Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa
Haastavaksi kohdaksi hoitopolussa on noussut alkuvaiheen arviointi. Kaikille tutkimuksiin haluaville ei ole tarkoituksenmukaista tehdä laajoja tutkimuksia, jolloin korostuu laadukas hoidon tarpeen arviointi, ensijäsennys ja mahdollinen mielenterveys- ja päihdetiimin alkuhaastattelu. ADHD:n diagnosointiin tarvitaan tietoa oireiden esiintymisestä ja toimintakyvystä eri tilanteissa, henkilön psyykkisestä ja fyysisestä terveydentilasta, kehityshistoriasta, elämäntilanteesta sekä muista oireisiin vaikuttavista tekijöistä. Näitä on syytä arvioida jo alkuvaiheessa, sillä diagnoosia ei voida asettaa elleivät diagnoosikriteerit täyty. Arvioita täytyy tehdä tutkimuspolun joka vaiheessa, jotta vältytään ylimääräiseltä työltä sekä potilaan että ammattilaisen näkökulmasta.
Haasteisiin ja muutostarpeisiin pyritään vastaamaan käynnistämällä keskittymisvaikeuksien hoitopolku työryhmä, jossa voidaan yhteiskehittämisen keinoin ratkoa arjen ongelmia.
Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet
ADHD-tutkimuksiin odottavien määrä on kasvanut ja jonot pidentyneet. Hoitamaton ADHD voi aiheuttaa vakavia haittoja, jonka vuoksi tutkimusten kohdentaminen niitä tarvitseville on erityisen hyödyllistä. Hoito- ja tutkimuspolku kehitettiin yhdenvertaistamaan ja sujuvoittamaan tutkimuksia. Oleellista hoitopolun käyttöönotossa on ammattilaisten osaamisen vahvistaminen.
Aikuisten ADHD-hoitopolku Pirkanmaalla
Tutkimus- ja hoitopolkumalli on tarkoitettu ammattilaisten käyttöön ja kohderyhmänä on täysi-ikäiset pirkanmaalaiset, joilla on keskittymisen, tarkkaavuuden ja toiminnanohjauksen haasteita.
Toimintamallin keskeiset edellytykset
Juurruttaminen aloitettiin suunnittelemalla käytännön toimenpiteitä ja aikataulua yhdessä mielenterveys- ja päihdepalveluiden (miepä) johtotiimin kanssa. Koska suurin muutos koski perustason miepä-tiimejä, tiedottaminen ja koulutukset aloitettiin sieltä. Myös vastaanottotoimintaan järjestettiin infotilaisuus. Alkuvaiheessa hoitopolulle perustettiin oma Teams-kanava, josta löytyi kaikki materiaalit ja oli mahdollisuus myös kysyä epäselviä asioita. Kun hoitopolku kaikkine materiaaleineen saatiin vietyä hyvinvointialueen sisäiseen intranettiin, Teams-kanava poistui käytöstä. Erikoissairaanhoito on vastannut oman henkilöstönsä tiedottamisesta. Asiasta on viestitty myös laajalla sähköpostijakelulla. Miepään on järjestetty useampia koulutuksia sekä kertaamismielessä että uusien työntekijöiden perehdyttämisen näkökulmasta. Hoitopolku on ollut esillä myös miepän yhteisissä kuukausi-infotilaisuuksissa.
Tutkimusten tekemiseen ja kokonaisarviointiin tarvitaan osaamista ja ymmärrystä neuropsykiatrisesta oirekuvasta. Ammattilaisten osaamista on vahvistettu koulutuksilla. Uuden toimintamallin omaksuminen ja käyttöönotto vie aikaa ja vaatii opettelua, joka vaatii henkilöstöltä voimavaroja. Suurin haaste on ajankäyttö, sillä tutkimukset vievät paljon aikaa. Tästä syystä tutkimusten kohdentaminen vaikeammin oireileville onkin tärkeää.
Johdon sitoutuminen ja tuki ovat olleet tärkeitä sekä juurruttamisessa että toimintamallin jatkuvuuden turvaamisessa.
