuuden kokemuksen arviointia kehitetään Sokra-koordinaatiohankkeessa.
Osallisuuden arviointia on kehitetty Kuntaliiton koordinoimassa Kuntademokratiaverkostossa. Kehittämistyössä ovat vahvasti mukana kunnat ja Kuntaliitto sidosryhmineen.
Suomen kuntalaissa on ollut jo vuodesta 1995 lähtien kunnan asukkaiden osallistumisoikeuteen liittyviä säännöksiä sisältävä oma luku. Nykyisen kuntalain (10.4.2015/410, 22 §) mukaan kunnan asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on oikeus osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan. Valtuuston on pidettävä huolta monipuolisista ja vaikuttavista osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksista ja menetelmistä.
Valtuusto päättää kunnan toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteista kuntastrategiassaan. Siinä tulee ottaa huomioon myös kunnan asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet (Kuntalaki 10.4.2015/410, 37.6 §). Samassa yhteydessä on myös mahdollisuus asettaa tavoitteet ja arviointimittarit kuntalaisten osallistumisen edistämiselle.
Kunnat edistävät nykyisin monin tavoin kuntalaisten osallistumista. Tämä on todettu mm. tutkimusraporteissa Osallistaako kunta, osallistuuko kuntalainen ja Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kuntajohdossa TEA 2019.
Arvioinnin avulla on mahdollista tuoda esille osallisuustyön hyödyt ja kustannukset sekä parantaa osallisuustoiminnan laatua. Osallistuminen päätöksentekoon sitouttaa asukkaita päätöksiin ja voi vähentää esimerkiksi valituksia ja siten sujuvoittaa työtä. Tässä kokonaisuudessa keskitytään siihen, millä tavoin kunnat voisivat arvioida osallisuustoimiensa vaikuttavuutta.
Tavoitteena on tarjota kunnille malleja ja työkaluja osallisuustyön tekemisen vaikuttavuuden arviointiin. Kokonaisuus tarjoaa kuntaesimerkkejä hyödynnettäväksi ja edelleen jalostettavaksi.
Tulokset: Osallisuustyön arvioinnin työkaluja ja kuntien käytäntöjä on jaossa ja hyödynnettävissä.
Tuotokset: Osallisuuden arvioinnin työkaluja ja malleja on kuvattuna Innokylässä.
Vaikutus: Kuntalaisten osallisuuden edistämistyön vaikuttavuuden arviointi on kehittynyt kunnissa.
