100 minuuttia taidetta
Malli kannustaa osallistumaan taiteeseen ja kulttuuriin vähintään 100 minuuttia viikossa. Soveltuu erityisesti sosiaali- ja terveysalan toimijoille, jotka haluavat tukea asiakkaiden osallistumista. Minuuttien kertymistä seurataan Taidepassin avulla.
Toimintamallin taustalla oleva idea ”Käytä prosentti ajastasi taiteeseen” on syntynyt Pirkanmaalla Lempäälässä toimivan Kulttuurikeskus PiiPoon koordinoimassa neljäntoista sote- ja kulttuurialan toimijan yhteistyössä.
100 minuuttia taidetta -toimintamalli luotiin Taiteen edistämiskeskuksen läänintaiteilija Arttu Haapalaisen koordinoimassa kampanjassa, joka oli käynnissä tammikuusta 2019 marraskuuhun 2019. Kampanjaan osallistui 86 sosiaali- ja terveydenhuollon tai hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen organisaatiota. Kampanjaan osallistuneet toimijat kirjasivat osallistumistaan sähköiseen Taidepassiin. Yhteensä Taidepassiin saatiin talteen 571 034 minuuttia taide- ja kulttuuriosallistumista ja kokemuksia taiteen ja kulttuurin merkityksestä ja vaikutuksista. Taidepassi-kirjauksista syntyi merkittävä tutkimusaineisto, joka on luovutettu Tampereen yliopiston Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon.
Kampanjaa rahoitti ja koordinoi Taiteen edistämiskeskus. Kampanjan virallisina yhteistyökumppaneina toimivat ArtsEqual-hanke, Kulttuurikeskus PiiPoo, Lasten ja nuorten säätiö, Oriveden kaupunki, Pirkanmaa 2021, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry, Suomen Mielenterveysseura, Taikusydän, Tampereen kaupunki, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Yleisradio.
Kampanjan päättymisen jälkeen toimintamallista on laadittu opas, joka sisältää ohjeita toimintamallin käyttöönottoon ja kokemuksia mallia soveltaneista yhteisöistä.
Tavoitteena on edistää lisätä osallistuvien henkilöiden elämänlaatua ja edistää kulttuuristen oikeuksien toteutumista. Taiteeseen säännöllisesti osallistuvilla on todettu olevan selvästi parempi psyykkinen hyvinvointi kuin niillä, joilla taideosallistumista ei ollut yhtään tai sitä oli alle sata tuntia vuodessa. Taiteella ja taiteellisella toiminnalla on tutkimuksissa todettu olevan positiivisia vaikutuksia fyysiseen terveyteen, mielen hyvinvointiin sekä koettuun hyvinvointiin, elämänlaatuun ja onnellisuuteen.
Malli sopii kaikenikäisille ja sitä voi käyttää yksin tai yhdessä. 100 minuuttia taidetta soveltuu erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon henkilökunnalle asiakkaiden kulttuuriosallistumisen lisäämiseen.
Toimintamallin kehittämiseen osallistui 11 sosiaali- ja terveysalan organisaatiota ympäri Suomea Taiteen edistämiskeskuksen läänintaiteilija Arttu Haapalaisen johdolla. Toimintaa on kohdennettu ikäihmisille, vammaisille henkilöille, mielenterveyskuntoutujille ja neuvolan asiakkaille eli alle kouluikäisille lapsille perheineen.
100 minuuttia taidetta -kampanjan opit ja oivallukset
Pohjautuu marraskuussa 2019 kampanjan sivulla julkaistuun koontiin osallistujien kokemuksista.
1) Taide on osa hyvää ja mielekästä elämää
Taide ja kulttuuri ovat tärkeä osa mielekästä elämää. Taide ja kulttuuri tuovat hoidon ja hoivan arkeen sekä juhlaan elämänsisältöä ja elämänlaatua. Ne myös luovat ihmisten välille mahdollisuuksia kohtaamiseen ja tärkeiden asioiden jakamiseen. Taide ja kulttuuri eivät ole ”jotain ekstraa” vaan tärkeä raaka-aine siinä, miten hyvä ja elämisen arvoinen elämä tehdään mahdolliseksi.
”Jos kulttuuriin ja taiteeseen ei panosteta, voidaan samalla lopettaa ravinnosta mausteet ja vaatteista värit.” (Tays Pitkäniemen sairaala)
”Kampanjan aikana syntyi asiakkaiden ja henkilökunnan välille onnistuneita kohtaamisia. Perheiden ja osallistujien yhteiset positiiviset kokemukset ja yhdessä tekeminen tukivat onnistumista. Taide ja kulttuuri avaavat uusia kokemuksia ja tunnetiloja.” (Tyks Lasten- ja nuorten klinikka)
”Meillä vuorovaikutus lisääntyi, tutustuimme asukkaisiin ja heidän toiveisiinsa uudella tasolla.” (Lempäälän Kotokampus)
2) Kaikki yhdessä tasavertaisena
Asukkaat/asiakkaat otettiin monessa kampanjaan osallistuneessa paikassa mukaan suunnittelemaan ja toteuttamaan taide- ja kulttuuritoimintaa. Jokainen ihminen on luova ja jokaisella on oikeus käyttää omaa luovuuttaan. Kokemusten jakaminen tasaveroisesti keskustellen oli yksi tärkeä osa 100 minuuttia taidetta -kampanjaa.
”Kampanjan aikana kävimme asiakkaiden ja henkilökunnan kesken paljon keskustelua taiteen ja kulttuurin merkityksistä eri näkökulmista. Tästä tuli vielä enemmän innokkuutta kaikille. Kaikki saivat sanoa oman mielipiteensä ja ideoida.” (Rinnekoti-Säätiö)
”Pyrimme tavoittamaan juuri niitä, jotka eivät muuten pääse osallistumaan. Erityisesti vuodeasukkaiden osallisuus lisääntyi. He eivät olleet pelkästään vastaanottajia, vaan toimivat aktiivisina taiteen ja kulttuurin tuottajina.” (Lehtiojan palvelukeskus, PHHYKY)
3) Heittäytyminen ja yllätykset kunniaan!
Uusien asioiden kokeileminen ennakkoluulottomasti tuo mukanaan usein hyviä ja yllättäviäkin seurauksia. Heittäytyä kannattaa aina mahdollisuuden salliessa!
”Ennakko-oletukset kannattaa hylätä niin mahdollisuuden kuin mahdottomuuksien suhteen; toisinaan mainioiksi ajatellut ideat eivät toteutunutkaan erinäisten hoitotyölle leimallisten ennakoimattomien seikkojen vuoksi – kerran jos toisenkin saimme ilon todistaa täysin odottamatonta innostumista jähmeistä lähtökohdista huolimatta.” (Tays Pitkäniemen sairaala)
”Onnistumisen kokemuksia olivat ennen kaikkea ne hetket, kun tapahtuu jotain odottamatonta: hiljaisen ryhmäläisen yllättävä avautuminen tai piilevän lahjan näkyväksi puhkeaminen.” (Tays Pitkäniemen sairaala)
”Toimivaa oli erilaisten asioiden kokeileminen rohkeasti ja ennakkoluulottomasti. Ennakko-oletukset kannattaa hylätä.” (Rinnekoti-Säätiö)
4) Asukas-/asiakaslähtöisyys toimintaa ohjaavana lähestymistapana
Sen sijaan, että asukkaisiin /asiakkaisiin suhtauduttaisiin yhtenäisenä joukkona, on monessa kampanjaan osallistuneessa paikassa otettu käyttöön yksilöllinen lähestymistapa, joka lisää kuulluksi ja nähdyksi tulemista.
”Kampanjan myötä meillä on ollut aiempaa enemmän yksilöllisemmin tarjottuja mieleisiä taide- ja kulttuurielämyksiä. Kulttuuria syntyy asukkaiden toiveiden pohjalta ja olemme keskittyneet kampanjan myötä tuomaan nimenomaan taidekokemuksia asukkaille. Kaikille huolehditaan vastaisuudessakin vähintään 100 minuuttia taidetta viikossa.” (Koukkuniemi, Tampereen kaupunki, Ikäihmisten palvelulinja)
5) Kirjaaminen hoito- ja palvelusuunnitelmaan ja muihin järjestelmiin
Taide- ja kulttuuritoimintaa tulisi sosiaali- ja terveydenhuollossa pystyä kirjaamaan järjestelmällisesti, jotta toimintaa voidaan seurata ja kehittää sekä sen tuloksellisuutta analysoida. Kulttuurisuunnitelmat kannattaa sisällyttää osaksi hoito- ja palvelusuunnitelmaa.
”Kun laitoimme ylös kaikki taideminuutit, huomasimme konkreettisesti, miten paljon taidetta sisältyy viikko-ohjelmaamme.” (Rinnekoti-Säätiö)
”Kulttuurikirjaaminen tulee osaksi RAI-arviointia, ensin pilottina ja sitten laajemmin.” (Lehtiojan palvelukeskus, PHHYKY)
”Henkilökuntamme sai tehtäväkseen valmistella ja suunnitella oma-asukkaan kanssa innostava ja yksilöllinen 100 minuuttia -kulttuurisuunnitelma. Kulttuurisuunnitelmien myötä taide ja kulttuuri syvenivät ja siirtyivät henkilökohtaisemmalle tasolle. Kulttuurisuunnitelmien täyttö lähensi asukkaiden ja henkilökunnan suhdetta. Elämäntarinat, unelmat, toiveet, haaveet ja kiinnostuksen kohteet ovat vieneet meitä uusien keskustelujen äärelle ja yhteisiä asioita on löytynyt lisää. Pilotointi edellytti asukkaiden ja henkilökunnan aitoa kohtaamista, joka on lisännyt luottamussuhteita ja myös sosiaalisia suhteita.
Kulttuurisuunnitelmat tullaan tulevaisuudessa sisällyttämään osaksi hoito- ja palvelusuunnitelmaa. Näin suunnitelma saadaan osaksi hoitotyötä ja avuksi käytännön työhön. Kulttuuritoiminnan kirjaaminen tuo sen näkyvämmäksi. Suunnitelmien myötä saadaan asukkaista tietoa, jota koko henkilökunta voi ottaa huomioon hoitotyössä. Kulttuurisuunnitelmien täyttö lähensi asukkaiden ja henkilökunnan suhdetta.” (Lempäälän Kotokampus)
6) Henkilökunta on avainasemassa
Sosiaali- ja terveydenhuollossa henkilökunnan rooli asukkaiden/asiakkaiden kulttuuristen oikeuksien toteutumisessa on suuri. Mielekkään elämän toteutuminen tulisi olla jokaisen työntekijän asia. Sen lisäksi olisi tärkeää, että sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin luotaisiin kulttuurihyvinvoinnin edistämisen työnkuvia. Taiteen ja kulttuurin käytön lisääminen voi myös lisätä työhyvinvointia. Henkilökuntaan kannattaa panostaa.
”Odotimme työnilon lisääntyvän ja se toteutui hienosti. Meille syntyi sellainen ”joka hetki on taidehetki”- henki. Henkilöstön osaaminen tuli laajemmin käyttöön ja työn tekeminen oli elämyksellisempää ja hauskempaa.” (Lehtiojan palvelukeskus, PHHYKY)
”Henkilökunnan tulee saada oma kokemus kulttuurin ja taiteen merkityksestä, jotta he ymmärtävät sen vaikutukset. Henkilökunnan koulutusta ja jatkuvaa vuoropuhelua tarvitaan, jotta kulttuuri ja taide jäävät elämään arjessa osaksi hoivaa.” (Lempäälän Kotokampus)
7) Taiteilijoita tarvitaan
Moni sosiaali- ja terveydenhuollon sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen organisaatio on jo oppinut rekrytoimaan taiteilijoita ja kulttuuriosaajia sekä varaamaan toimintaan myös resursseja. Taiteilijat, taidepedagogit ja taidekasvattajat kannattaa ottaa luomaan sisältöjä ja tuomaan palveluihin oman taiteellisen osaamisensa.
”Kampanjan myötä löysimme uusia yhteyksiä taiteilijoihin, joiden kanssa syntynyttä yhteistyötä jatketaan.” (Essote, Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä)
”Hyödynnämme taiteen ammattilaisia. Meillä on etuoikeus saada työskennellä organisaatiotaiteilijan ohjauksessa ja kannustuksessa.” (Lehtiojan palvelukeskus, PHHYKY)
8) Yhteistyö on voimaa!
Monilla tahoilla on kulttuurihyvinvointiin liittyviä tavoitteita ja niitä saadaan parhaiten käytäntöön monialaisella yhteistyöllä. Yhdessä tekemällä on mahdollista saada aikaa vaikuttavampaa jälkeä kuin omiin poteroihin linnoittautumalla.
”Erityisenä onnistumisena nostamme esiin yhteistyön Lastenkulttuurikeskus Verson kanssa. Tajusimme kampanjan myötä, että meillä on heidän kanssaan yhteiset lapset ja yhteiset tavoitteet. Kipinä taideneuvolatyölle nousi neuvolatyön tarpeista ja haasteista, jotka herättävät eniten huolta, kuten varhaisen vuorovaikutuksen haasteet, perheiden verkostojen vähyys ja perheiden yksinäisyys. Taideneuvolatyön tavoitteena oli perheiden tukeminen uudenlaisella tavalla sekä palveluiden kynnyksen madaltaminen. Keskiössä työssä oli lapsi ja vuorovaikutus. Toimintaa toteutettiin moniammatillisesti ja yhdessä työskennellen.” (Varkauden neuvola)
9) Pisteittäisestä toiminnasta kattavaan toimintaan, julistuksista käytäntöön
Maailman terveysjärjestö WHO julkaisi 11.11.2019 tähän asti laajimman katsauksen taiteen ja kulttuurin vaikutuksista. Katsauksen mukaan on olemassa vahvaa tutkimusnäyttöä siitä, että taide- ja kulttuuritoimintaan osallistuminen auttaa parantamaan terveyttä ja hyvinvointia.
Kaikista hyvistä suosituksista huolimatta taide- ja kulttuuri toteutuvat sosiaali- ja terveydenhuollon sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palveluissa edelleen pisteittäisesti. Toiminta on usein henkilöistä ja hankerahoituksista riippuvaista.
Tarvitaan sen ymmärtämistä, että taide ja kulttuuri ovat voimavaratekijöitä ihmisten erilaisissa elämäntilanteissa. Tarvitaan suunnitelmallisuutta ja pitkäjänteisyyttä. Tarvitaan joukkovoimaa!
Jokaisen ihmisen oikeus taiteeseen ja kulttuurin ja niiden hyvää tekeviin vaikutuksiin vaatii laajaa yhteistyötä. Sen toteuttamiseen tarvitaan jokaista asian tärkeäksi kokevaa ihmistä.
100-minuuttia taidetta -toimintamallin tavoitteena on, että kulttuuri- tai taidetoimintaan osallistutaan 100 minuuttia viikossa.
1. Kartoittakaa lähtötilanne ja tavoitteet: Ideoikaa ja ottakaa asiakkaat mukaan!
- Millaista taidetta ja kulttuuria toiminnassanne/yhteisössänne on tällä hetkellä?
- Millaisia taiteeseen ja kulttuuriin liittyviä haaveita tai tavoitteita teillä on? Mitä odotatte saavanne, jos lisäätte taiteeseen ja kulttuuriin osallistumistanne?
- Ideoikaa, millaisia taide- ja kulttuurielämyksiä haluaisitte kokea. Piirtäkää ja kirjoittakaa ideanne ja toiveenne ylös ja jos mahdollista, ripustakaa ne näkyville. On tärkeää, että kaikki saavat osallistua ideointiin ja päätöksentekoon siitä, mitä kohteita valitaan koettavaksi
2. Kirjatkaa osallistuminen järjestelmällisesti
- Lataa käyttöön maksuton taidepassi minuuttien merkitsemistä varten.
- Taiteeseen ja kulttuuriin osallistuminen kannattaa kirjata organisaatiota hyödyttävällä tavalla jo käytössä oleviin järjestelmiin, kuten hoito-ohjeeseen, hoito- ja palvelusuunnitelmaan ja RAI-järjestelmään (Resident Assessment Instrument).
3. Keskustelkaa taidekokemuksista
- Käyttäkää apuna taidepassia.
4. Taidealan ammattilaiset mukaan kehittämään
On suositeltavaa, että kulttuurihyvinvointipalveluiden suunnittelussa ja toteutuksessa käytetään taiteen ja kulttuurin ammattilaisia. Moni sosiaali- ja terveydenhuollon sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen organisaatio on rekrytoinut taiteilijoita ja kulttuuriosaajia.
Toimialarajat ylittävässä toiminnassa rahoituksen tulisi tulla molemmilta toimialoilta, koska molemmat osapuolet toteuttavat yhteistyössä keskeisiä toimialansa tavoitteita ja hyötyvät siitä.
Kuva
Kokemuksia ja havaintoja 100 minuttia taidetta -kampanjaan osallistuneilta:
- Kulttuuriosallistumisen järjestelmällinen kirjaaminen kannattaa.
- Kulttuurisuunnitelmien myötä saadaan asukkaista tietoa, jota koko henkilökunta voi ottaa huomioon hoitotyössä.
- Taide ja kulttuuri ovat osa jokaisen elämää myös arjessa.
- Henkilökunnan tulee saada oma kokemus kulttuurin ja taiteen merkityksestä, jotta he ymmärtävät sen vaikutukset. Henkilökunnan koulutusta ja jatkuvaa vuoropuhelua tarvitaan.
- Kulttuurin ja taiteen tulee olla osa hoito- ja palvelusuunnitelmaa.
- Asukkaiden oma luovuus on voimavara, jota pitäisi käyttää enemmän.