Vaalijalan kuntayhtymässä, Mikkelin Savosetilla on pilotoitu ryhmämuotoista alihankintamallia. Kyseessä oli määräaikainen  kokokeilupilotti. Ryhmään valittiin 3 henkilöä ja he oli palkkatyösuhteessa Vaalijalan kuntayhtymään.

Toimintaympäristö

Selvityshenkilö Jaana Paanetoja (Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2019:20) esitetään, että avotyötoimintaa järjestettäisiin jatkossa ns. alihankintamallilla. Tavoitteena on turvata nykyistä paremmin erityisesti vammaisen henkilön asema ja oikeudet.

Homma haltuun-hankkeen on tarkoituksena pilotoida alihankintamallia Mikkelin Savosetilla  ja tässä hankkeen tekemä esiselvitys alihankintamalliin liittyen. Alihankintamallin selvityksestä ja pilotoinnin rakenteesta voit lukea tästä.

 

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Avotyötoimintaa olisi jatkossa järjestettävä pääosin vain ns. alihankintamallilla. Mallin mukaan järjestäjä myy asiakkaalle työtoimintaan osallistuvien ja heidän työnjohtajansa panoksen avointen työmarkkinoiden työnantajalle. Työtä tehdään ryhmänä tilaajan tiloissa, esim. ulkosiivous, hyllytys ja toimistosiivous. Järjestäjä valitsee toimintaan osallistuvat, ja henkilöt voivat vaihtua.

Vaalijalan kuntayhtymä toimii työnantajana ja etsii soveltua työtehtäviä avoimilta työmarkkinoilta. Vaalijalan kuntayhtymä laskuttaa yrityksiä tehdystä työstä.

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Asiakas: työtoiminnan rinnalle palkkatyö mahdollisuuksia, henkilöillä, jotka ovat työtoiminnassa ajattelvat/sekoittavat työtoiminnan ja palkkatyön, asioiden selkiyttämistä ja selventämistä. Henkilöiden osaamisen vahvistamista ja omien vahvuuksien tunnistamista. Harvalla kehitysvammaisella on kokemusta palkkatyöstä ja moni kokee sen aluksi jännittävänä. 

Ammattilaiset: Tahtotila rikastuttaa toiminnan muotoja. Mahdollisesti jostakin vanhasta luopumista, jotta voidaan aidosti ja oikeasti antaa tilaa uudelle. 

Tavoiteltu muutos

Kehitysvammaiset etenevät työtoiminnasta kohti palkkatyötä paremmin.

Työtoiminnan (avotyötoiminnan) toteuttamiseen saadaan uusi muoto., joka on kehitysvammaisen edun mukaisempi. 

Muutoksen mittaaminen

Etenevätkö kehitysvammaiset työtoiminnasta kohti palkkatyötä paremmin alihankintamallin avulla?

Onko alihankintamalli toimiva käytäntö lisäämään kehitysvammaisten palkkatyön mahdollisuuksia?

Miten kehitysvammaiset itse kokevat alihankintamallin tarjoamat mahdollisuudet?

Miten työtoiminnan ammattilaiset kokevat alihankintamallin osana työtoimintaa?

Miten lähettävät tahot, kuntien vammaispalvelut näkevät alihankintamallin mahdollisuuden palkkatyön mahdollistajana?

Alihankintatyötä tehdään tällä hetkellä työtoiminnan tiloissa, mutta henkilöt saavat työosuusrahaa. Miten kehitysvammaiset suhtautuvat asiaan, jos osa saa palkkaa ja osa työosuusrahaa, vaikka tehtävät ovat samankaltaisia? Kaikki eivät ole halukkaita lähtemään yritysten tiloihin tekemään tehtäviä. 

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Pilottivaiheessa kohderyhmänä on Vaalijalan kuntayhtymän, Mikkelin Savosetin asiakkaat (tällä hetkellä maksusitoumus kehitysvammaisten työtoimintaan).

Asiakkaille on järjestetty ryhmämuotoinen palkkatyövalmennus, jossa ollaan kuultu asiakkaiden toiveita mm. millaisista työtehtävistä he olisivat kiinnostuneita. Toisaalta palkkatyövalmennus jalostui asiakkaista nousevasta tarpeesta. 

Muiden kehittämien ratkaisujen hyödyntäminen

Hyödynnetty Eksoten alihankintamallia, koska heillä pilotointi aloitettu jo kesällä 2021.

Ideointi

Mikkelin Savosetilla on jo olemassa valmiita työtehtäviä (sopimuksia yritysten kanssa) ja alihankintamallissa on tarkoituksena hyödyntää näitä. Työtehtäviä on myös oman organisaation sisältä esim. pihatyöt ja muutot.

Idean konkretisointi ja visualisointi

Kehitysvammaisten työtoimintaan saadaan muutettua nykyistä enemmän palkkatyön suuntaan. 

Idean testaus asiakkaalla

Asiakkaat valitaan pilottiin yhteistyössä Mikkelin Savostin johtajan ja henkilöstön kanssa. Asiakkaita kuullaan myös. Asiakkailta kerätään palautetta, jonka perusteella toimintaa muokataan.

Ratkaisun testaaminen

Alihankintamallin pilotointi maalikuussa 2022 - kesäkuussa 2022. Tammikuussa 2022 kartoitetaan pilottiin valikoituvat henkilöt. Helmikuussa pilottiin valikoituneet osallistuvat ryhmämuotoiseen palkkatyövalmennukseen, josta he saavat lisää tietoa palkkatyöhön liittyvistä velvollisuuksista ja vastuista, mutta myös oikeuksista. Palkkatukihakemukset ja työolosuhteiden järjestelytuki hakemukset vireille, päätösten tultua työsopimusten allekirjoittaminen. 

Määräaikaisen pilotoinnin aikana palkatut henkilöt tekevät jo entuudestaan Mikkelin Savosetin sopimia alihankintatöitä yrityksille ja lisäksi kiinteistön- ja pihanhoitotehtäviä sekä muuttoja. Hankkeen projektityöntekijä toimii työhönvalmentajana ja tiiviissä yhteistyössä ryhmän kanssa toimivan työvalmentajan kanssa. Tavoitteena oli aluksi etsiä (hankkeen työntekijän voimin) uusia työtehtäviä yrityksistä, mutta koronaviruksen aiheuttamien henkilöstösiirtojen vuoksi näin ei voitu toimia, koska työntekijä haasteiden vuoksi olisi voinut olla tilanne, ettei olisi ollut työntekijää, joka olisi pystynyt irtautumaan yritysten tiloissa tapahtuvien tehtävien osalta mukaan. 

Kokeilun tavoitteet

Tavoitteena on hakea kokemuksia alihankintamallista ja saada siitä lopulta pysyvät toimintamalli Etelä-Savon hyvinvointialueelle. Työtoiminalle uusia toteuttamisen mahdollisuuksia. 

Kokeilussa opittua

Tarvitaan henkilöstöresursseja riittävästi esim. yhteistyö yritysten kanssa, työtehtävien hankkiminen. Tarvitaanko millaisia kirjallisia sopimuksia? Tällä hetkellä tehdään sopimuksia, kun tehtäviä tehdään yrityksille työtoiminnan tiloissa. 

Henkilö on alihankintamallissa toisaalta palkkatyösuhteessa, mutta saa myös sosiaalipalveluna työhönvalmennusta. Pohdittu kenen tehtävänä on huolehtia henkilöiden kulkemisesta työpaikalle nimenomaisesti alihankintamallissa. Kokeilupilotissa henkilöt kulkivat työnantajan kustantamana ja kyydeillä. 

Ratkaisun perusidea

Alihankintamallin avulla kehitysvammaiset etenevät tehokkaammin kohti palkkatyötä. Kehitysvammaisten työtoimintaa saadaan kehitettyä entistä enemmän palkkatyöhön suuntaavaksi. Työtoiminta tarjoasi palkkatyömahdollisuuksia kehityvammasille, joille on halua edetä avoimille työmarkkinoille palkkatyöhön.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Alihankintamallin juurtumisessa tarvitaan henkilöstöresursseja. Tulevaisuudessa on pohditava, mitä työtoiminta on. Onko työtoiminnassa oltava tarjolla tekemisen muotoja henkilöille, joilla ei ole halua lähteä yrityksiin tekemään tehtäviä ja ansaita palkkaa. Osalle on tärkeää saada tehdä tehtäviä työtoiminnan tiloissa ja saada työosuusrahaa, päivätoiminnan kaltainen toiminta ei palvele heitä. 

Vinkit toimintamallin soveltajille

Jatkossa tulee varata riittävästi osaavaa henkilöstöä alihankintamalliin. On tärkeää, että yritysyhteistyöhön on aikaa (monipuolisten työtehtävien etsiminen) ja  myös palkkatukihakemusten tekoon tarvitaan resursseja sekä seurantaa, ettei tulorajat ylity esim. työkyvyttömyyseläke, muut tuet ja etuisuudet. Alihankintamallin pilotin aikana kolmelle tuli päätös asumistuen lakkauttamisesta, mutta työhönvalmentajan tuen avulla asiaan saatiin tartuttua nopeasti siten, ettei asiakkaille koitunut siitä harmia. Päätökselle ei ollut perusteita, vaan asia oli tulkittu väärin. Jos ja kun työtehtäviä tehdään eri yrityksissä, työtehtävät voivat olla hyvin erilaisia, on kiinnitettävä huomiota, että henkilö, joka on "asiakkaiden, palkan saajien" mukana yrityksissä opastamassa omaksuu työtehtävät siten, että työtehtävät tulee hoidettua niin, että niistä voidaan laskuttaa. 

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Alihankintamallin pilotoinnoin tulokset jäivät hankkeen osalta valitettavan laihoiksi. Pilotti toteutettiin kolmen kuukauden määräaikaisena kokeiluna, mutta siitä ei tällä hetkellä juurtunut toimintamallia osaksi työtoimintaa. Asiakkaat/palkkatyösuhteessa olleet kokivat alihankintamallin tärkeänä ja heille palkkatyö oli merkittävä asia. Henkilöt kokivat tärkeänä, että vaikka he olivat osan viikosta alihankintamallin (palkkatyössä) mukaisessa toiminnassa, niin silti osan viikosta he saivat osallistua perinteiseen työtoimintaan.