10-16 -vuotiaan lapsen kehitysvamman tunnistaminen, Sujuvat palvelut -valmennus, Pohjois-Pohjanmaan HVA (RRP, P4, I1)
Toimintamallissa vahvistetaan 10-16 -v. lasten kehitysvamman tunnistamista tunnistamistyökalun ja ammattilaisten osaamisen vahvistamisen avulla. Toimintamalli on osa kehitysvammaisen lapsen hoitoketjua.
Perustiedot
Toimintamallin nimi
Toimintamallissa vahvistetaan 10-16 -v. lasten kehitysvamman tunnistamista tunnistamistyökalun ja ammattilaisten osaamisen vahvistamisen avulla. Toimintamalli on osa kehitysvammaisen lapsen hoitoketjua.
Toimintamallin kuvaus
Kehitysvamman varhaisen tunnistamisen tueksi on laadittu kehitysvamman tunnistamistyökalu (KESKENERÄINEN, EI TOISTAISEKSI KÄYTTÖÖN), joka on tarkoitettu ensisijaisesti Pohteen perustason sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten käyttöön. Tunnistamistyökaluun on kuvattu erilaisia herätteitä ja haasteita, joita voi ilmetä lapsilla, joilla epäillään kehitysvammaa. Kehitysvamman tunnistamistyökalun tarkoituksena on, että huolen herätessä lapsi ohjautuu oikean tuen piiriin ja tarvittaviin jatkotutkimuksiin hyvissä ajoin, ennen ongelmien kasaantumista.
Kehittämistyön alkuvaiheessa toteutetun osaamiskartoituksen pohjalta tuli esiin, että ammattilaisten kehitysvammaosaaminen kaipaa vahvistusta. Ammattilaisten osaamisen vahvistamiseksi järjestetään koulutuksia.
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue (Pohde) on yksi Suomen 21 hyvinvointialueesta, joka on aloittanut toimintansa 1.1.2023. Pohde vastaa yli 400 000 asukkaan hyvinvoinnista, terveydestä ja turvallisuudesta. Työntekijöitä Pohteella on lähes 19 000. Pohteen toiminta-alue on maantieteellisesti laaja, alueeseen kuuluu 30 kuntaa.
Pohteen tavoitteena on parantaa väestön hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta sekä vähentää palveluiden tarvetta. Yhdenvertaisuus, osallisuus, vastuullisuus ja vaikuttavuus ovat johtotähtiä. Tällä hetkellä hyvinvointialueen sisällä on eroja sekä palveluihin pääsemisessä että toimintamalleissa. Näitä eroja pyritään pienentämään alueella tapahtuvalla kehittämistyöllä. Toimintojen kehittämisen avulla alueen asukkaat saavat yhteen sovitettuja, monialaisella yhteistyöllä toteutettuja ja sujuvammin toimivia sosiaali- ja terveyspalveluja.
On tunnistettu, että Pohteen alueella asiakkaan kehitysvamman tunnistaminen, varhainen tuki ja puheeksi ottaminen viivästyvät, mikä voi aiheuttaa asiakkaalle haasteita opinnoissa, työelämässä ja elämänhallinnassa. Riskit ongelmien kasaantumiselle kasvavat. Kehitysvamman varhaisen tunnistamisen, puheeksi ottamisen ja oikein kohdennetun tuen avulla voidaan vaikuttaa myönteisesti niin yksilö- kuin yhteiskunnallisella tasolla.
Suomessa kehitysvammaisuuden esiintyvyys on suunnilleen sama kuin muissa länsimaissa. Suomessa kehitysvammaisia henkilöitä on noin 50 000. Heistä suurin osa, runsas 90 % on lievästi (60 %) tai keskiasteisesti (30 %) kehitysvammaisia.
Pohteen alueella on noin 4000 kehitysvammaista. Erikoissairaanhoidon kehitysvammatutkimuksiin jonottaa noin 100 lapsi- ja aikuisasiakasta. Arvioidaan, että Suomessa on jopa tuhansia kehitysvammaisia ihmisiä, joilla ei ole diagnoosia.
Kehittämistyöhön osallistuu koulutettu kokemustoimija. Lisäksi on perustettu asiakasraati.
Toimintamallia juurrutetaan
- Koulutusten avulla
- Liittämällä kehitysvamman tunnistamistyökalu osaksi hyvinvointialueen hoitoketjua
- Sisäisellä ja ulkoisella viestinnällä
Juurrutus edellyttää suunnittelua, toteutusta sekä arviointia. Johdon tuki on keskeisessä roolissa toimintamallin juurtumisessa käytäntöön.
Kehitysvamman varhaisen tunnistamisen tueksi ei aiemmin ole ollut käytettävissä tunnistamistyökalua. Nyt tunnistamistyökalu on kehitetty ja pilotoitu. Pilottiammattilaiset kokivat tunnistamistyökalun hyödylliseksi ja helppokäyttöiseksi. Pilotissa havaittiin kuitenkin, että työkalun avulla tunnistetaan paljon nepsy-lapsia. Työkalua on jatkotyöstetty pilotin kokemusten pohjalta monialaisen asiantuntijaryhmän kanssa. Kehitetyn työkalun vaikuttavuutta ei pystytä vielä arvioimaan, sillä työkalua ei ole vielä otettu käyttöön.
Koulutuskokonaisuuden toteuttaminen on aloitettu ja koulutukset jatkuvat syksyllä. Koulutuspäivään osallistuneet ammattilaiset kokivat saaneensa koulutuksesta uutta tietoa, jota voivat hyödyntää omassa työssään sekä kehitysvammaosaamisensa lisääntyneen.