| Innokylä

Toimintaympäristö

Mistäs sitä apua oikein saa? Vihdoinkin kulttuurimme on muuttunut sallivammaksi ja ihmiset uskaltavat paremmin hakea apua ja tukea mielenhyvinvoinnin ongelmiin. Se on hieno saavutus: tiedämme, että varhaisella puuttumisella pystytään ennaltaehkäisemään mielenterveysongelmien pahenemista.

Ja sitten tulee se iso mutta. Milloin sitä apua oikein saa? Perusterveydenhuollon resurssit ja osaaminen eivät aina riitä mielenterveysongelmien nopeaan tunnistamiseen ja siksi apua tarvitsevien ihmisten ongelmat pitkittyvät, vaikeutuvat ja lopulta kuormittavat erikoissairaanhoitoa. Palveluissa onkin jo syntynyt merkittäviä hoitovajeita ja pitkittynyt pandemia uhkaa vaikeuttaa palveluiden saatavuutta entisestään.

Hoitovajetta voi paikata yhdistämällä sote-asiakkaita motivoivan ja digitalisaatiota hyödyntävän ammatillisen työotteen ja objektiivisen mitattausdatan. Korona-aika rysäytti sote-asiakkaat ja ammattilaiset etäasiointiin ja sähköisiin palveluihin. Epäilemättä ratkaisuja on tehty paineessa ja kiireessä, mutta ennennäkemättömän laaja joukko ihmisiä on huomannut osaavansa ja kykenevänsä. On kertynyt paljon kokemusta, mikä toimii missäkin tilanteessa ja mikä ei. Tilanne on mitä otollisin jatkaa edelleen kehittämistä digitalisaation avulla.

"Paljon sä painat, tupakoitko, mikä näkö.. tämä kaikki kymmenessä minuutissa. Kysyttäis vaikka, miten kotona menee." Asiakaslähtöisyydestä puhutaan paljon, mutta käytännössä se ei aina toteudu, vaikka niin ammattilaiset kuin päättäjätkin näkevät sen arvon. Asiakas on edelleen vaarassa jäädä oman elämänsä sivustakatsojaksi asiantuntijakeskeisissä sotepalveluissa. Asiakkaan roolin muutos on tehtävissä. Toipumiorientaatiolähtöisissä palveluissa olemme saaneet kokemusta ja näyttöä siitä, että soteasiakkaan oma aktiivinen rooli motivoi häntä ja edistää toipumista, jolloin myös resurssit lisääntyvät.

Toimintamallien muutosta tukee ja kiihdyttää teknologian sekä datan hallinnan nopea kehittyminen. Useimmilla yksilöillä on jo käytössään jokin heidän arkipäivän toiminnasta dataa keräävä laite tai sovellus. Tämä tieto ei useinkaan päädy palveluprosessin kehittämisen polttoaineeksi.

Laite/mittausdata ei anna yksin holistista kuvaa arjesta ja toimintakyvystä, vaikka sen onkin todettu aktivoivan ja motivoivan käyttäjää muutokseen. Kun yksilö nostetaan keskiöön aktiiviseksi toimijaksi ja mitattava data yhdistetään kokemustietoon saadaan uusia resursseja, joilla voidaan taata yksilölliset tietoon pohjautuvat palvelupolut ja palvelujen riittävyys.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmä toimii asiantuntijalähtöisesti. Yksilön rooli on olla toiminnan tai intervention kohteena sen sijaan, että hän olisi aktiivisena toimijana keskiössä tuottaen informaatiota sekä ennaltaehkäisevän (preventio) että palveluprosessin (interventio) vaiheissa. Tämä korostuu toimintaorganisaatioiden siilorakenteissa. Yksilön omaan kokemustietoon ja mittadataan perustuva tilannekuva ja muutosten varhainen havaitseminen ei toteudu. Palvelujärjestelmän kantokyvyä koetellaan, kun ongelmat pitkittyvät ja mutkistuvat.

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Soteasiakkaan tarve on nousta oman elämänsä subjektiksi. Asiakas jää usein yksin ulkokehälle ammattilaisten määrittelemän intervention objektiksi. Pysyvän toiminnan muutoksen aikaansaaminen yksilötasolla edellyttää asiakkaan aktiivista osallisuutta, omaa motivaatiota ja oman elämän ohjaksiin tarttumista palveluprosessissa.

Ammattilaisen tarve on saada riittävät tiedot asiakkaan tilanteesta ja tarpeista kovassa työpaineessa. Jos asiakkaan oma ääni ei tule kuuluviin tai saatavilla olevaa mittadataa ei hyödynnetä, ammattilainen hapuilee pimeässä, tilannekuvan saamiseen kuluu huomattavasti enemmän aikaa ja interventioiden tulokset ovat heikompia.

Organisaatiotasolla on tarve saada tilannekuva muutoksesta, ammattilaisten interventioiden vaikuttavuudesta sekä toiminnan laadusta. Tiedolla johtamista tarvitaan, jotta resurssit osataan kohdentaa oikea-aikaisesti ja oikean tasoisina.

Yhteiskunnan tasolla tarvitaan riittävät resurssit palvelujen järjestämiseen, jotta ihmisten tasavertainen ja oikea-aikainen pääsy sote-palveluihin turvataan. Käytettävissämme olevat resurssit eivät ainakaan lisäänny. Tästä johtuen uusia asiakasta aktivoivia ja muutosta tehokkaasti tukevia sekä juurruttavia toimintamalleja tarvitaan.

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

360° Ihminen-toimintamallia kehitetään kahden yrityksen (Predicell Oy ja LivingSkills Oy) voimin yhteistyössä julkisen sektorin toimijoiden kanssa. Aki Kuivalainen ja Predicellin tiimi tuo yhteiskehittämiseen työvälineet objektiivisen mittadatan hyödyntämiseen. Kaisa Nyberg ja LivingSkills-tiimi tuo kehittämiseen asiakkaan keskiöön nostavan LivingSkills-toimintamallin. Asiakkaamme julkisella sektorilla ja järjestöissä testaavat ja yhteiskehittävät uutta, kahta innovatiivista teknologiaa yhdistävää palveluamme. Olemme mm. ideoineet yhteishanketta Hämeen ammattikorkeakoulun ja usean kunnan kanssa.

Tavoiteltu muutos

360° Ihminen -toimintamalli tuo asiakkaan konkreettisesti palveluprosessin keskiöön yhdistämällä sekä mitatun (objektiivinen) että koetun (subjektiivinen) tiedon. Asiakas tekee yhdessä ammattilaisen kanssa oman tilanteen itsearviointiin ja ammattilaisen näkemykseen pohjautuvan suunnitelman, saa muutoksen tueksi verkkovalmennusta sekä havaitsee nopeasti ja konkreettisesti arkivalintojen vaikutuksen. Tämä lisää sitoutumista muutosprosessin. Kun asiakas kokee ja näkee konkreettisia onnistumisia matkallaan kohti omia tavoitteita, oma kompetenssin tunne ja muutosmotivaatio vahvistuu. Toimintamallilla voidaan ennaltaehkäistä palveluiden tarvetta, sitouttaa toivottuun muutokseen sekä vahvistaa toivotun muutoksen pysyvyyttä.

Ammattilaiselle jatkuva tilannekuva asiakkaan omista tavoitteista, toimintakyvystä ja voinnista sekä näissä tapahtuvien muutosten oikea-aikainen havaitseminen digitalisaatiota hyödyntäen mahdollistaa jatkuvan kontaktin asiakkaaseen. Palvelut voidaan muotoilla yksilöllisesti, tehokkaasti ja nopeasti asiakkaan tarpeiden mukaan.

Toimintamallin avulla pystytään ryhmittelemään asiakkaat palvelutarpeen mukaan, joka tukee resurssien oikea-aikaisessa ja oikeatasoisessa kohdentamisessa organisaatioita ja ammattilaisia.

Muutoksen mittaaminen

360° Ihminen -toimintamallin avulla saadaan jatkuvaa vaikuttavuustietoa sekä koetusta että mitatusta muutoksesta arkiaktiivisuudessa ja toimintakyvyssä. Lisäksi saadaan sekä yksilö- että organisaatiotason dataa interventioiden vaikuttavuudesta ja asiakkaan omien tavoitteiden saavuttamisesta.

Lisäksi muutosta voidaan mitata kunkin organisaation kanssa yhdessä määriteltyjen ja sovittujen mittareiden avulla vaikuttavuusmallin (value based care) mukaisesti. Sopivia mittareita ovat mm. toteutunut palveluiden käyttö ja näiden kustannus, mahdollisten interventioiden kesto ja kustannukset.

Menetelmänä hyödynnetään jatkuvan tietämyksen periaatetta, jolloin datasta havaittuun muutokseen voidaan kohdistaa interventioita, sikäli kun havaittu muutos on ei-toivottu.

Toteutussuunnitelma

1) Koulutus- ja perehdytys työvälineisiin sekä toimintamalliin mittareineen

2) Muutostuki organisaatiolle monikanavaisesti luentoina, verkkokursseina jne.

3) Jatkuva kehittäminen ja parantaminen yhteistyössä asiakasorganisaatioiden kanssa

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

360° Ihminen -toimintamallin kohderyhmää ovat mielenterveyden häiriöistä tai muista elämän ongelmista kärsivät nuoret, nuoret aikuiset sekä aikuiset perheineen.

Asiakasymmärrystä on kerrytetty toimijoiden aiemmissa projekteissa ja jatkuvan palvelun toimituksissa, joissa tarve kuvatulle toimintamallille on tullut voimaakkasti esiin.

202103_360 ihminen.pdf (773.23 KB)

Kuvittele ja kokeile

Muiden kehittämien ratkaisujen hyödyntäminen

360° Ihminen -toimintamalli hyödyntää LivingSkills Oy ja Predicell Oy teknologiaa, toimintamalleja ja kokemuksia

Ks. https://innokyla.fi/fi/toimintamalli/livingskills-digitaalinen-taitovalmennustyokalu

https://www.prizz.fi/ajankohtaista/uutiset/keski-satakunnassa-optimoitua-terveydenhoitoa-top100-projektissa.html

Predicell Oy:n verkkosivut

https://www.predicell.com

LivingSkills Oy:n kotisivut

https://www.livingskills.fi/

Idean konkretisointi ja visualisointi

Jokaisella meistä on oikeus olla oman elämänsä supersankari. Oman arkensa ja elämänsä asiantuntija ja omistaja. Asiakas motivoituu ja sitoutuu muutokseen, kun hän saa itse valita suunnan ja toimia oman purtensa kipparina. Ammattilaisen rooli on toimia luotsina ja tähystäjänä.

360° Ihminen -toimintamallissa sekä asiakas että ammattilainen saavat tuekseen Pilot 360° -digitaaliset työvälineet, jotka yhdistävät niin asiakkaan tuottaman kokemustiedon, ammattilaisen asiantuntemuksen, yhteisen suunnitelman ja mitattavan objektiivisen tiedon samalle merikartalle. Jatkuva tilannekuva auttaa niin luotsia kuin kippariakin löytämään Supersankarimme purrelle sopivimmat reitit ja gastit, kun myötätuulet ja mahdolliset karikot voidaan tunnistaa varhain Pilot 360° -teknologian avulla. 360° Ihminen -toimintamalli yhdistää subjektiivisen ja objektiivisen tiedon. Autamme toteuttamaan supersankaruuden varmistavan, yksilöä motivoivan palvelukokonaisuuden. Jokaiselle sote-asiakkaalle voidaan luoda yksilöllisen ja asiakaslähtöisen palvelumuotoilun keinoin juuri hänelle paras reitti kohti kotisatamaa

360° Ihminen -toimintamalli yhdistää LivingSkills ja Predicell – teknologiat ja toimintamallit yhdeksi kokonaisuudeksi. Yhdessä motivoimme sekä soteasiakasta että ammattilaista luomaan supersankareita ihmisen ihmisen kokoisen tiedon ja toimivien digityövälineiden avulla.

202103_360 ihminen_0.pdf (773.23 KB)

Idean testaus asiakkaalla

Saamamme asiakaspalaute asiakkailta on korostanut mallin arkitoimeliaisuuden kehittymistä sekä erityisesti turvallisuuden kokemuksen lisääntymistä, joka on johtanut itseluottamuksen kasvuun arkiselviytymisessä. Nuoren oma kokemus on, että hänen äänensä tulee vielä paremmin kuuluviin motivaatiotyökalun kautta. Sellaisetkin nuoret, joiden on ollut vaikea ilmaista itseään, ovat alkaneet kertoa ajatuksistaan. Työvälineen käyttö on herättänyt myös yhteistä keskustelua lastensuojeluyksikön nuorten välillä kartoituksen aiheista.

Ammattilaiset kertovat, että asiakastyön työkalu on yksinkertainen käyttää ja se herättää automaattisesti yhteisen keskustelun nuorten kanssa. Työntekijä on saanut arvokasta tietoa ja ymmärrystä nuoren tilanteesta, kun arviointia on tehty yhdessä. Työkalu tuo näkyväksi myös asioita, joita työntekijät pitävät itsestäänselvyyksinä ja toimivina asioina, mutta nuori onkin arvioinut asian toisin. Väärinkäsityksiä nuoren ja vanhemman välillä on päästy oikaisemaan yhteisen keskustelun myötä. Työkalun käyttäminen lisää motivaatiota niin asiakkaan kuin työntekijänkin puolelta.

Ammattilaisilta saatu palaute mitattavan datan hyödyntämisestä on ensijaisesti korostanut jatkuvan tilannekuvan tärkeyttä mahdollistaen palvelupolkujen yksilöllisen muotoilun sekä välittömästi mallin käyttöönoton päivästä yksi alkaen saatavan dataperustaisen näkymän asiakkaan arkitoimintaan.

Kehitysprosessi on rakennettu iteraatiiviseksi sekä ketteräksi, jossa keräämme jatkuvasti palautetta käyttäjiltä ja asiakkailta. Näiden palautteiden mukaan palvelua kehitetään vastaamaan tarpeita parhaalla mahdollisella tavalla.

Ratkaisun testaaminen

Tyypillisesti kokeilu etenee hankintapäätöksestä jalkautukseen tilaajaorganisaation aikataulun mukaisesti.

Toimintamallin koulutukseen ja perehdytykseen kokeilun alussa varaamme 2h koulutus/perehdytysajan. Koulutukseen osallistuvat kokeiluun tilaajan organisaatiosta osallistuvat ammattilaiset. Koulutetut ammattilaiset ohjeistavat asiakkaat mallin toimintaperiaatteisiin. Kokeilun projektin aikana suosimme 1krt/vko pidettäviä tilannekatsauskokouksia (45min) ja ensimmäisen kuukauden jälkeen siirtyminen jokatoisviikkoiseen projektintilannekuva ja -ohjauskokous käytäntöön. Resurssit toimittajan edustaja (1-2 hlöä) ja tilaajan edustajat projektiin kiinnitettyjen voimavarojen mukaisesti. Suositamme kokeiluprojektiin osoitettua ja nimettyä projektipäällikkö/-koordinaatioresurssia. Tehtävän työkuorma noin 5-10 h/vko ensimmäisen kuukauden aikana, myöhemmin 4-6 h/vko

Palvelulupauksemme mukaisesti objektiivisen datan keräämät laitteet ovat tilaajalla 1-3vuorokaudessa.

Kokeilun tavoitteet

Kokeilussa opittua

ks. https://innokyla.fi/fi/toimintamalli/livingskills-digitaalinen-taitovalmennustyokalu

Kuvaa ja jaa

Ratkaisun perusidea

Jokaisella meistä on oikeus olla oman elämänsä supersankari. Oman arkensa ja elämänsä asiantuntija ja omistaja.
Sote-asiakas motivoituu ja sitoutuu muutokseen, kun hän saa itse valita suunnan ja toimia oman purtensa kipparina. Ammattilaisen rooli on toimia luotsina ja tähystäjänä.
Sekä asiakas että ammattilainen saavat tähän tuekseen Pilot 360° digitaaliset työvälineet, jotka yhdistävät niin asiakkaan tuottaman kokemustiedon, ammattilaisen asiantuntemuksen, yhteisen suunnitelman ja mitattavan objektiivisen tiedon samalle merikartalle.
Jatkuva tilannekuva auttaa niin luotsia kuin kippariakin löytämään Supersankarimme purrelle sopivimmat reitit ja gastit. Myötätuulet ja mahdolliset karikot voidaan tunnistaa varhain Pilot 360°-teknologian avulla.
360° Ihminen-toimintamalli yhdistää subjektiivisen ja objektiivisen tiedon. Autamme toteuttamaan supersankaruuden varmistavan, yksilöä motivoivan palvelukokonaisuuden. Jokaiselle sote-asiakkaalle voidaan luoda yksilöllisen ja asiakaslähtöisen palvelumuotoilun keinoin juuri hänelle paras reitti kohti kotisatamaa
360° Ihminen-toimintamalli yhdistää LivingSkills ja Predicell – teknologiat ja toimintamallit yhdeksi kokonaisuudeksi. Yhdessä motivoimme sekä soteasiakasta että ammattilaista luomaan supersankareita ihmisen kokoisen tiedon ja toimivien digityövälineiden avulla
Toimintamallin osat: 1) Digitaliset työkalut itsearviontiin (esim. aktiivisuusranneke, älyvaaka, unisensori) ja hoitosuhteeseen (LivingSkills-motivaatiotyökalu) 2) Verkkovalmennukset sote-asiakkaille 3)Motivoivan asiakastyön verkkovalmennukset ammattilaisille 4) Subjektiivinen ja objektiivinen data vaikuttavuuden arviointiin

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Muuttamalla toimintamallia asiakkaan osallisuuden keskiöön nostavaan ja asiakkaan voimaantumiseen tähtäävään toipumisorientaatiomalliin saadaan huikeita tuloksia ja suuria säästöjä. Esteenä on vain yksi pieni mutta: toimintamallin muuttaminen ei ole yleensä helppoa. Myöskään digitalisaation hyödyntäminen ei ole aina itsestään selvää sotesektorilla.

Osana Pilot 360° -työvälineiden hankintaa tarjoamme soteorganisaatioille Muutoskumppanuus-palvelua, joka tarkoittaa kokonaisvaltaista tukea 360° Ihminen-toimintamallin omaksumiseen työyhteisössä ja digitaalisten työvälineiden käytön integroimista osaksi työntekijöiden arkea. Muutoskumppanuudella tuemme työntekijöitä, esimiehiä ja koko työyhteisöä uusien roolien ja toimintatapojen omaksumisessa.

Muutos vaatii vanhasta poisoppimista, uusien asenteiden omaksumista ja uusien työtapojen omaksumista. Haluamme olla luomassa uudenlaista työskentelykulttuuria sote-sektorille. Digitaaliset työvälineemme auttavat integroimaan uudet toimintamallit osaksi käytännön toimintaa. Perimmäisenä tavoitteenamme on, että Pilot 360° -työvälineiden käyttäminen muuttaa työntekijöiden ja asiakkaiden välistä suhdetta siten, että työntekijän perinteisestä vastuunkantajan roolista siirrytään enemmän valmentajan rooliin, jossa korostuvat asiakkaan sisäisen motivaation löytäminen ja vahvistaminen.

Paras hyöty uudesta toimintamallista saadaan, kun työntekijät ja lähijohtajat ovat sisäistäneet työvälineiden taustalla olevan teorian ja viitekehyksen kohderyhmän sitoutumista vahvistavista tekijöistä. Näiden avulla työyhteisö oppii ja motivoituu kehittämään omia työtapojaan asiakkaan sisäistä motivaatiota ja osallisuutta vahvistavaan suuntaan.

Lähijohtajilla on aina keskeinen rooli muutoksen aikaansaamisessa. Siksi haluamme varmistaa, että he saavat riittävän tuen uusien työ- ja toimintatapojen käyttöönotossa ja integroimisessa osaksi työyhteisöjen arkea. Lähijohtajat saavat tutkittua tietoa ja käytännön tukea muutoksen toteuttamiseen Motivoiva johtaminen- verkkovalmennuksessa. Käytämme toimiviksi todettuja menetelmiä työyhteisön sitouttamiseen uusien työ- ja toimintatapojen juurruttamiseksi. Työntekijöiden toipumisorientaatiolähtöistä työotetta vahvistetaan OMATAHTO- verkkokoulutuksella.

Muutoskumppanina autamme asiakasorganisaatioitamme työvälineiden käytön vaivattomassa aloittamisessa ja asiakkaitten sisäistä motivaatiota vahvistavan ja digitalisaatioa hyödyntävän 360° Ihminen -toimintamallin omaksumisessa.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Mitä toimintamallin soveltaminen kokemustenne perusteella käytännössä (resurssit, osaaminen jne) vaatii?

Toimintamallin jalkauttaminen vaatii asiakkailta ja ammattilaisilta hyväksyvää asennetta toipumisorientaatioon ja digitalisaation tuomaan toiminnanmuutokseen sekä uteliaisuutta yksilöllistä dataa sekä vaikuttavuutta palvelujärjestelmässä kohtaan. Asiakkaat tarvitsevat älykännykän, tabletin tai tietokoneen ja tieliikenneyhteyden, ammattilaisilla nämä on tyypillisesti työn puolesta. Sensoridata-laitteet ovat palveluna. Työtavan ja suhteen roolien muutosta tuetaan Muutoskumppanuus-palvelun avulla (ks. kehittämisen polku, toimivuuden ja käyttöönoton ehdot).

Palutteen perusteella esitämme rohkeasti, että toimintamallimme resursoi itse itseään. Kokemuksemme on, että asiakkaat ja ammattilaiset kokevat helppona ja palkitsevana keskittymisen hoitosuhteeseen. Hyvää palautetta olemme saaneet siitä, että digitaalinen ratkaisumme on suoraan hoidollista ja kuntouttavaa vuorovaikutusta antaen sille systemaattista runkoa ja sytykettä keskittyä asiakkaalle merkityksellisiin ja ajankohtaisiin asioihin. Tiivistetysti palaute kertoo, että asiakas voimaantuu tulemalla kuulluksi ja kykenemällä muuttamaan arkitoimintojaan ja ammattilainen voimaantuu pääsemällä käyttämään syvää asiantuntemustaan ja työaikaa tavoitteelliseen asiakastyöhön. Molempien työn tulos tulee samalla näkyväksi.

Onko toimintamallinne esimerkiksi sovellettavissa eri kohderyhmille tai eri toimintaympäristöihin?

Toimintamalli soveltuu avopalveluihin, tuettuun asumisympäristöön sekä kuntoutusyksiköiden toiminnan tueksi, joten toimintamalli on skaalautuva. Toimintamallia voidaan hyödyntää myös eri asiakasryhmillä (esim. vammaispalvelut ja ikäihmiset) ja eri toimintaympäristöissä (esim. sosiaalityö, terveyspavelut, järjestötyön vaikuttavuuden arviointi).

Mitä sudenkuoppia kannattaa koettaa välttää?

Kokemuksemme mukaan kannattaa välttää asiakkaiden teknologia- ja digitaitojen vähättelyä. Kokemuksemme mukaan noin 80% asiakkaista ovat valmiita käyttämään välittömästi toimintamallintyökaluja ja laitteita, perehdytyksen, koulutuksen ja kokeilujakson jälkeen hyväksyntäprosentti on noin 90%.

Toipumisorientaatio on muutos aikaisempaan asiantuntijakeskeiseen työskentelytapaan sote-palveluissa. Kokemuksemme on, että ammattilaisen kouluttaminen tähän ajattelu- ja työskentelytapaan on askel oikeaan suuntaan ja varsinainen työtavan muutos vaatii konkreettista uusien työtapojen harjoittelua asiakassuhteissa. Koska kyse on sisällöllisestä muutoksesta palveluiden tuottamisessa, organisaatio johdon ja lähijohtajien tuki on välttämätön, myös he tarvitsevat taitoja johtaa ja tukea muutosta ml. millä logiigalla palveluiden vaikuttavuuden ajatellaan syntyvät ja miten vaikuttavuutta mitataan.

Miksi juuri tämä toimintamalli pitäisi palkita?

Toimintamalli yhdistää poikkeuksellisella tavalla subjektiivisen ja objektiivisen tietämyksen tietokokonaisuudeksi ja myös asiakkaan itsensä käyttöön. Malli toteuttaa datan hyödyntämisen periaatetta sekä asiakkaille, ammattilaisille että palvelun tuottajalle ja viime kädessä järjestäjälle tuoden asiakkaan aidosti keskiöön, arkensa supersankariksi.

Mitä olette tehneet kasvattaaksenne luottamusta yhteiseen tekemiseen?

Toimijat ovat yhdessä avoimessa innovaatioprosessissa luoneet luottamuksen toimintaympäristön, joka on ehdoton vaatimus ihmiskeskeisessä datatyöskentelyssä.

Mitä tietoja yhdistelette ja miten jalostatte tiedon yhteiseen käyttöön?

Asiakkaan itsearvionti ja ammattilaisen arviointitiedot yhdistetään asiakkaan käyttöön yksilöllisesti tarpeen mukaan valittuun mitattavaan tietoon. Tietojen yhdistämisessä ja näiden analyysissa syntyy dataperusteinen tilannekuva ja toimintakykyarvio toipumisorientaatiomenetelmää hyödyntäen.

Miten yhteistä tietoa hyödynnetään toiminnassa, kehittämisessä ja päätöksenteossa?

Asiakas itse seuraa ja reagoi hänelle esitettävään tilannekuvaan. Ammattilainen moniammatillisessa yhteistyössä hyödyntää tilannekuvaa ja analyysin huomioita. Ammattilaisen päätöksentekoa tuetaan datasta johdettavilla yksilöllisillä riskimalleilla, jotka mahdollista resurssien ja palveluiden kohdentamisen parhaalla mahdollisella tavalla.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Asiakkaan osallisuus vahvistuu ja ääni tulee kuuluviin (LivingSkills)
Kuntoutusprosessissa jopa 50% lyhyempi kuntoutusjakso perinteiseen menetelmään verrattuna (Predicell)
Asumisaika palveluasumisessa lyhentynyt 1/3 verrattuna entiseen (LivingSkills)
20% vähentynyt tarve perustason lääkäripalvelulle kotihoidon asiakaskunnassa (Predicell)
Jopa 40 % pienemmät asiakaskohtaiset kustannukset mielenterveyspalveluissa (LivingSkills)
40% vähentynyt tarve erikoissairaanhoidon palveluihin kotihoidon asiakaskunnassa (Predicell)
9kk:tta pidempi kotona asuminen -> jatkuu (Predicell)
76 % kuntoutuu omilleen tai kevyempiin palveluihin mielenterveyspalveluissa (LivingSkills)
Muuttaa toimintakulttuuria toipumisorientaatiolähtöiseksi ja asiakkaan omaa supersankaruutta tukevaksi (LivingSkills)
Sekä työntekijän että asiakkaan motivaatio vahvistuu (LivingSkills)