Alakouluikäisten perustason mielenterveyspalveluiden kehittäminen (Rovaniemi, pilotti) Sujuvat palvelut -valmennus, Lapin hyvinvointialue, RRP, P4, I1

Kehitetään alakouluikäisten perustason mielenterveyspalveluiden asiakasprosessia monialaisesti.  

Monialainen konsultoiva Vasa-verkosto (asiakas läsnä). 

Verkostossa sovitaan perheen kanssa miten asia etenee, perheen yhdyshenkilö ja odotusajan tuki. 

Toimintaympäristö

Pilottia kehitetään Lapin hyvinvointialueella Rovaniemellä monialaisesti alakouluikäisten lasten ikäryhmässä mielenterveyspalveluiden osalta. Tässä ikäryhmässä palvelut ovat usein useiden yksiköiden ja toimijoiden tuottamia. Lievien haasteiden äärellä ollaan yleensä perustason ennaltaehkäisevissä palveluissa kuten opiskeluhuollon palveluissa tai kasvatus- ja perheneuvonnan palveluissa, tilanteen hankaloituessa ohjaudutaan usein erikoissairaanhoidon piiriin. Muita palveluita joita voi olla syytä selvittää samaan aikaan mieliala-asioiden rinnalla voivat olla kuntoutuspalveluiden tarpeet tai lapsiperheiden sosiaalipalvelut. Siirtymä hyvinvointialueille mahdollistaa hallinnollista ja käytänteisiin vaikuttavaa integraatiota, mutta se vienee aikaa. Nykytilassa yksiköt ja järjestelmät ovat moninaisia, mikä vaikuttaa suoraan monialaista yhteistyötä vaativiin prosesseihin.  Myös johtamisen käytänteet monialaisessa  yhteistyössä tulisi huomioida integraation näkökulmasta. 

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Hyvinvointialueen yhtenä tärkeänä kehittämiskohteena ovat lasten ja nuorten mielenterveyspalvelut.  Alakouluikäisten mielenterveyspalvelujen kokonaisuus vaatii usein monialaista yhteistyötä. Ammattilaisten välinen yhteistyö kärsii, siitä ettei tunneta toisen toimintaa tai palvelun sisältöjä. Asiakasperheiden näkökulmasta palvelupolku näyttäytyy usein epäselvänä ja riittämättömänä. Polulla seuraa palveluita palveluiden perään, toistuvine arviointeineen. Asiakkaalle voi jäädä epäselväksi kuka ammattilaisista on henkilö johon olla yhteydessä. 

 

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Asiakasnäkökulmasta on tärkeää, että asiakkaalla on tieto kuka on yhdyshenkilö, miten asia etenee ja mitä mahdollisella odotusajalla tapahtuu. Verkostomainen työskentely mahdollistaa kokonaisuuden tukitoimien suunnittelua yhteistyössä ja säästää asiakkaan aikaa, kun ei tarvitse ohjautua erikseen useaan palveluun. Yhdyshenkilön sopiminen verkostossa tukee monialaisen yhteistyön sujuvuutta ja selkiyttää asiakkaalle kuka monialaisessa yhteistyössä on ensisijainen kontaktihenkilö. 

Ammattilaisnäkökulmasta verkostomuotoinen työskentely vahvistaa tietoa muiden palveluiden käytänteistä ja sisällöistä. Lisäksi verkoston ammattilaiset voivat tukea varhaisen vaiheen toimijoita (esim. koulu ja opiskeluhuollon ammattilaiset) kun ratkaisuja perheen asiassa päästään suunnittelemaan yhdessä. Yhteistyön tekeminen sujuvoituu. 

Tarpeita johon monialainen konsultoiva verkosto vastaa:

Sektorirajat ylittävän yhteistyön tarpeet

Mihin ohjata asiakasta, kun on kokeiltu perustasolla tukimuotoja ja nykyiset palvelut koetaan riittämättömiä 

Asiakkaan pallottelun vähentäminen

Verkostotyön helpottaminen

Turhien lähetteiden karsiminen

Tuki perustasolle ammattilaisille

Tavoiteltu muutos

Tärkeänä nähdään, että perheitä voitaisiin tukea kokonaisvaltaisesti, ammattilaisten välistä yhteistyötä sujuvoitettaisiin ja konsultaatiotuki saataisiin kevyemmin käyttöön.

Monialainen konsultoiva verkosto, jossa on mahdollisuus konsultoida eri toimijoita samaan aikaan perheen kokonaisvaltainen tilanne huomioiden.

Muutoksen mittaaminen

Vasa-verkoston tapaamisista kerätään asiakaspalaute, jolla pyritään mittaamaan asiakastyytyväisyyttä.

Tietoa kerätään mm. kokemuksesta onko yhdyshenkilö sovittu, onko asiakasperheellä tieto miten asia etenee ja mitä mahdollisella odotusajalla tapahtuu. 

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Pilotin toimintamalli on tarkoitettu alakouluikäisten lasten perheille, jotka tarvitsevat asiassaan monialaista konsultaatiotukea. Myöhemmässä kehittämisessä kohderyhmä on laajentunut peruskouluikäisiin. 

Muiden kehittämien ratkaisujen hyödyntäminen

Kehittäjätiimillä oli tiedossa Rovaniemen alueella neuvolatyöstä samankaltaisella perusidealla toimiva Motti-verkosto. 

Lapin hyvinvointialueella lounaisella alueella Kemissä on kehitetty yhteisövaikuttavuuden-mallin mukainen verkosto hankkeen aiemmassa vaiheessa. Nähtiin perusteltuna yhteisten toimintatapojen laajentamiseksi kehittää Rovaniemelle vastaavanlainen verkosto. Perehdyimme valmennuksen aikana Yhteistä työtä perheen kanssa – Yhteisövaikuttavuuden malli Kemissä -toimintamalliin.  

Liitteet
Ratkaisun perusidea

Vasa-verkoston tavoite on tarjota monialaista konsultaatio tukea lapsiperheen asiassa sekä sujuvoittaa ammattilaisten välistä yhteistyötä perheen palveluiden edistämiseksi. Ideana on, että ammattilainen voi yhteistyössä asiakasperheen kanssa viedä asian verkostoon, jossa paikalla on vakiokoonpanon lisäksi asiakasperheen aiempi verkosto. Monialaisessa verkostossa tavoitteena on saada kertaistumalta sovituksi konkreettinen tuki perheelle, selkiyttää etenemistä asiassa ja saada tietoa palveluista. 

Vasa-verkosto on monialainen konsultoiva verkosto, jossa asiakasperhe on läsnä. Verkostossa sovitaan:

  • perheen kanssa miten lapsen ja perheen asia etenee, 
  • kuka on perheen yhdyshenkilö ja 
  • mitä mahdollisella odotusajalla tapahtuu. 

Vasa-verkostossa mukana pilotin aikana edustajat

  • opiskeluhuollon
  • perheneuvolan
  • sosiaalipalveluiden
  • kuntoutuksen sekä
  • koulun palveluista

Vasa-verkostossa kerätään asiakaspalaute, joka toimii mittarina pitkällä aikavälillä. Tavoite on, että Vasa-verkostoon osallistuneista perheistä  90% kokee palvelun kiitettäväksi vuoteen 2027 mennessä. 

 

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Pilottivaiheessa Vasa-verkoston toimintamalliin saatiin mukaan tarpeelliseksi katsotut ammattilaiset, mikä vaatii yhteisen ymmärryksen luomista ja yhteisen tavoitteen selkiyttämistä. Varhainen monialainen konsultaatiotuki asiakkaalle nähdään priorisoitavana toimintana. Pilottivaiheen jälkeen ammattilaiset kokivat toimintamallin hyödylliseksi ja sen jatkokehittämiseen edettiin. Kohderyhmää laajennettiin peruskouluikäisiin ja lähdettiin valmistelemaan myös tietoturvallista etätoteutusta. 

Verkoston kokoontumistiheys (kerran kuussa) luo haasteita siinä, että jokaiseen verkostoon saadaan mukaan asiakasperhe. Verkoston peruuntuessa datan ja mittaritiedonkeruu vaikeutuu, koska mahdollisia verkostoja on rajallinen määrä.