10-16 -vuotiaan lapsen kehitysvamman tunnistaminen, Sujuvat palvelut -valmennus, Pohjois-Pohjanmaan HVA (RRP, P4, I1)
Toimintamallissa vahvistetaan 10-16 -v. lasten kehitysvamman tunnistamista tunnistamistyökalun ja ammattilaisten osaamisen vahvistamisen avulla. Toimintamalli on osa kehitysvammaisen lapsen hoitoketjua.
Oivalla ja ymmärrä
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue (Pohde) on yksi Suomen 21 hyvinvointialueesta, joka on aloittanut toimintansa 1.1.2023. Pohde vastaa yli 400 000 asukkaan hyvinvoinnista, terveydestä ja turvallisuudesta. Työntekijöitä Pohteella on lähes 19 000. Pohteen toiminta-alue on maantieteellisesti laaja, alueeseen kuuluu 30 kuntaa.
Pohteen tavoitteena on parantaa väestön hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta sekä vähentää palveluiden tarvetta. Yhdenvertaisuus, osallisuus, vastuullisuus ja vaikuttavuus ovat johtotähtiä. Tällä hetkellä hyvinvointialueen sisällä on eroja sekä palveluihin pääsemisessä että toimintamalleissa. Näitä eroja pyritään pienentämään alueella tapahtuvalla kehittämistyöllä. Toimintojen kehittämisen avulla alueen asukkaat saavat yhteen sovitettuja, monialaisella yhteistyöllä toteutettuja ja sujuvammin toimivia sosiaali- ja terveyspalveluja.
On tunnistettu, että Pohteen alueella asiakkaan kehitysvamman tunnistaminen, varhainen tuki ja puheeksi ottaminen viivästyvät, mikä voi aiheuttaa asiakkaalle haasteita opinnoissa, työelämässä ja elämänhallinnassa. Riskit ongelmien kasaantumiselle kasvavat. Kehitysvamman varhaisen tunnistamisen, puheeksi ottamisen ja oikein kohdennetun tuen avulla voidaan vaikuttaa myönteisesti niin yksilö- kuin yhteiskunnallisella tasolla.
- Ydintiimi (projektisuunnittelijat x4, projektipäällikkö ja prosessin omistaja), projektisuunnittelijoilla on päävastuu työskentelyn etenemisestä, tiedon kokoamisesta ja kehittämistoimenpiteiden käynnistämisestä sekä koordinoinnista
- Vammaispalveluiden ohjausryhmä, kommentointi ja sparraus
- Kliinistä työtä tekevät asiantuntijat monialaisesti perus- ja erityistason palveluista sekä vammaispalveluista, asiantuntijakommentointi ja sisällön arviointi
- Kokemusasiantuntija, kehittäminen ja sisällön arviointi
- Järjestöt ja seurakunnat, yhteistyö ja yhteiskehittäminen
Kehittämistyön tavoitteet:
- Lapsi, jolla on kehitysviiveitä tai oppimisen haasteita tunnistetaan, kohdataan ja huoli otetaan puheeksi lapsen ja huoltajien kanssa ammatillisesti Pohteen alueen oppilas- ja opiskeluhuollossa
- Tunnistamistyökalu on käytössä Pohteen ammattilaisilla ja se myös ohjaa monialaisen verkoston muodostamista
- Lapsen hoito- ja palveluprosessi käynnistyy oikea-aikaisesti, lapsi ohjautuu tarpeenmukaisiin tutkimuksiin joustavasti ja monialainen yhteistyö on sujuvaa
- Eri toimijoiden vastuut ja roolit sekä yhteistyö eri ammattilaisten välillä on selkeää, jonka myötä mm. päällekkäinen työ vähenee.
- Vahvistaa kehitysvammaisten lasten oikeutta perustason sosiaali- ja terveyspalveluihin
- Vahvistaa ammattilaisten kehitysvammaosaamista
- Osaamisen vahvistaminen pohjautuu osaamiskartoitukseen, jonka avulla on saatu käsitys osaamisen kehittämisen tarpeista. Osaamista vahvistetaan esimerkiksi koulutuksen avulla.
Tulee kehittää kehitysvamman tunnistamistyökalu ammattilaisten tueksi.
Tulee vahvistaa ammattilaisten kehitysvamman tunnistamisosaamista koulutuksen avulla.
Tulee laatia selkeä, yhtenäinen hoitoketju, jossa eri tahojen roolit, vastuut ja työnjako on kuvattu.
Suomessa kehitysvammaisuuden esiintyvyys on suunnilleen sama kuin muissa länsimaissa. Suomessa kehitysvammaisia henkilöitä on noin 50 000. Heistä suurin osa, runsas 90 % on lievästi (60 %) tai keskiasteisesti (30 %) kehitysvammaisia.
Pohteen alueella on noin 4000 kehitysvammaista. Erikoissairaanhoidon kehitysvammatutkimuksiin jonottaa noin 100 lapsi- ja aikuisasiakasta. Arvioidaan, että Suomessa on jopa tuhansia kehitysvammaisia ihmisiä, joilla ei ole diagnoosia.
Kehittämistyöhön osallistuu koulutettu kokemustoimija. Lisäksi on perustettu asiakasraati.