Vaalijalan kuntayhtymässä, Mikkelin Savosetilla on pilotoitu ryhmämuotoista alihankintamallia. Kyseessä oli määräaikainen  kokokeilupilotti. Ryhmään valittiin 3 henkilöä ja he oli palkkatyösuhteessa Vaalijalan kuntayhtymään.

Toimintamallin nimi
Alihankintamalli/Homma haltuun-hanke
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Vaalijalan kuntayhtymässä, Mikkelin Savosetilla on pilotoitu ryhmämuotoista alihankintamallia. Kyseessä oli määräaikainen  kokokeilupilotti. Ryhmään valittiin 3 henkilöä ja he oli palkkatyösuhteessa Vaalijalan kuntayhtymään.

Toteutuspaikka
Vaalijalan kuntayhtymä, Mikkelin Savoset.
Paikkakunta, maakunta tai hyvinvointialue
Etelä-Savo
Toimintamallin rahoittaja
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)

Tekijä

Tiina Hiltunen

Luotu

28.05.2021

Viimeksi muokattu

28.12.2022
Ratkaisun perusidea

Alihankintamallin avulla kehitysvammaiset etenevät tehokkaammin kohti palkkatyötä. Kehitysvammaisten työtoimintaa saadaan kehitettyä entistä enemmän palkkatyöhön suuntaavaksi. Työtoiminta tarjoasi palkkatyömahdollisuuksia kehityvammasille, joille on halua edetä avoimille työmarkkinoille palkkatyöhön.

Toimintaympäristö

Selvityshenkilö Jaana Paanetoja (Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2019:20) esitetään, että avotyötoimintaa järjestettäisiin jatkossa ns. alihankintamallilla. Tavoitteena on turvata nykyistä paremmin erityisesti vammaisen henkilön asema ja oikeudet.

Homma haltuun-hankkeen on tarkoituksena pilotoida alihankintamallia Mikkelin Savosetilla  ja tässä hankkeen tekemä esiselvitys alihankintamalliin liittyen. Alihankintamallin selvityksestä ja pilotoinnin rakenteesta voit lukea tästä.

 

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Pilottivaiheessa kohderyhmänä on Vaalijalan kuntayhtymän, Mikkelin Savosetin asiakkaat (tällä hetkellä maksusitoumus kehitysvammaisten työtoimintaan).

Asiakkaille on järjestetty ryhmämuotoinen palkkatyövalmennus, jossa ollaan kuultu asiakkaiden toiveita mm. millaisista työtehtävistä he olisivat kiinnostuneita. Toisaalta palkkatyövalmennus jalostui asiakkaista nousevasta tarpeesta. 

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Alihankintamallin juurtumisessa tarvitaan henkilöstöresursseja. Tulevaisuudessa on pohditava, mitä työtoiminta on. Onko työtoiminnassa oltava tarjolla tekemisen muotoja henkilöille, joilla ei ole halua lähteä yrityksiin tekemään tehtäviä ja ansaita palkkaa. Osalle on tärkeää saada tehdä tehtäviä työtoiminnan tiloissa ja saada työosuusrahaa, päivätoiminnan kaltainen toiminta ei palvele heitä. 

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Alihankintamallin pilotoinnoin tulokset jäivät hankkeen osalta valitettavan laihoiksi. Pilotti toteutettiin kolmen kuukauden määräaikaisena kokeiluna, mutta siitä ei tällä hetkellä juurtunut toimintamallia osaksi työtoimintaa. Asiakkaat/palkkatyösuhteessa olleet kokivat alihankintamallin tärkeänä ja heille palkkatyö oli merkittävä asia. Henkilöt kokivat tärkeänä, että vaikka he olivat osan viikosta alihankintamallin (palkkatyössä) mukaisessa toiminnassa, niin silti osan viikosta he saivat osallistua perinteiseen työtoimintaan.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Jatkossa tulee varata riittävästi osaavaa henkilöstöä alihankintamalliin. On tärkeää, että yritysyhteistyöhön on aikaa (monipuolisten työtehtävien etsiminen) ja  myös palkkatukihakemusten tekoon tarvitaan resursseja sekä seurantaa, ettei tulorajat ylity esim. työkyvyttömyyseläke, muut tuet ja etuisuudet. Alihankintamallin pilotin aikana kolmelle tuli päätös asumistuen lakkauttamisesta, mutta työhönvalmentajan tuen avulla asiaan saatiin tartuttua nopeasti siten, ettei asiakkaille koitunut siitä harmia. Päätökselle ei ollut perusteita, vaan asia oli tulkittu väärin. Jos ja kun työtehtäviä tehdään eri yrityksissä, työtehtävät voivat olla hyvin erilaisia, on kiinnitettävä huomiota, että henkilö, joka on "asiakkaiden, palkan saajien" mukana yrityksissä opastamassa omaksuu työtehtävät siten, että työtehtävät tulee hoidettua niin, että niistä voidaan laskuttaa. 

Kehittämisen vaihe

Valmis