Aikuisten keskittymisvaikeuksien hoitopolun implementointi, Pirkanmaan hyvinvointialue (RRP, P4, I1)
Otetaan käyttöön ja jalkautetaan yhtenäinen ammattilaisille suunnattu aikuisten keskittymisvaikeuksien tutkimus- ja hoitopolku Pirkanmaan hyvinvointialueella.
Toimintamallin nimi
Otetaan käyttöön ja jalkautetaan yhtenäinen ammattilaisille suunnattu aikuisten keskittymisvaikeuksien tutkimus- ja hoitopolku Pirkanmaan hyvinvointialueella.
Tavoitteena on saattaa valmiiksi sekä ottaa koko hyvinvointialueella käyttöön PirSOTE -hankkeen aikana aloitettu keskittymisvaikeuksien hoitopolku (tunnettiin aiemmin nimellä 'Aikuisten ADHD -hoitopolku'). Koska muutos aiempaan on huomattava, uuden toimintamallin käyttöönotto vaatii laaja-alaista yhteistyötä, koordinointia ja jalkauttamista. Yhtenä jalkauttamisen keinona järjestetään koulutusta ja infoja tutkimuspolkuun linkittyville tahoille. Koulutusta kaivataan erityisesti mielenterveys- ja päihdetiimeissä työskenteleville ammattilaisille hoitopolun vaiheista, ADHD:sta yleisesti sekä diagnostiikasta ja hoidosta. Tietoa ja koulutusta viedään myös vastaanottopalveluiden lääkäreille ja hoitajille. Lisäksi erikoissairaanhoidossa tarvitaan tiedottamista uudesta toimintamallista.
ADHD-tutkimuksiin odottavien määrä on kasvanut ja jonot pidentyneet. Hoitamaton ADHD voi aiheuttaa vakavia haittoja, jonka vuoksi tutkimusten kohdentaminen niitä tarvitseville on erityisen hyödyllistä. Hoito- ja tutkimuspolku kehitettiin yhdenvertaistamaan ja sujuvoittamaan tutkimuksia. Oleellista hoitopolun käyttöönotossa on ammattilaisten osaamisen vahvistaminen.
Tutkimus- ja hoitopolkumalli on tarkoitettu ammattilaisten käyttöön ja kohderyhmänä on täysi-ikäiset pirkanmaalaiset, joilla on keskittymisen, tarkkaavuuden ja toiminnanohjauksen haasteita.
Juurruttaminen aloitettiin suunnittelemalla käytännön toimenpiteitä ja aikataulua yhdessä mielenterveys- ja päihdepalveluiden (miepä) johtotiimin kanssa. Koska suurin muutos koski perustason miepä-tiimejä, tiedottaminen ja koulutukset aloitettiin sieltä. Myös vastaanottotoimintaan järjestettiin infotilaisuus. Alkuvaiheessa hoitopolulle perustettiin oma Teams-kanava, josta löytyi kaikki materiaalit ja oli mahdollisuus myös kysyä epäselviä asioita. Kun hoitopolku kaikkine materiaaleineen saatiin vietyä hyvinvointialueen sisäiseen intranettiin, Teams-kanava poistui käytöstä. Erikoissairaanhoito on vastannut oman henkilöstönsä tiedottamisesta. Asiasta on viestitty myös laajalla sähköpostijakelulla. Miepään on järjestetty useampia koulutuksia sekä kertaamismielessä että uusien työntekijöiden perehdyttämisen näkökulmasta. Hoitopolku on ollut esillä myös miepän yhteisissä kuukausi-infotilaisuuksissa.
Tutkimusten tekemiseen ja kokonaisarviointiin tarvitaan osaamista ja ymmärrystä neuropsykiatrisesta oirekuvasta. Ammattilaisten osaamista on vahvistettu koulutuksilla. Uuden toimintamallin omaksuminen ja käyttöönotto vie aikaa ja vaatii opettelua, joka vaatii henkilöstöltä voimavaroja. Suurin haaste on ajankäyttö, sillä tutkimukset vievät paljon aikaa. Tästä syystä tutkimusten kohdentaminen vaikeammin oireileville onkin tärkeää.
Johdon sitoutuminen ja tuki ovat olleet tärkeitä sekä juurruttamisessa että toimintamallin jatkuvuuden turvaamisessa.
Erikoissairaanhoito oli ruuhkautunut ja tutkimuksiin saatettiin jonottaa jopa 2 vuotta. Lähetteet ja kriteerit vaihtelivat. Erikoissairaanhoidon nepsytiimiin tulevat lähetteet ovat vähentyneet huomattavasti, ja nyt sinne ohjautuu vain kaikkein haastavimmat tapaukset.
Mielenterveys- ja päihdetiimeille toteutetun henkilöstökyselyn vastausprosentti oli alhainen, joten tuloksia ei voida yleistää koko henkilöstön näkemykseksi. Siitä huolimatta kyselyn tulokset tarjoavat arvokasta laadullista ja suuntaa-antavaa tietoa hoitopolun nykytilasta ja kehittämiskohteista. Kyselyn perusteella hoitopolun rakenne ja periaatteet koetaan teoriatasolla toimiviksi, mutta käytännön toteutuksessa ilmenee haasteita. Potilaat pääsevät aiempaa nopeammin hoidon piiriin, mutta tutkimusten jälkeinen diagnostiikka viivästyy psykiatriresurssien riittämättömyyden vuoksi. Toimintamalliin kehitetyt ohjeet ja materiaalit arvioitiin hyödyllisiksi. Kyselystä nousi esiin hyviä kehitysehdotuksia, joita voidaan hyödyntää jatkokehittämisessä.