Länsi-Uusimaa: tulevaisuuden sote-keskus
Länsi-Uudenmaan hankekokonaisuus Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmassa.
Hankkeessa kehitetään perustason sosiaali- ja terveyspalveluja Länsi-Uudenmaan alueella Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman tavoitteiden mukaisesti. Hankkeen myötä alueella valmistellaan uudenlainen, laaja-alainen sosiaali- ja terveyskeskuskonsepti, jossa asiakas saa tarvitsemansa tiedon tai palvelut sujuvasti yhdellä yhteydenotolla.
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen verkkosivut
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue Twitterissä
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue Facebookissa
Perustiedot
Kokonaisuuden nimi
Länsi-Uudenmaan hankekokonaisuus Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmassa.
Hankkeessa kehitetään perustason sosiaali- ja terveyspalveluja Länsi-Uudenmaan alueella Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman tavoitteiden mukaisesti. Hankkeen myötä alueella valmistellaan uudenlainen, laaja-alainen sosiaali- ja terveyskeskuskonsepti, jossa asiakas saa tarvitsemansa tiedon tai palvelut sujuvasti yhdellä yhteydenotolla.
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen verkkosivut
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue Twitterissä
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue Facebookissa
Hankkeen tärkein tavoite on luoda konsepti tulevaisuuden sote-keskukselle, joka tuottaa palvelut uudella tavalla - ei siis vain tehostaa vanhaa. Tulevaisuuden sote-keskuksen myötä asiakkaan kokema arvo kasvaa ja sote-organisaation tuottavuus paranee. Hankkeen aikana on tarkoitus pilotoida ja/tai implementoida mahdollisimman laajasti eri kunnissa sote-keskuskonseptin mukaisia palvelu- ja toimintamalleja.
Sote-keskuksella tarkoitetaan tässä käytännössä kuntien nyt tuottamien sosiaali- ja terveyspalvelujen kokonaisuutta. Siihen kuuluu perustason terveydenhuollon palvelut (ml. mielenterveys- ja päihdepalvelut), kaikki sosiaalipalvelut ja ikääntyvän väestön palvelut (kotihoito, geriatrinen sairaalahoito ja asumisen palvelut). Sote-keskus ei siis ole yksi fyysinen toimipiste vaan kokoelma yhteensovitettuja digitaalisia, fyysisiä ja liikkuvia palveluja.
Hankkeen kokonaisuus muodostuu matriisimaisesti ikäryhmittäisistä kehittämislinjoista ja poikkileikkaavista teemoista.
2020-2023
Länsi-Uudenmaan sote on Espoon, Hangon, Inkoon, Kauniaisten, Kirkkonummen, Lohjan, Raaseporin ja Siuntion sekä perusturvakuntayhtymä Karviaisen (Karkkila ja Vihti) yhteinen hanke. Espoon kaupunki toimi hankkeen hallinnoijana 2020-2022. Vuoden 2023 hanke siirtyi Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueelle. Hanke toteutettiin yhteistyössä asiakkaiden, ammattilaisten ja muiden sidosryhmien kanssa.
Päämäärä ja tavoitteet
Länsi-Uudenmaan kunnat ovat syventäneet sote-yhteistyötään viime vuosien aikana. Yhteistyölle on ollut tarvetta ja se on koettu hyödyllisiksi. Tällä hetkellä kunnilla on useita yhteisiä palveluja tuotannossa ja suunnitteilla.
Konkreettisten yhteistyöhankkeiden lisäksi Länsi-Uudenmaan sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämisstrategiat ovat lähentyneet toisiaan eri osa-alueilla. Yhteistä näkemystä on muodostettu alueen sote-johdon yhteistyössä ja Uudenmaan tasoisissa hankkeissa (mm. LAPE, I&O ja Uusimaa2019).
Keväällä 2019 Länsi-Uudenmaan kunnat tukivat Uudenmaan yhteistä esitystä kuntalähtöisestä, viiden sote-alueen mallista. Syksyn 2019 aikana Länsi-Uudenmaan kuntien kunnan- ja kaupunginhallitusten kehotuksesta selvitettiin alueen yhteisen sote-ratkaisun lähtökohtia. Selvitystyö toimii pohjana tälle rahoitushakemukselle.
Länsi-Uudenmaan kunnista asukkaiden enemmistö on ruotsinkielisiä Raaseporissa (65 %) ja Inkoossa (53 %). Karkkila ja Vihti ovat yksikielisiä suomenkielisiä kuntia. Muut kunnat ovat kaksikielisiä, asukkaiden enemmistö on suomenkielisiä. Espoossa on lisäksi voimakkaasti kasvava vieraskielinen väestö.
Länsi-Uudenmaan sote on Espoon, Hangon, Inkoon, Karkkilan, Kauniaisten, Kirkkonummen, Lohjan, Raaseporin, Siuntion ja Vihdin yhteinen hanke. Hankkeen tavoitteena on jatkaa viime vuosina syventynyttä sote-yhteistyötä. Hankkeessa kehitetään ja otetaan käyttöön uusia yhteisiä palveluratkaisuja ja valmistaudutaan sote-järjestämisen ja -organisaatioiden yhdistymiseen.
Hankkeen yleiset tavoitteet ovat:
- Kehitetään yhdessä (sote-keskus-hanke)
- Sote-palvelut ovat asukkaille ja asiakkaille nykyistä saavutettavammat ja yhtenäisemmät.
- Painopiste ennaltaehkäisevissä, digitaalisissa ja kaikille yhteisissä palveluissa vahvistuu.
- Paljon palveluja tarvitsevien asukkaiden haasteisiin vastataan vaikuttavammin.
- Vaikuttavuuteen perustuva palveluiden kohdentaminen ja tuottavuuden kasvu hillitsevät kustannusten kasvua.
- Valmistaudutaan yhdistymiseen (rakenneuudistushanke)
- Luodaan edellytykset turvalliselle ja hallitulle yhteisen sote-organisaation perustamiselle
- Uusi, yhteinen palvelu- ja järjestämisstrategia tukee kustannusvaikuttavaa palvelujen järjestämistä.
- Siirrytään yhdessä seuraavan sukupolven tieto- ja tietojärjestelmäratkaisuihin.
Hankkeen tuloksina odotetaan palveluiden laadun ja vaikuttavuuden sekä asiakaskokemuksen ja henkilöstökokemuksen mitattavaa paranemista.
Laadun ja vaikuttavuuden paranemisen sekä uudistettujen työtapojen seurauksena yksikkökustannukset pienenevät, kun sama terveys- ja hyvinvointihyöty saadaan aikaan vähemmillä suoritteilla.
Asiakaskokemuksen paranemisen seurauksena palvelujen vaikuttavuus paranee paremman palveluun sitoutumisen myötä. Palveluiden peittävyys kasvaa, kun julkiset sote-palvelut koetaan houkutteleviksi. Tämä edesauttaa palvelujen oikea-aikaisuutta, kun asukkaita siirtyy palveluiden ulkopuolelta palveluiden piiriin.
Henkilöstökokemuksen parantumisen myötä rekrytointi helpottuu, kun Länsi-Uudenmaan sote koetaan houkuttelevana työnantajana. Henkilöstön hyvinvointi vähentää myös vaihtuvuutta ja sairauspoissaoloja sekä myötävaikuttaa omalta osaltaan hyvään asiakaskokemukseen.
Hankkeen onnistumista mitataan reaaliaikaisesti koko hankkeen ajan, jotta voidaan varmistaa muutosten tehokas toimeenpano ja tunnistaa sekä onnistumiset että haasteet.
Arviointi
TIIVISTELMÄ OMA-ARVIOINNISTA 2023
Hanke eteni hyvin loppuun. Useissa projekteissa varatut hankintatarpeet eivät toteutuneet ja tämän takia hankebudjettia on jouduttu päivittämään ja hankkeelle on ohjattu enemmän kehittämiseen osallistuneiden henkilöstökuluja. Toimintamalleja on kuvattu vielä paljon loppuvuodesta ja näitä viedään alkuvuonna Innokylään.
Parannamme palvelujen yhdenvertaista saatavuutta, saavutettavuutta ja jatkuvuutta
Iso työ palvelujen yhdenvartaisen saatavuuden eteen tehtiin jo hyvinvointialueen valmisteluvaiheessa. Vuonna 2023 kuitenkin hankkeessa toteutettiin esimerkiksi laajaa lasten, nuorten ja perheiden palveluiden yhdenmukaistamisen kehittämiskokonaisuutta, jossa tuotettiin yhtenäistämisehdotukset perhekeskuksen palveluista, lisäksi näiden käsittelyyn osallistettiin henkilöstöä ja asukkaita.
Vuoden aikana monialaisen tiimimallin käyttöönotot ovat edenneet suunnitellusti. Useamman aseman osalta valmennukset päättyvät vuoden loppuun, muutamalla asemalla otettu käyttöön tiimimallin elementtejä. Tiimimallin asiantuntijarooli otettu käyttöön ja toteutettu tiimiterveysasemien lean-koulutus. Käynnistetty myös tiimimalliverkoston toiminta. Terveysasemilla, joissa tiimimalli on otettu käyttöön, on vuoden 2023 aikana parantunut hoidon jatkuvuus (COCI) ja hoidon saatavuus on nopeutunut huomattavasti (T3).
Asiakasohjausta on kehitetty mielenterveys- ja päihdepalveluissa toimintamallia kuvaamalla ja uusia ohjeita jalkauttamalla. Ikääntyneiden palveluissa on otettu käyttöön keskistetty ohjaus ja neuvonta (Seniori-info). Lisäksi puhelinjärjestelmiä ja asiakkaaksi tuloa on kehitetty laajasti monissa palveluissa.
Terapiat etulinjaan -toimintamallin käyttöönotot ja laajentaminen on edennyt tehokkaasti. Mielenterveys- ja päihdepalveluissa lyhytterapia osaajia valmistui lisää vuoden 2023 lopussa. Sisään tulevista asiakkaista valtaosa tulee terapianavigaattorin täytettyään, nyt yli 70% (itäinen alue). Sosiaali- ja kriisipäivystyksen kognitiivinen lyhytterapiakoulutus on alkanut ja rakentuu osaksi kriisin jälkihoitoa.
Hankkeessa on kehitetty myös ruotsinkielisiä palveluita, viimeisimpänä ikääntyneiden fraasi-apin pilotointi, kielilähettiläsohjelman kehittäminen, käännös- ja kokouslinjausten levittäminen, henkilöstö- ja asukaskyselyiden suunnitellut ja toteuttaminen ja kielikysymysten selvittely palvelualueiden kanssa.
Syksyllä 2023 toteutettiin uusi suun terveydenhuollon ostopalvelun hankintamallin kokeilu. Palvelutuotanto toimi hyvin ja sähköinen ajanvaraus onnistui. Puolikiireisen hammaslääkäripalvelun saatavuus parantui merkittävästi, ennaltaehkäisevän suuhygienistihoidon saatavuus parantunut jonkin verran.
Siirrämme toiminnan painotusta raskaista palveluista ehkäisevään ja ennakoivaan työhön
Lasten- nuorten ja perheiden palveluissa toteutettu lasten psykiatrinen jalkautuva tuki varhaiskasvatukseen eteni suunnitellusti, mutta toimintaa ei päätetty jatkaa hankkeen jälkeen.
Nuorisopsykiatri perustason tukena on parantanut perustason kyvykkyyttä hoitaa ja tukea keskivaikeista oireista kärsiviä nuoria ja edistänyt näin toiminnan siirtämistä matalammalle tasolle. Toimintamallia arvioidaan kokeilun jatkopäätösten tueksi.
Voimaperheet-toimintamallin käyttöönotto ja kehittäminen on onnistunut hyvin hankkeen aikana ja se jatkuu RRP-hankkeessa. Voimaperheet tarjoaa vanhemmille tukea ennaltaehkäisevästi käytöshäiriöiden tunnistamisella ja niihin puuttumisella.
Hankkeessa tuotettiin ehdotus siitä, miten Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella voitaisiin tuottaa ehkäisy- ja seksuaaliterveysneuvonnan palvelut ilman ikärajoja. Tämä kehittämistyö jatkuu yhteistyössä hyvinvointialueen eri palvelualueiden kesken.
Parannamme palvelujen laatua ja vaikuttavuutta
Laadun ja vaikuttavuuden kehittyminen on tavoite, jonka todentaminen/arviointi jää pääosin hankekauden jälkeiseen aikaan. Näiden tavoitteiden toteutumiseen liittyy myös valtava määrä asioita, jotka ovat hankkeen rajauksen & vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolella. Palvelukuvaukset, yhtenäistetyt palveluihin pääsyn perusteet/kriteerit ja toimintamallien yhtenäistäminen ovat kuitenkin hyvä pohja myös palvelujen laadun kehittämiseen.
Esimerkkeinä kehittämisestä, vuonna 2023 käynnistyi nuorten mtp-palveluiden tavoitetilan selvittäminen, jossa tavoitellaan erityisesti juuri palveluiden vaikuttavuuden parantumista ja riittävyyttä. Tämän työn myötä 13-29 -vuotiaiden mtp-palveluiden nykytilaa ja toteuttamisvaihtoehtoja selvitetään muodostamalla moniulotteinen kuvaus palvelujen nykytilasta, luomalla yhteiset tavoitteet nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämiseksi ja luomalla toimenpidesuunnitelma em. yhteisten tavoitteiden toteuttamiseksi.
Ikääntyneiden palveluissa ja suun terveydenhuollossa on kehitetty oppilaitosyhteistyötä ja pyritty parantamaan näin opiskelijoiden osaamista ja valmiutta siirtymään työntekijöiksi palveluihin.
Varmistamme palvelujen monialaisuuden ja yhteentoimivuuden
Perhekeskustoimintamallin kehittäminen on edennyt hyvin. Lapset, nuoret ja perheet palvelualueen organisaatiorakenteita on kehitetty ja vahvistettu vuoden 2023 aikana ja palveluita yhdenmukaistettu. Osana Tulevaisuuden sote-keskus hankkeen muuta kehittämistä perhekeskustoimintamallin vakiintumista on tuettu systeemisen työotteen koulutuksilla, yhteensovittavan johtamisen työpajoilla ja ilmiöpohjaisella, perhekeskustehtäviin kytkeytyvällä webinaarisarjalla, joka toteutui syksyn 2023 aikana. Hankkeen aikana luotiin perhekeskuspalvelujen johtamis- ja koordinaatiorakenteen malli, jota perhekeskuskoordinaattorit toimeenpanevat ensi vuoden aikana. Yhteensovittavan johtamisen koulutuskokonaisuus toteutui syksyn 2023 aikana ja kohdentui laajennetulle perhekeskusjohtoryhmälle
Paljon palveluja tarvitsevat -projektissa onnistuttiin määrittämään yhteinen ppt-toimintamalli ja kuvaamaan yleinen ppt-asiakkaan palvelupolku. Projektin lyhyen ajan ja kehittämisen priorisointien takia kaikkia tavoitteita ei saavutettu ja jatkokehittämisessä tullaan keskittymään rajatumpaan paljon palveluja tarvitsevien asiakkaiden ryhmiin konkreettisten muutosten aikaansaamiseksi. Kehittäminen jatkuu RRP-hankkeessa.
Hillitsemme kustannusten kasvua
Kustannusten nousun hillitseminen -tavoitteen toteutumisen arviointia on mahdotonta toteuttaa hankkeen puitteissa. Toimintaympäristö on ollut jatkuvassa muutoksessa ja hyvinvointialueen käynnistämisen muutoskustannukset ovat merkittävät.
Hankkeen aikana toteutettiin joitakin yksittäisiä resurssitehokkuuteen tähtääviä projekteja, esimerkiksi perustason sairaalapalvelujen keskitetty potilasohjaus, jossa seurannassa on erikoissairaanhoidon ns. sakkomaksujen kehitys uuden toimintamallin myötä.
TIIVISTELMÄ OMA-ARVIOINNISTA 2022
Hanke eteni hyvin loppuun. Useissa projekteissa varatut hankintatarpeet eivät toteutuneet ja tämän takia hankebudjettia on jouduttu päivittämään ja hankkeelle on ohjattu enemmän kehittämiseen osallistuneiden henkilöstökuluja. Toimintamalleja on kuvattu vielä paljon loppuvuodesta ja näitä viedään alkuvuonna Innokylään.
Parannamme palvelujen yhdenvertaista saatavuutta, saavutettavuutta ja jatkuvuutta
Iso työ palvelujen yhdenvartaisen saatavuuden eteen tehtiin jo hyvinvointialueen valmisteluvaiheessa. Vuonna 2023 kuitenkin hankkeessa toteutettiin esimerkiksi laajaa lasten, nuorten ja perheiden palveluiden yhdenmukaistamisen kehittämiskokonaisuutta, jossa tuotettiin yhtenäistämisehdotukset perhekeskuksen palveluista, lisäksi näiden käsittelyyn osallistettiin henkilöstöä ja asukkaita.
Vuoden aikana monialaisen tiimimallin käyttöönotot ovat edenneet suunnitellusti. Useamman aseman osalta valmennukset päättyvät vuoden loppuun, muutamalla asemalla otettu käyttöön tiimimallin elementtejä. Tiimimallin asiantuntijarooli otettu käyttöön ja toteutettu tiimiterveysasemien lean-koulutus. Käynnistetty myös tiimimalliverkoston toiminta. Terveysasemilla, joissa tiimimalli on otettu käyttöön, on vuoden 2023 aikana parantunut hoidon jatkuvuus (COCI) ja hoidon saatavuus on nopeutunut huomattavasti (T3).
Asiakasohjausta on kehitetty mielenterveys- ja päihdepalveluissa toimintamallia kuvaamalla ja uusia ohjeita jalkauttamalla. Ikääntyneiden palveluissa on otettu käyttöön keskistetty ohjaus ja neuvonta (Seniori-info). Lisäksi puhelinjärjestelmiä ja asiakkaaksi tuloa on kehitetty laajasti monissa palveluissa.
Terapiat etulinjaan -toimintamallin käyttöönotot ja laajentaminen on edennyt tehokkaasti. Mielenterveys- ja päihdepalveluissa lyhytterapia osaajia valmistui lisää vuoden 2023 lopussa. Sisään tulevista asiakkaista valtaosa tulee terapianavigaattorin täytettyään, nyt yli 70% (itäinen alue). Sosiaali- ja kriisipäivystyksen kognitiivinen lyhytterapiakoulutus on alkanut ja rakentuu osaksi kriisin jälkihoitoa.
Hankkeessa on kehitetty myös ruotsinkielisiä palveluita, viimeisimpänä ikääntyneiden fraasi-apin pilotointi, kielilähettiläsohjelman kehittäminen, käännös- ja kokouslinjausten levittäminen, henkilöstö- ja asukaskyselyiden suunnitellut ja toteuttaminen ja kielikysymysten selvittely palvelualueiden kanssa.
Syksyllä 2023 toteutettiin uusi suun terveydenhuollon ostopalvelun hankintamallin kokeilu. Palvelutuotanto toimi hyvin ja sähköinen ajanvaraus onnistui. Puolikiireisen hammaslääkäripalvelun saatavuus parantui merkittävästi, ennaltaehkäisevän suuhygienistihoidon saatavuus parantunut jonkin verran.
Siirrämme toiminnan painotusta raskaista palveluista ehkäisevään ja ennakoivaan työhön
Lasten- nuorten ja perheiden palveluissa toteutettu lasten psykiatrinen jalkautuva tuki varhaiskasvatukseen eteni suunnitellusti, mutta toimintaa ei päätetty jatkaa hankkeen jälkeen.
Nuorisopsykiatri perustason tukena on parantanut perustason kyvykkyyttä hoitaa ja tukea keskivaikeista oireista kärsiviä nuoria ja edistänyt näin toiminnan siirtämistä matalammalle tasolle. Toimintamallia arvioidaan kokeilun jatkopäätösten tueksi.
Voimaperheet-toimintamallin käyttöönotto ja kehittäminen on onnistunut hyvin hankkeen aikana ja se jatkuu RRP-hankkeessa. Voimaperheet tarjoaa vanhemmille tukea ennaltaehkäisevästi käytöshäiriöiden tunnistamisella ja niihin puuttumisella.
Hankkeessa tuotettiin ehdotus siitä, miten Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella voitaisiin tuottaa ehkäisy- ja seksuaaliterveysneuvonnan palvelut ilman ikärajoja. Tämä kehittämistyö jatkuu yhteistyössä hyvinvointialueen eri palvelualueiden kesken.
Parannamme palvelujen laatua ja vaikuttavuutta
Laadun ja vaikuttavuuden kehittyminen on tavoite, jonka todentaminen/arviointi jää pääosin hankekauden jälkeiseen aikaan. Näiden tavoitteiden toteutumiseen liittyy myös valtava määrä asioita, jotka ovat hankkeen rajauksen & vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolella. Palvelukuvaukset, yhtenäistetyt palveluihin pääsyn perusteet/kriteerit ja toimintamallien yhtenäistäminen ovat kuitenkin hyvä pohja myös palvelujen laadun kehittämiseen.
Esimerkkeinä kehittämisestä, vuonna 2023 käynnistyi nuorten mtp-palveluiden tavoitetilan selvittäminen, jossa tavoitellaan erityisesti juuri palveluiden vaikuttavuuden parantumista ja riittävyyttä. Tämän työn myötä 13-29 -vuotiaiden mtp-palveluiden nykytilaa ja toteuttamisvaihtoehtoja selvitetään muodostamalla moniulotteinen kuvaus palvelujen nykytilasta, luomalla yhteiset tavoitteet nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämiseksi ja luomalla toimenpidesuunnitelma em. yhteisten tavoitteiden toteuttamiseksi.
Ikääntyneiden palveluissa ja suun terveydenhuollossa on kehitetty oppilaitosyhteistyötä ja pyritty parantamaan näin opiskelijoiden osaamista ja valmiutta siirtymään työntekijöiksi palveluihin.
Varmistamme palvelujen monialaisuuden ja yhteentoimivuuden
Perhekeskustoimintamallin kehittäminen on edennyt hyvin. Lapset, nuoret ja perheet palvelualueen organisaatiorakenteita on kehitetty ja vahvistettu vuoden 2023 aikana ja palveluita yhdenmukaistettu. Osana Tulevaisuuden sote-keskus hankkeen muuta kehittämistä perhekeskustoimintamallin vakiintumista on tuettu systeemisen työotteen koulutuksilla, yhteensovittavan johtamisen työpajoilla ja ilmiöpohjaisella, perhekeskustehtäviin kytkeytyvällä webinaarisarjalla, joka toteutui syksyn 2023 aikana. Hankkeen aikana luotiin perhekeskuspalvelujen johtamis- ja koordinaatiorakenteen malli, jota perhekeskuskoordinaattorit toimeenpanevat ensi vuoden aikana. Yhteensovittavan johtamisen koulutuskokonaisuus toteutui syksyn 2023 aikana ja kohdentui laajennetulle perhekeskusjohtoryhmälle.
Paljon palveluja tarvitsevat -projektissa onnistuttiin määrittämään yhteinen ppt-toimintamalli ja kuvaamaan yleinen ppt-asiakkaan palvelupolku. Projektin lyhyen ajan ja kehittämisen priorisointien takia kaikkia tavoitteita ei saavutettu ja jatkokehittämisessä tullaan keskittymään rajatumpaan paljon palveluja tarvitsevien asiakkaiden ryhmiin konkreettisten muutosten aikaansaamiseksi. Kehittäminen jatkuu RRP-hankkeessa.
Hillitsemme kustannusten kasvua
Kustannusten nousun hillitseminen -tavoitteen toteutumisen arviointia on mahdotonta toteuttaa hankkeen puitteissa. Toimintaympäristö on ollut jatkuvassa muutoksessa ja hyvinvointialueen käynnistämisen muutoskustannukset ovat merkittävät.
Hankkeen aikana toteutettiin joitakin yksittäisiä resurssitehokkuuteen tähtääviä projekteja, esimerkiksi perustason sairaalapalvelujen keskitetty potilasohjaus, jossa seurannassa on erikoissairaanhoidon ns. sakkomaksujen kehitys uuden toimintamallin myötä.
Tiivistelmä oma-arvioinnista, syksy 2021
1. Palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden, oikea-aikaisuuden ja jatkuvuuden parantaminen
2. Toiminnan painotuksen siirtäminen raskaista palveluista ehkäisevään ja ennakoivaan työhön
3. Palveluiden laadun ja vaikuttavuuden parantaminen
4. Palveluiden monialaisuuden ja yhteentoimivuuden varmistaminen
Tiivistelmä oma-arvioinnista, kevät 2021
1. Palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden, oikea-aikaisuuden ja jatkuvuuden parantaminen
2. Toiminnan painotuksen siirtäminen raskaista palveluista ehkäisevään ja ennakoivaan työhön
3. Palveluiden laadun ja vaikuttavuuden parantaminen
4. Palveluiden monialaisuuden ja yhteentoimivuuden varmistaminen
