Länsirannikon osaamis- ja tukikeskus (OT-keskus)hanke
Sosiaali- ja terveysministeriön rahoittama Tulevaisuuden sote-keskushanketta tukeva valtionavustushanke. Osaamis- ja tukikeskukset ovat uusi integratiivinen palvelurakenne lasten, nuorten ja perheiden kaikkein vaativimpien palvelujen varmistamiseen, tutkimus- ja kehittämistoimintaan sekä palvelujen yhteistyöaluetasoiseen koordinointiin. Länsirannikon lasten ja nuorten osaamis- ja tukikeskuksen (OT-keskuksen) tarkoituksena on varmistaa vaativaa, monialaista ja integroitua palvelua tarvitsevien lasten, nuorten ja perheiden tuen ja palvelujen saatavuus ja tukemalla sivistys-, sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ammattilaisia verkostomaisella toimintatavalla .
Perustiedot
Kokonaisuuden nimi
Sosiaali- ja terveysministeriön rahoittama Tulevaisuuden sote-keskushanketta tukeva valtionavustushanke. Osaamis- ja tukikeskukset ovat uusi integratiivinen palvelurakenne lasten, nuorten ja perheiden kaikkein vaativimpien palvelujen varmistamiseen, tutkimus- ja kehittämistoimintaan sekä palvelujen yhteistyöaluetasoiseen koordinointiin. Länsirannikon lasten ja nuorten osaamis- ja tukikeskuksen (OT-keskuksen) tarkoituksena on varmistaa vaativaa, monialaista ja integroitua palvelua tarvitsevien lasten, nuorten ja perheiden tuen ja palvelujen saatavuus ja tukemalla sivistys-, sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ammattilaisia verkostomaisella toimintatavalla .
OT-keskustyöllä tavoitellaan monialaisuuden ja integratiivisen avun kohdentumista sitä tarvitseville, siksi uusien palvelurakenteiden tulee olla sellaiset, että apu ja tuki kohtaa tarvitsijansa. Tämä tapahtuu tutkimustietoa, systeemisyyttä, osallisuutta ja dialogisuutta hyödyntämällä. Laatu ja vaikuttavuus tuodaan työhön yhteisövaikuttavuuden kautta.
Hankkeella on kaksi päätavoitetta:
Tavoite 1. OT-keskuksen koordinaatiorakenteen kehittäminen yhteistyöalueelle
Tavoite 2. Toiminnallisesti integroidun laitosyksikön kehittäminen
1.1.2022-31.12.2023
Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Pohjanmaan hyvinvointialueet
Tulevaisuuden sote-keskushankkeet
Turun yliopistollinen keskussairaala
Yliopistosairaalat
Sosiaali- ja terveysministeriö
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Ammattilaiset
Kokemusasiantuntijat
Päämäärä ja tavoitteet
Terveydenhuollon keskittämisasetus (582/2017) velvoittaa ja varmistaa yhteistyöalueen kattavat rakenteet jo nyt lasten, nuorten ja perheiden vaativimpien palveluiden osaamiskeskukset terveydenhuollon osalta, mutta sosiaalihuollon keskittämistä edellyttävien vaativien palvelujen kehittämiseksi, osaamisen keskittämiseksi sekä erityisen osaamisen turvaamiseksi yhteistyöalueelle ja sosiaali- ja terveydenhuollon aidon integraation varmistamiseksi tulisi edistää kansallisesti keskittämisasetuksen säätämistä myös sosiaalihuollon ja sivistystoimen osalta tulevalla hankekaudella.
OT-tasoinen toiminta kokonaisuudessaan kohdistuu vaativan tason palveluita tarvitsevien erityiskysymyksiin, osaamisen jakamiseen, tiedon tuottamiseen ja palveluiden puutteiden korjaamiseen. Tällaisia kysymyksiä ovat muun muassa vaativat lastensuojelun ja psykiatrian yhteisasiakkuuteen liittyvät kysymykset, monialaiset ja yhtä aikaa esiintyvät kompleksiset haasteet ja harvinaislaatuisista sairauksista johtuvat vaikeudet. OT-keskus toimii myös näyttöön perustuvien ketteränä kokeilemisen areenana tuoden ohjelmatasoisen organisaatiomuutosintervention alueella. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan liittäminen tähän, vahvistaa sosiaalialan ja lastensuojelun kenttää sekä vaikuttavuustutkimuksen ja vaikuttavuustoiminnan kenttää. Vaikuttavuuden hankinnan tietoisella ja systemaattisella tarkastelulla hillitään kustannusten kasvua sekä rakennetaan ja pilotoidaan monialaisiin kumppanuuksiin perustuvaa ekosysteemiä.
OT-keskuksen tehtävänä on edistää tiedolla johtamista, vahvistaa tutkimusperusteista käytännön työtä mm. jakaen tietoa tutkimusnäyttöön perustuvista menetelmistä ja ohjelmista perus- ja erityistason toimijoille, kouluttaa ja vahvistaa osaamista monimuotoisesti (esim. simulaatioharjoituksin) ja vastaten uusien ilmiöiden osaamis- ja tietotarpeisiin. Yhteiskehittäminen, toimijoilta oppiminen ja tutkimustiedon jakaminen lisää toimijoiden osaamista alueella. Vahvan vuorovaikutteisen yhteistoiminnan, avoimen monialaisen verkostorakenteen ja tiedon kautta alueen työntekijät saavat tukea ja apua vaativimmissa tilanteissa.
Länsirannikon OT-keskuspilotissa (2021) toteutettiin selvitystyö Länsirannikon yhteistyöalueella. Selvitystyön tulokset olivat samansuuntaisia, mitä aiemmassa kehittämistyössä ja selvityksissä on todettu yhdistelmäyksikön asiakaskohderyhmästä, palvelujärjestelmän ja osaamisen nykytilasta sekä niissä ilmenevistä puutteista. Selvitystyössä todettiin, että tarpeenmukaisia palveluita on heikosti saatavilla resurssipulan ja osaamisvajeen seurauksena.
Hanketoiminnan tausta-ajatuksena on hyötyjen tavoittelu asiakkaille. Tämä tapahtuu tunnistamalla vaativimpien palveluiden palvelutarve perus- ja erityistasolla. Palvelutarpeen tunnistamisen helpottamiseksi kokeillaan ja kehitetään uudenlaisia mittareita. Tunnistamista helpottamaan kuvataan selkeät palveluohjauksen prosessit ja ajantasainen palveluiden saatavuus. OT-keskustyöllä tavoitellaan monialaisuuden ja integratiivisen avun kohdentumista sitä tarvitseville, siksi uusien palvelurakenteiden tulee olla sellaiset, että apu ja tuki kohtaa tarvitsijansa. Tämä tapahtuu tutkimustietoa, systeemisyyttä, osallisuutta ja dialogisuutta hyödyntämällä. Laatu ja vaikuttavuus tuodaan työhön yhteisvaikuttavuuden kautta.
Länsirannikon OT-keskuskehittämiselle on asetettu tavoitteet ja määritelty toimenpiteet, jotka tukevat Länsirannikon OT-keskuksen rakenteen suunnittelua ja muodostumista tulevina vuosina 2022–2023. Tässä tulevassa kehittämistyössä huomioidaan Länsirannikon hankealueella aiemmin tehty (LAPE 2016-2018) rakenteellinen suunnittelutyö. Aiemman alueellisen kehittämistyön mukaisesti Länsirannikon OT-keskus tulee muodostumaan yhteistyöalueelle verkostomaisella rakenteella, jonka ydintoiminta muodostuu toimintaa koordinoivasta ydinyksiköstä, monialaisista osaamistiimeistä ja asiantuntijaverkostosta sekä toiminnallisesti integroidusta vaativan sijaishuollon lastensuojelulaitoksesta. Länsirannikon OT-keskuksen rakenteen jatkokehittämiseksi hyödynnetään ja synkronoidaan OT-keskuksiin liittyvä kehittämistyö niin kansallisesti23 kuin synergiaetua hakien muiden OT-alueiden kehittämistyöstä, esim. OT-keskuksen rakenteen osalta (2021 Pohjoisen OT-keskuspilotti).
Vaativaa psykiatrista hoitoa ja sijaishuoltoa tarvitsevien palvelujen kehittämistyötä jatkettiin viemällä eteenpäin aiemmalla LAPE-muutosohjelmakaudella (2016–2018) tehtyjä mallinnuksia ympärivuorokautisesta yksiköstä, vaativasta avopalvelusta sekä konsultaatiosta. Mallinnustyötä tehtiin hyödyntäen palvelumuotoilun prosessia ja menetelmiä. Mallinnustyöhön liittyen hankkeessa kartoitettiin ja arvioitiin yhdistelmäyksikköön soveltuvia tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia ja kansainvälisiä ohjelmia. Lupaavimpien ohjelmien (Sanctuary, Care) osalta kontaktoitiin ohjelmien kehittäjiä ja taustaorganisaatioita tarkempien tietoja saamiseksi. Ohjelmien soveltuvuutta arvioitiin hankkeen ohjausryhmän ja asiantuntijatyöryhmän jäsenten sekä teemaan liittyvien tutkijoiden (korkeakoulut, THL) kanssa.
Hankekaudella (2022-2023) Länsirannikon OT-keskuspilotin kehittämistyö laajentuu ja painottuu aiempaa vahvemmin OT-keskuksen rakenteen luomiseen. Tämän vuoksi tulevalla hankekaudella tullaan vahvistamaan OT-keskukseen kehittämistyöhön verkostoituvaa asiantuntijuutta entistä moniulotteisemmin hyödyntäen ekosysteemiajattelua sekä vahvistaen sosiaalialan tutkimuksen integroitumista. Tulevaisuudessa OT-keskus tarjoaa konsultaatiotukea, yhteiskehittämistä ja koulutusta mm. lastensuojeluun. Lastensuojelu on olennainen toimija osaamistiimeissä ja integroitu laitos liittyy erittäin vahvasti sijaishuoltoon, sen tutkimukseen ja kehittämiseen edellä kuvatulla tavalla.
Hankkeella on kaksi päätavoitetta:
Tavoite 1. OT-keskuksen koordinaatiorakenteen kehittäminen Länsi-Suomen yhteistyöalueelle
- Tutkimus, kehittäminen, innovaatio ja koulutus
- Koordinaatio
- Palvelut (avoteho, tehoyksikkö, jälkiteho)
Toimenpiteet
- Vaikuttavuuden ekosysteemin mallintaminen vaikuttavuuden työpajaprosessin avulla yhteistyössä valtiovarainministeriön kustannusvaikuttavuusyksikön ja valtionyhtiö Motivan vaikuttavuusyksikön kanssa
- Kustannusvaikuttavuustiedon kerääminen (Findata)
- Osaamisen ja yhteistyön vahvistaminen yhteistoiminta-alueella ja kansallisesti
- Pilotit vaativiin eroihin ja väkivaltaan ja osaamisen vahvistamiseen liittyen
Tavoite 2. Toiminnallisesti integroidun laitosyksikön kehittäminen
- Sanctuary –ohjelman arviointi ja implementointi
Toimenpiteet
- Tehoyksikön mallintaminen
- Sanctuary –ohjelman arviointi soveltaen HTA (Health Technology Assessment)
- Antaa perustan päätöksen tekoon, osa Käypä hoito suositusta
- HTA:ssa tutkitaan monitieteisesti menetelmien kehittymisen, leviämisen ja käyttämisen edellytyksiä sekä terveydellisiä, sosiaalisia, eettisiä ja taloudellisia vaikutuksia
- Luotettava tieto menetelmien lyhyt- ja pitkäaikaisista vaikutuksista on perusta terveydenhuollon kliinisille ja poliittisille päätöksille
- Sanctuary-ohjelman implementaatiosuunnitelma
- Rahoitussuunnitelma jatkotyölle
Tavoitteena on, että hyvinvointialueiden valmistelutyön edetessä hyvinvointialueiden palvelustrategioissa on kuvaukset yhteistyöalueen kattavasta OT-keskuksen toiminnasta ja rakenteesta. Kehittämistyön painopisteiden muuttuessa ja laajentuessa on tarpeen tarkastella ja muodostaa entistä laaja-alaisempi innovaatiotoiminnan ekosysteemi.
Länsirannikon OT-keskuksen kehittämistoiminnassa kaudella 2022-2023 vahvistetaan entisestään tiedon kokonaisuutta rakentavaa innovaatioekosysteemiä, jonka verkostomaiseen rakenteeseen linkittyy huomioiden monialaisesti asiantuntijoita, kokemusasiantuntijoita ja monitieteisesti tutkijoita. Tutkimuksen, kehittämisen ja käytännön työn integraatiota tiivistetään yhteistyössä ITLA:n ja Oulun yliopiston työelämänprofessuurin kanssa pilotoimalla yhteisövaikuttavuuden viitekehystä ja toiminnallista rakennetta Länsirannikon OT-keskusalueella.
Arviointi
Tavoite 1: OT-keskuksen koordinaatiorakenteen kehittäminen yhteistyöalueelle
Tuotoksena syntyy koordinointirakenteen mallinnus, jossa selkeät palveluprosessit ja palveluohjaus kuvattu, uusia osaamisen vahvistamisen tapoja ja osaamisen vahvistumisen vahvistumista yhteisövaikuttavuuden pilotoinnin kautta. Tutkimusperusteisen ja ilmiöpohjaisen tietopohjan vahvistuminen, sekä monialaisen tutkimusyhteistyön vahvistuminen. Suunnitelma OT-keskuksesta osana kansallista OT-keskusverkostoa.
OT-keskustyö rakentuu vaikuttavuusperusteisesti. Länsirannikon OT-keskuksen toiminnan kehittäminen vaikuttavuusperusteisemmaksi aloitettiin vaikuttavuustyöpajoissa syksyllä 2022. Työpajojen avulla saatiin kuva ilmiöistä, joita OT-keskus ratkoo työssään. Lisäksi työpajat auttoivat suunnittelemaan pitkän aikavälin vaikuttavuustavoitteita, lyhyemmän aikavälin vaikutustavoitteita ja mittareita, jotka tukevat OT-keskuksen toimintaa ja antavat palautetta toiminnan onnistumisesta. Vaikuttavuustavoitteet edustavat yhteiskunnalle koituvaa hyötyä.
OT-keskus pyrkii muuttamaan julkisia palveluita ja yhteiskuntaa niin, että hyvinvoinnin lisääntyy myös heikoimmassa olevien lasten ja nuorten keskuudessa, mikä vähentää OT-asiakkuuksien määrää (ehkäisevä toiminta) ja parantaa OT-asiakkaiden hyvinvointia (korjaava toiminta). OT-keskuksen tavoitteena työpajalle oli tuottaa OT-keskukselle vaikuttavuustavoite, luoda konkreettiset muutostavoitteet vaikuttavuustavoitteeseen pääsemiseksi sekä pohtia mittareita, joilla keskus voi todentaa vaikutuksiaan jatkossa.
Työlle määritetään vaikuttavuusmittarit ja sen hyötyä seurataan ja arvioidaan lyhyellä ja pitkällä aikavälillä systemaattisesti. Jotta vaikutuksia ja vaikuttavuutta voidaan havaita, tarvitaan pitkäjänteistä työtä. Seuranta-ajan lyhyellä aikavälillä tarkoitetaan 3-6 vuotta, pitkällä aikavälillä 6-9 vuotta. OT-keskustoiminnalla tuotetaan inhimillistä ja yhteiskunnallista hyötyä sen viimesijaisille käyttäjille eli lapsille, nuorille ja perheille, mutta työ hyödyttää myös asiantuntijoita, jotka työskentelevät vaativimpien palveluiden parissa mm. osaamisen vahvistumisen kautta. Seurannassa ja arvioinnissa hyödynnetään kustannusvaikuttavuustietoa, jota tuotetaan siltaamisvaiheessa 2024. Näin vahvistetaan vaikuttavuustiedolla johtamista.
Länsirannikon OT-keskushankkeen aikana on tehty selvitys OT-keskuksen osaamistiimeistä liittyen koordinaatioon ja konsultaatioon. Osaamistiimien tarkoituksena on vahvistaa työntekijöiden osaamista ja tarjota heille tukea vaativissa tilanteissa, joissa tuki ei ole saatavilla perus-ja erityistasolla olevien toimintojen ja rakenteiden kautta. Asiantuntijoiden tueksi tarvitaan selkeitä, rakenteisiin kirjattuja konsultaatio ja reflektiokäytänteitä tarjoamaan työntekijöille tukea työssään. Konsultaatioiden ja reflektiivisten, työnohjaustyyppisten keskusteluiden kautta saadaan lisättyä työntekijöiden osaamista ja ymmärrystä vaikeissa tilanteissa sekä tuettua myös työntekijöiden hyvinvointia.
YTA-tasoinen ja kansallinen konsultointi tukee hyvinvointialueiden omia tukirakenteita, vahvistaen yhteistyöalueen yhteistyötä ja osaamista. OT-keskusverkoston kansallinen rakenne mahdollistaa entistä tehokkaammat ja yhdenvertaisemmat palvelut harvinaislaatuisissa ja vaativissa tilanteissa yhteistyöalueella. Yhteistyöalueiden konsultaatioiden toteutuminen on jäänyt toistaiseksi sattumanvaraiseksi ja pirstaleiseksi, eikä yhdenvertaisia vaativia palveluita ole saatavissa koko yhteistyöalueella tai kansallisesti. Asiantuntijoiden tueksi tarvitaan selkeitä, rakenteisiin kirjattuja konsultaatio ja reflektiokäytänteitä tarjoamaan työntekijöille tukea työssään. Konsultaatioiden ja reflektiivisten, työnohjaustyyppisten keskusteluiden kautta saadaan lisättyä työntekijöiden osaamista ja ymmärrystä vaikeissa tilanteissa sekä tuettua myös työntekijöiden hyvinvointia.
Osana koordinaatiorakenteen luomista vahvistettiin ammattilaisten osaamista vaativissa tilanteissa. Hankeaikana pilotoitiin Vaativan vuorovaikutuksen- valmennus Varsinais-Suomessa ja Lapsen hyvä tilanne-neuvonpito Satakunnassa ja Pohjanmaalla.
OT-keskuksen päätehtävät ovat koordinaatio, innovaatiot sekä tutkimus ja kehittäminen, joita täsmennetään YTA-alueen toimijoista koostuvassa asiantuntijaryhmässä osana Kestävän kasvun Varsinais-Suomi hanketta.
Tavoite 2: Toiminnallisesti integroidun laitosyksikön kehittäminen
Tuotoksena syntyy vaikuttavuuden arviointi Sanctuary ohjelman käyttökelpoisuudesta Suomessa. Lisäksi tuotoksena on yhteisasiakkuuteen liittyvä kustannusvaikutusten ennakkoarviointi, toimeenpanosuunnitelma laitosyksikön perustamiseksi ja Sanctuary-ohjelman implementaatiosuunnitelma yhteistyössä Sanctuary Instituutin kanssa.
Länsirannikon osaamis-ja tukikeskuskehittämiseen liittyen oli tarpeen paikantaa toimintamalli vaativaa lastensuojelun ja psykiatrian tukea tarvitsevien nuorten ympärivuorokautiseen kuntoutukseen (ks. Halila ym. 2019). Sopivan toiminatamallin valinnan tukena hyödynnettiin California Evidence-Based Clearinghouse for Child Welfare -alustaa, jossa on arvioitu lastensuojelussa hyödynnettyjen interventioiden ja toimintamallien tutkimusnäyttöä ja toimivuutta (CEBC 2023).
OT-keskustiimin arviointiin otettiin ne toimintamallit, joilla oli näyttöä seuraavissa kategorioissa: Higher Levels of Placement (ei tarvetta siirtää lasta vaativamman tason sijaishuoltopaikkaan) sekä Alternatives to Long-Term Residential Care Programs (vaihtoehto pitkäaikaiselle laitossijoitukselle). Ohjelmat ovat näkökulmaltaan kokonaisvaltaisia, koko organisaation läpäiseviä ja vaikuttavat laajasti ympärivuorokautisen kuntoutuksen toteuttamiseen.[1] Arviointiin otettiin kuusi edellä esitellyt kriteerit täyttävää menetelmää (1) MultiFunC, 2) Treatment Foster Care Oregon – Adolescent, 3) Positive Peer Culture (PPC), 4) STOP-GAP 5) Children and Residential Experiences CARE ja 6) Sanctuary Model. Menetelmien arvioinnissa kiinnitettiin huomiota ohjelmien näyttöön (millaista näyttöä, millaisilla asetelmilla ja millaisissa ympäristöissä) sekä ohjelman sopivuuteen suomalaiseen palvelujärjestelmään ja suunnitellulle kohderyhmälle. Tarkempi arviointi tehtiin kahdelle, tarpeisiin parhaiten vastaavalle ohjelmalle, CARE-mallille ja Sancuary Modelille. Menetelmistä vastaavien organisaatioiden kanssa käytiin neuvotteluita, joissa oli mahdollista kysyä tarkempia kysymyksiä mallin implementoinnin käytännöistä sekä mallin haasteista ja vahvuuksista. Kaikki kuusi menetelmää esiteltiin osaamis- ja tukikeskuksen ohjausryhmälle. Ohjausryhmän näkemyksen mukaan parhaiten länsirannikon kehittämistyön tarpeisiin vastaa Sanctuary Model.
Tiivistäen voidaan todeta Sanctuary-ohjelman voivan vastata hyvin nuorten ympärivuorokautisen tuen tarpeisiin länsirannikolla. Kyseessä ei ole tietty menetelmä, vaan koko organisaation toimintakulttuurin läpäisevä ohjelma. Ohjelmaan kuuluu myös suoria työvälineitä nuorten kanssa tehtävään yksilö- ja yhteisötyöhön. Ohjelmalla on pystytty välttämään nuoren siirtäminen vaativamman tason sijaishuoltopaikkaan ja sillä on hyviä tuloksia (nuorten ja työtekijöiden voinnin sekä organisaation toiminnan näkökulmista) vaativaa tukea tarvitsevien nuorten ympärivuorokautisessa tuessa.
Sanctuary-malli on organisatorinen interventio, joka perustuu konstruktivistiseen itsensä kehittämisen teoriaan, loppuunpalamisen- ja systeemiseen teoriaan hyödyntäen arvostusteoriaa organisaatiomuutoksesta. Sen tavoitteena on parantaa organisaatiota kulttuuria kouluttamalla henkilöstöä trauman vaikutuksista ja korostaa käyttäytymistä, muuttaa henkilöstön ajattelutapaa asiakkaiden käyttäytymisestä ja tarjota työkaluja muuttaa yksilön ja ryhmän käyttäytymistä.
Sanctuaryn implementaatiota arvioitaessa on syytä huomioida myös maiden väliset erot sijaishuollon toteuttamisessa. Yhdysvalloissa, jossa useat malliin liittyvistä tutkimuksista on toteutettu, työntekijöiden koulutusrakenne poikkeaa Suomesta. Näissä maissa sijaishuollossa nuorten kanssa lähityötä tekevillä ei ole alaan liittyvää korkeakoulututkintoa, vaan tehtävään liittyvä lyhyempi koulutus. Yksiköissä työskentelee lähityötä tekevien ohella myös pienempänä resurssina esimerkiksi sosiaalityöntekijöitä ja psykologeja. Koulutustasoon liittyvän eron perusteella voisi ajatella Suomessa toteutetun sijaishuollon olevan lähtökohtaisesti laadukkaampaa. Tutkimukset kuitenkin osoittavat, että koulutusrakenteesta huolimatta Suomessa toteutetussa sijaishuollossa on pitkälti samat haasteet kuin Yhdysvalloissakin.
Todennäköisiä esteitä Suomen lainsäädännön näkökulmasta Sanctuary-ohjelmalle ei ole, mutta sitä on toteuttamisen aikana arvioitava. Keskeisiä suomalaisen lainsäädännön pykäliä ohjelman toteuttamiselle voidaan nähdä olevan 1) Suomen perustuslaki (731/1999), joka suojaa yksityiselämää sekä velvoittaa, että jokaisella on oikeus riittäviin sosiaali- ja terveyspalveluihin, 2) Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä (612/2021) koskevan lain tarkoituksena edistää ja ylläpitää väestön hyvinvointia sekä terveyttä, minkä lisäksi sen on tarkoitus varmistaa yhdenvertaiset, yhteen toimivat ja kustannusvaikuttavat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut koko maassa, 3) Hyvinvointialueen lain (611/2021) tarkoituksena on puolestaan edistää hyvinvointialueen toiminnan suunnitelmallisuutta ja taloudellista kestävyyttä sekä luoda hyvinvointialueelle edellytykset asukkaiden hyvinvoinnin tukemiseen.
Hankeaikana on tehty tutkimuspyyntö Findatalle, jotta saisimme lähtötason mittaamiseksi tietoa psykiatrian ja lastensuojelun yhteisasiakkuuksien kustannuksista. Tätä tietoa ei hankeaikana ehditty saamaan, se valmistuu kevään 2024 aikana.
OT-keskustoiminnalla tuotetaan inhimillistä ja yhteiskunnallista hyötyä sen viimesijaisille käyttäjille eli lapsille, nuorille ja perheille, mutta työ hyödyttää myös asiantuntijoita, jotka työskentelevät vaativimpien palveluiden parissa mm. osaamisen vahvistumisen kautta. YTA-tasoinen ja kansallinen konsultointi tukee hyvinvointialueiden omia tukirakenteita, vahvistaen yhteistyöalueen yhteistyötä ja osaamista. OT-keskusverkoston kansallinen rakenne mahdollistaa entistä tehokkaammat ja yhdenvertaisemmat palvelut harvinaislaatuisissa ja vaativissa tilanteissa yhteistyöalueella. Keskeisenä hyötynä voidaan nähdä vaikuttavammat työtavat ja menetelmät ammattilaisten tueksi, osaaminen vahvistuu ja työntekijöiden pysyvyys lisääntyy ja asiakas saa vaikuttavia ja kustannustehokkaita palveluita, jolloin vaikuttavuustavoitteet voidaan saavuttaa.
Koordinaation turvin lisätään sektorirajat ylittävää moniammatillista yhteistyötä ja vähennetään päällekkäistä työtä. Sijaishuoltopaikat ja psykiatria; lähetteet vähenevät, keskinäinen tuki, kotiutumistilanteissa tuki vahvistuu ja edestakainen liike vähenee. Osaaminen vahvistuu ja työntekijöiden pysyvyys lisääntyy.
Vaikuttavuustyöpajoista OT-keskuksen toimintasuunnitelmaan nousi ammattilaisen osaamisen vahvistaminen ja erityisesti vuorovaikutus, joka nousi taustalta esiin, kun työpajoissa pohdittiin ilmiötä ammattilaisen osaamisen ja tuen puute. Vaativan vuorovaikutuskoulutus pilotin tarkoituksena on vahvistaa ammattilaisten vuorovaikutusosaamista ja tilannetajua vaativissa tilanteissa, ymmärtää etukäteisvalmistautumisen, palautumisen ja reflektoinnin merkitys omaan hyvinvointiin ja jaksamiseen liittyen. Vaikuttavuutta tarkastellessa hyötyinä nähtiin asiakkaan näkökulmasta parantuneet hoitotulokset ja luottamus työntekijöihin lisääntyy, työntekijän näkökulmasta työelämätaidot lisääntyvät, osaamisidentiteetti kasvaa ja moniammatillinen työskentelytapa vahvistuu. Myös asiakkaan auttaminen ja tavoitteet nousevat keskiöön. Organisaation ja hyvinvointialueen näkökulmasta kustannustehokkuus lisääntyy, kun uusintakäyntien tarve vähenee, verkostotyön osaaminen kasvaa eikä synny päällekkäistä työtä tai palveluaukkoja. Myös työntekijöiden pysyvyys lisääntyy osaamisen vahvistamisen kautta.
Lapsen hyvä tilanne –neuvonpidon toimintamallista ei ole kerätty vaikuttavuusnäyttöä, mutta mallin kehittämisen taustalla on hyödynnetty tutkimuksiin perustuvia verkosto- ja perheterapian sekä systeemisen ajattelun näkökulmia. Toimintamalli on saanut positiivista palautetta Etelä-Karjan hyvinvointialueella, jossa se on toiminut vuodesta 2018. Kokemusten perusteella toimintamallilla on saatu rauhoitettua perheen tilannetta ja tehtyä yhteistä riskiarviointia. Lapsen hyvä tilanne –neuvonpidon on arvioitu helpottavan työntekijöiden asiakaspainetta, vähentävän oikeudenkäyntiprosesseja ja lausuntojen kirjoittamista sekä estävän työn kuormittavuuden kasvua vaativissa tilanteissa ja tätä kautta vähentävän työntekijän vaihtuvuutta ja sairauspoissaoloja. Kustannusvaikuttavuutta ajatellaan syntyvän yksilötasolla siitä, että vanhemmat saavat sovittua lapsen asioista yhdessä, ohi oikeudellisten toimenpiteiden, lastensuojelun tai monialaisten toimijoiden. Tämä lisää lapsen ja vanhempien inhimillistä hyvinvointia, sekä lapsen oikeuksien toteutumista mm. turvallisen kasvuympäristön toteutumisen kautta. Yhteisötasolla kustannusvaikuttavuutta syntyy työntekijöiden hyvinvoinnin lisääntymisen kautta. Paineisten erotilanteiden hoitaminen verkostoyhteistyönä, keventää yksittäisen työntekijän psyykkistä kuormaa. Yhteiskunnan tasolla vaikuttavuushyöty näkyy palvelujen yhteensovittamisen kautta, jolloin yhä useampi lapsi ja vanhempi saa apua oikea-aikaisesti.
Sanctuaryn implementaatiota arvioitaessa on syytä huomioida myös maiden väliset erot sijaishuollon toteuttamisessa. Yhdysvalloissa, jossa useat malliin liittyvistä tutkimuksista on toteutettu, työntekijöiden koulutusrakenne poikkeaa Suomesta. Näissä maissa sijaishuollossa nuorten kanssa lähityötä tekevillä ei ole alaan liittyvää korkeakoulututkintoa, vaan tehtävään liittyvä lyhyempi koulutus. Yksiköissä työskentelee lähityötä tekevien ohella myös pienempänä resurssina esimerkiksi sosiaalityöntekijöitä ja psykologeja. Koulutustasoon liittyvän eron perusteella voisi ajatella Suomessa toteutetun sijaishuollon olevan lähtökohtaisesti laadukkaampaa. Tutkimukset kuitenkin osoittavat, että koulutusrakenteesta huolimatta Suomessa toteutetussa sijaishuollossa on pitkälti samat haasteet kuin Yhdysvalloissakin.
Vaikuttavuuden arviointi tehtiin osana Sanctuary-mallin implementointisuunnitelmaa ja tutkimuksissa on todennettu Sanctuaryn tuottavan suoria kustannussäästöjä henkilökunnan vaihtuvuuskustannusten osalta. Kaikki seitsemän Sanctuary-ohjelman käyttöön ottanutta organisaatiota kokivat suoran hoitohenkilöstön vaihtuvuuden vähentyneen.
Yksilötasolla käynnistysvaiheessa korostuu koulutus, harjoittelu ja työvälineiden omaksuminen. Lyhyellä aikavälillä kiinnitetään huomiota ympäristön, organisaation toiminnan ja nuorten traumataustan havainnointiin ja tunnistamiseen sekä myös omien traumakokemusten ja niiden toimintavaikutuksien tunnistamiseen. Puolivälin vaikuttavuudessa voidaan nähdä asiakkaan taitojen ja reflektoinnin lisääntyminen, työntekijän sitoutuminen ja roolimallina oleminen. Pitkällä aikavälillä on nähtävissä parantuneet tulokset asiakastyössä sekä työhyvinvoinnin lisääntyminen. (Esaki ym 2013.) Asiakastyön tuloksiin kiinnittyvässä tutkimuksessa liittyen kouluympäristöön on havaittu, että kaksi vuotta Sanctuaryn implementoinnin jälkeen 64 % oppilaista oli kehittynyt lukemisessa ja 99 % lapsista siirtyi seuraavalle vuosiluokalle. Psykiatrista sairaalahoitoa tarvitsevien lasten määrä puolestaan väheni 41 % ja lasten sairaalahoidossa viettämien päivien määrä väheni 25 % (Banks 2009).
Yhteistyötasolla käynnistysvaiheessa korostuu verkostotapaamiset ja yhdessä harjoittelu ja lyhyellä aikavälillä on opeteltu yhteistä kieltä, tavoitteet ovat tulevaisuusorientoituneita ja itsereflektointi lisääntynyt. Puolivälissä voidaan nähdä keskinäisen luottamuksen vahvistumista sekä opittu tuntemaan toisten heikkouksia ja vahvuuksia. Pitkällä aikavälillä intensiivinen ja rajat ylittävä yhteistyö toteutuu. (Esaki ym.2013.) Transprofessionaalisella yhteistyöllä myös asiakkaan tilanne tulee huomioitua kokonaisvaltaisemmin.
Organisaatiotasolla käynnistysvaiheessa implementaation aikana sertifioidaan mallin elementit ja lyhyellä aikavälillä työntekijät otetaan mukaan päätöksentekoon ja jaetaan vastuuta. Puolivälissä voidaan nähdä, kuinka osallisuus laajenee ja elementit ohjaavat yhteistä toimintaa. Pitkällä aikavälillä rekrytointi helpottuu, työtyytyväisyys kasvaa ja itseohjautuvuus lisääntyy. (Esaki ym. 2013.)
Yhteiskunnan tasolla käynnistysvaiheessa kansallinen Sanctuary-verkosto muodostuu ja halutaan verkostoja vaikuttamiseen ja näkyvyyteen. Lyhyellä aikavälillä tietoja jaetaan verkostoissa ja päättäjille kuvaillaan prosessia. Puolivälissä Sanctuary-ohjelman tavoitteena jalkauttaminen laajemmin yhteisön ulkopuolelle, myös päätöksentekoon. Pitkällä aikavälillä tavoitteena on pysyvä rahoitus Sanctuary-ohjelmalle. (Esaki ym.2013.) Yhteiskunnan tasolla Sanctuaryn vaikuttavuus voi näkyä työssäjaksamisen kysymyksinä sekä nuorten syrjäytymisen vähenemisenä.