Länsi-Uudenmaan hankekokonaisuus Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmassa. 

Hankkeessa kehitetään perustason sosiaali- ja terveyspalveluja Länsi-Uudenmaan alueella Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman tavoitteiden mukaisesti. Hankkeen myötä alueella valmistellaan uudenlainen, laaja-alainen sosiaali- ja terveyskeskuskonsepti, jossa asiakas saa tarvitsemansa tiedon tai palvelut sujuvasti yhdellä yhteydenotolla.

Länsi-Uudemaan sote -hankkeen verkkosivut

LU_sote twitterissä

Länsi-Uudenmaan sote facebookissa

Kansallinen Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelma Innokylässä

icon/chevron-down Created with Sketch. Perustiedot

Kokonaisuuden nimi
Länsi-Uusimaa: tulevaisuuden sote-keskus
Lyhyt kuvaus

Länsi-Uudenmaan hankekokonaisuus Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmassa. 

Hankkeessa kehitetään perustason sosiaali- ja terveyspalveluja Länsi-Uudenmaan alueella Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman tavoitteiden mukaisesti. Hankkeen myötä alueella valmistellaan uudenlainen, laaja-alainen sosiaali- ja terveyskeskuskonsepti, jossa asiakas saa tarvitsemansa tiedon tai palvelut sujuvasti yhdellä yhteydenotolla.

Länsi-Uudemaan sote -hankkeen verkkosivut

LU_sote twitterissä

Länsi-Uudenmaan sote facebookissa

Kansallinen Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelma Innokylässä

Toimiaika

2020-2022

Toimijat

Länsi-Uudenmaan sote on Espoon, Hangon, Inkoon, Kauniaisten, Kirkkonummen, Lohjan, Raaseporin ja Siuntion sekä perusturvakuntayhtymä Karviaisen (Karkkila ja Vihti) yhteinen hanke.  Espoon kaupunki toimii hankkeen hallinnoijana. Hanke toteutetaan yhteistyössä asiakkaiden, ammattilaisten ja muiden sidosryhmien kanssa.

Rahoittaja
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)
Yhteyshenkilön nimi
Johanna Mätäsaho
Yhteyshenkilön organisaatio
Espoon kaupunki
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
johanna.matasaho@espoo.fi

Luotu

30.06.2020

Viimeksi muokattu

11.11.2020
Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Länsi-Uudenmaan kunnat ovat syventäneet sote-yhteistyötään viime vuosien aikana. Yhteistyölle on ollut tarvetta ja se on koettu hyödyllisiksi. Tällä hetkellä kunnilla on useita yhteisiä palveluja tuotannossa ja suunnitteilla. 

Konkreettisten yhteistyöhankkeiden lisäksi Länsi-Uudenmaan sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämisstrategiat ovat lähentyneet toisiaan eri osa-alueilla. Yhteistä näkemystä on muodostettu alueen sote-johdon yhteistyössä ja Uudenmaan tasoisissa hankkeissa (mm. LAPE, I&O ja Uusimaa2019).  

Keväällä 2019 Länsi-Uudenmaan kunnat tukivat Uudenmaan yhteistä esitystä kuntalähtöisestä, viiden sote-alueen mallista. Syksyn 2019 aikana Länsi-Uudenmaan kuntien kunnan- ja kaupunginhallitusten kehotuksesta selvitettiin alueen yhteisen sote-ratkaisun lähtökohtia. Selvitystyö toimii pohjana tälle rahoitushakemukselle. 

Länsi-Uudenmaan kunnista asukkaiden enemmistö on ruotsinkielisiä Raaseporissa (65 %) ja Inkoossa (53 %). Karkkila ja Vihti ovat yksikielisiä suomenkielisiä kuntia. Muut kunnat ovat kaksikielisiä, asukkaiden enemmistö on suomenkielisiä. Espoossa on lisäksi voimakkaasti kasvava vieraskielinen väestö. 

Päämäärä ja päätavoite

Länsi-Uudenmaan sote on Espoon, Hangon, Inkoon, Karkkilan, Kauniaisten, Kirkkonummen, Lohjan, Raaseporin, Siuntion ja Vihdin yhteinen hanke. Hankkeen tavoitteena on jatkaa viime vuosina syventynyttä sote-yhteistyötä. Hankkeessa kehitetään ja otetaan käyttöön uusia yhteisiä palveluratkaisuja ja valmistaudutaan sote-järjestämisen ja -organisaatioiden yhdistymiseen. 

Hankkeen yleiset tavoitteet ovat: 

  • Kehitetään yhdessä (sote-keskus-hanke) 
  • Sote-palvelut ovat asukkaille ja asiakkaille nykyistä saavutettavammat ja yhtenäisemmät. 
  • Painopiste ennaltaehkäisevissä, digitaalisissa ja kaikille yhteisissä palveluissa vahvistuu.  
  • Paljon palveluja tarvitsevien asukkaiden haasteisiin vastataan vaikuttavammin. 
  • Vaikuttavuuteen perustuva palveluiden kohdentaminen ja tuottavuuden kasvu hillitsevät kustannusten kasvua. 
  • Valmistaudutaan yhdistymiseen (rakenneuudistushanke) 
  • Luodaan edellytykset turvalliselle ja hallitulle yhteisen sote-organisaation perustamiselle 
  • Uusi, yhteinen palvelu- ja järjestämisstrategia tukee kustannusvaikuttavaa palvelujen järjestämistä. 
  • Siirrytään yhdessä seuraavan sukupolven tieto- ja tietojärjestelmäratkaisuihin. 
Tavoiteltavat tulokset, tuotokset ja vaikutukset

Hankkeen tuloksina odotetaan palveluiden laadun ja vaikuttavuuden sekä asiakaskokemuksen ja henkilöstökokemuksen mitattavaa paranemista.  

Laadun ja vaikuttavuuden paranemisen sekä uudistettujen työtapojen seurauksena yksikkökustannukset pienenevät, kun sama terveys- ja hyvinvointihyöty saadaan aikaan vähemmillä suoritteilla. 

Asiakaskokemuksen paranemisen seurauksena palvelujen vaikuttavuus paranee paremman palveluun sitoutumisen myötä. Palveluiden peittävyys kasvaa, kun julkiset sote-palvelut koetaan houkutteleviksi. Tämä edesauttaa palvelujen oikea-aikaisuutta, kun asukkaita siirtyy palveluiden ulkopuolelta palveluiden piiriin.

Henkilöstökokemuksen parantumisen myötä rekrytointi helpottuu, kun Länsi-Uudenmaan sote koetaan houkuttelevana työnantajana. Henkilöstön hyvinvointi vähentää myös vaihtuvuutta ja sairauspoissaoloja sekä myötävaikuttaa omalta osaltaan hyvään asiakaskokemukseen.  

Hankkeen onnistumista mitataan reaaliaikaisesti koko hankkeen ajan, jotta voidaan varmistaa muutosten tehokas toimeenpano ja tunnistaa sekä onnistumiset että haasteet.

Tulevaisuuden sote-keskuksen konsepti: Palvelut lapsille ja perheille, työikäisille ja ikääntyneille. Kaikille tarkoitetut palvelut ja erityispalvelut. Sähköiset palvelut ja fyysiset palvelut.

Aihealueet

Sosiaali- ja terveyskeskukset

Ilmiöt

Hyvinvointitalous Osallistuva yksilö Taloudellinen kestävyys Terveyserojen kasvaminen Älykkään teknologian murros Älykäs hyvinvointi ja terveysteknologia