Arkeen Voimaa - itsehoitoryhmien pilotointi ja jalkauttaminen Lapin HVA (RRP, P4, I2)
- MITÄ? Kansainvälisen itsehoidon ryhmätoimintamallin jalkauttaminen Lapin hyvinvointialueelle.
- MIKSI? Tarve aikuisväestölle soveltuvalle ryhmätoiminnalle, jolla itsehoitotaitoja sekä tuetaan osallistujien hyvinvointia ja arjessa pärjäämistä.
Hyvinvointialueiden toiminnan käynnistyessä vuoden 2023 alussa Lapin hyvinvointialue jaettiin neljään palvelualueeseen, joissa rakennetaan yhdenmukaiset ja asiakaslähtöiset hoito- ja palveluketjut heikommassa asemassa olevien asiakasryhmien tukemiseksi. Palvelualueilla kunnat ja väestö jakautuvat seuraavasti:
- Pohjoisen Lapin palvelualue: Enontekiö, Inari, Kittilä, Kolari, Muonio, Pello, Utsjoki 26 100 asukasta
- Itäisen Lapin palvelualue: Kemijärvi, Pelkosenniemi, Salla, Savukoski, Sodankylä 20 600 asukasta
- Kaakkoisen Lapin palvelualue: Posio, Ranua, Rovaniemi 70 900 asukasta
- Lounaisen Lapin palvelualue: Kemi, Keminmaa, Simo, Tervola, Tornio, Ylitornio 58 800 asukasta
Matalan kynnyksen terveyttä ja sosiaalista toimintakykyä edistävien palveluiden kehittämisellä pyritään vastaamaan Lapin väestön tunnistettuihin hyvinvointitarpeisiin, joita ovat muun muassa perheiden ja työikäisten hyvinvointia ja terveyttä tukeva elämäntapa, lasten ja nuorten hyvä mielenterveys, ikääntyneiden toimintakyky, hyvä elämä ja osallisuus sekä koko väestön arjen turvallisuus.
Ennaltaehkäisevällä toiminnalla sekä varhaisen vaiheen ongelmien tunnistamisella ja tilanteissa oikea-aikaisella toimisella on mahdollista reagoida tuen tarpeeseen ennen kuin ongelmat alkavat kasaantua. Ennaltaehkäisevän toiminnan mahdollistavat toimivat matalan kynnyksen palvelut sekä yhteistyö, missä merkittävää on oikeanaikainen ja -paikkainen palveluohjaus.
Hyvinvointialueiden käynnistyttyä etenkin ennaltaehkäisevä työ jakautuu uudella tavalla hyvinvointialueen ja kuntien kesken. Hyvinvointialueen ja kuntien on lain mukaan tehtävä yhteistyötä. Uudella yhdyspinnalla myös järjestöt ja yhdistykset ovat keskeinen yhteistyötaho.
Arkeen Voimaa -malli soveltuu hyvinvointialueen, kuntien ja järjestökentän yhteiseksi hyvinvoinnin- ja terveyden edistämisen toimintamalliksi. Malli sisältää korjaavien elementtien lisäksi myös ennaltaehkäiseviä näkökulmia. Toimintamallikuvauksessa on esitelty Arkeen Voimaa -toiminnan jalkauttaminen Lapin hyvinvointialueelle onnistumisine ja haasteineen sekä kuvattu mallin pysyvän koordinaation suunnitelma Lapin hyvinvointialueella.
Mikä on Arkeen Voimaa?
Arkeen Voimaa on näyttöön perustuva itsehoidon ryhmätoimintamalli, jonka tavoitteena on lisätä osallistujien hyvinvointia ja auttaa heitä pärjäämään arjessa paremmin. Malli on kehitetty Stanfordin yliopistossa, ja sitä käytetään laajasti ympäri maailmaa. Suomessa toimintaa on toteutettu vuodesta 2012. Lapin hyvinvointialueella mallia jalkautetaan osana VASA 2 -hanketta.
Kenelle ryhmät on tarkoitettu?
Ryhmiin voivat osallistua henkilöt, joiden arkea vaikeuttavat esimerkiksi yksinäisyys, mielialan lasku, pitkäaikaissairaudet tai työttömyys. Ryhmät on suunnattu kaikille aikuisille, erityisesti työikäisille. Henkilö voi olla myös sairastavan omainen. Diagnoosilla tai ongelmalla ei ole merkitystä, sillä arjen haasteet ovat usein samanlaisia niistä riippumatta. Käsiteltävät arjen haasteet on kuvattu oireiden kehällä ja niitä ovat:
- Univaikeudet
- Fyysiset rajoitukset
- Kipu
- Stressi
- Hankalat tunteet
- Mielialan lasku
- Hengenahdistus
- Uupumus
Miten ryhmät toimivat?
- Kokoontumiset: Ryhmät tapaavat kuusi kertaa, kerran viikossa, 2,5 tuntia kerrallaan.
- Sisällöt: Käsitellään itsehoidon teemoja, kuten arkiliikunta, terveyttä edistävä ruokavalio ja mielialan itsehoito.
- Ohjaajat: Jokaista ryhmää ohjaa kaksi koulutettua ohjaajaa.
- Osallistumismaksu: Ryhmät ovat maksuttomia.
Ryhmässä opetellaan käyttämään erilaisia itsehoidon työkaluja, kuten päätöksentekoa, ongelmanratkaisua ja toimintasuunnitelmaa. Ryhmän toiminta perustuu luottamukselliseen vuorovaikutukseen osallistujien kesken. Etäosallistumista varten järjestetään Teams-ryhmiä, jotta palvelu on saavutettavissa myös harvaan asutuilla alueilla.
Toimijoiden rooleja ja vastuita sekä järjestöyhteistyön edistämisen prosessia on avattu liitteenä olevissa kuvissa.
Arkeen Voimaa -ryhmien jalkauttamisesta Lapissa on koordinoinut RRP-hankkeen koordinaattori (pilari 4 inv. 2). Kehittäjäjoukossa olivat alusta alkaen mukana muut hanketiimiläiset, osatoteuttajina mukana myös Lapin sosiaali- ja terveysturvayhdistys, Lapin yliopisto sekä Lapin AMK. Kehittäjäjoukossa olennaisia tahoja ovat olleet:
- hyvinvointialueen hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen tiimi (ryhmätoiminta mukaan hytetu-kertomukseen ja -suunnitelmiin, järjestöyhteistyön mahdollisuuksien suunnittelu)
- hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyspalveluiden johto ja henkilöstö (asiakkaiden ohjaus ryhmiin, ryhmänohjaajat ja heistä koulutetut Master Trainerit, yhdyshenkilöt alueille hankkeen jälkeen sekä prosessinomistajuus)
- järjestöt (ryhmänohjaajat, tilat, asiakkaiden ohjaus)
- Lapin alueen kunnat (tilat, ryhmänohjaajat, asiakkaiden ohjaus)
Arkeen Voimaa -toiminnan ohjausrakenne pilottiaikana Lapissa
- Monialainen seurantaryhmä, johon on kutsuttu hyvinvointialueen ja tärkeimpien sidosryhmien edustajia, 4 krt/vuosi:
- Palvelualueen johtava lääkäri
- Ylihoitajat, vastuuyksikön johtajat
- Terveyden edistämisen koordinaattorit
- Hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuden edistämisen koordinaatio
- Pilottialueen järjestökeskusten toiminnanjohtajat
- RRP-projektipäällikkö ja koordinaattori
- Hankkeen jälkeiset yhdyshenkilöt
- Ohjaajatapaamiset, 4 krt/vuosi
- Kaikki ohjaajat Teams-yhteydellä
- Koordinaatioryhmä, pilottiaikana noin 1 krt/kk
- Toimintamallin kansallinen vastuutaho
- RRP-hankkeen projektipäällikkö ja koordinaattori
- Alueen järjestöedustaja (RRP)
- Hankkeen jälkeiset yhdyshenkilöt
- Kansalliset yhdyshenkilöiden tapaamiset
Tavoiteltavat muutokset:
- Monitoimijainen yhteistyö on kehittynyt hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisessä
- Todennetaan seuraavilla mittareilla: koulutetut Arkeen Voimaa -ohjaajat (lkm.) ja -kouluttajat (lkm.) eri palvelualueilta, toimialoilta ja sektoreilta, ohjaajatapaamiset
- Ennaltaehkäisyn ja ongelmiin varhaisen puuttumisen työväline on otettu käyttöön
- Todennetaan seuraavilla mittareilla: ryhmiin osallistuneet (lkm.), alle 30 vuotiaat ryhmäläiset, ryhmien määrä
- Osallistujien vastuunotto omasta hyvinvoinnista on lisääntynyt
- Toimintaan voi osallistua matalalla kynnyksellä, sillä osallistuminen ei edellytä osallistujiltaan lähetteitä
- Todennetaan seuraavilla mittareilla: ryhmäläisten täyttämä asiakaspalautelomake ja elämänlaatukysely
Mittarit:
- koulutetut Arkeen Voimaa -ohjaajat (lkm.) ja -kouluttajat (lkm.),
- käynnissä olevat ryhmätoiminnot (lkm.) – Teams-etäryhmät ja kohtaava ryhmät,
- ohjaajatapaamiset (lkm.),
- ryhmiin osallistuneet (lkm.), alle 30 vuotiaat ryhmäläiset.
- ryhmäläisten täyttämä asiakaspalautelomake, jossa mukana muun muassa suositteluhalukkuus (NPS-mittari)
WHOQOL-BREF - mittari:
- ryhmäläisten täyttämä kyselylomake (ryhmän alussa ja jälkeen) - Maailman terveysjärjestön elämänlaatumittari
Kohderyhmät:
Yli 18 vuotiaat ja pääasiallisin kohderyhmä työikäiset.
Asiakasymmärryksen kerryttäminen:
- säännöllinen asiakaspalaute,
- kehittäjäasiakkaan käyttäminen, erityisesti maallikko-ohjaajan roolissa,
- asiakkaasta ohjaajaksi -polku
Arkeen Voimaa -ryhmätoiminnan jalkauttaminen Lapissa pohjaa kansalliselle Arkeen Voimaa -koordinaatiolle. Alueellista jalkauttamista RRP-hankkeissa on kuvattu myös muissa Innokylä-kuvauksissa.
Pilotoinnin ensimmäisenä vuonna 2023 kerättiin jatkoa varten tietoa siitä, miten ryhmäläinen sai kuullä ryhmästä ja minkä he kokivat merkittävimmäksi syyksi ryhmään osallistumiseen.
- Osallistumisen lähtökohdat:
- Ammattilaisen ohjaamana: 14 (Teams: 10, Kohtaava: 4)
- Itse hakeutuneet: 22 (Teams: 15, Kohtaava: 7)
- Osallistujien haasteet ja palvelut:
- Mielenterveys haasteena: 68 % itse ilmoittaneista
- Säännöllisten palveluiden piirissä: 40 %
Tiedon perusteella kehitettiin pilottivuonna 2024 edelleen ammattilaisille suunnattua viestintää, sillä suuri osa löysi ryhmästä tiedon ilman ammattilaisen antamaa tietoa. Lisäksi viestintää suunnattiin pilottivuonna 2024 vahvemmin perusterveydenhuoltoon. Vuonna 2023 ryhmäläiset ilmoittivat yleisimmäksi ryhmään hakeutumisen syyksi mielenterveyden haasteet.
Arkeen Voimaa -ryhmien jalkauttamisessa painottui jatkuvan viestinnän tarve, sillä kyseessä oli uusi toiminta. Viestintää toteutettiin tekemällä:
- Suoraa markkinointia etänä ja kohtaamalla työyksiköitä sekä esihenkilöitä toteutuneilla esittelyillä.
- Tiivistä yhteistyötä pilottialueen kohtaamispaikkojen kanssa:
- Vierailut ja tutustuminen kohtaamispaikkojen toimintaan.
- Kohtaamispaikkojen ammattilaisten osallistuminen ryhmänohjaajakoulutukseen
- Hyvinvointialueen kanavien hyödyntäminen sosiaalisessa mediassa ja sähköisessä viestinnässä:
- Internetsivut
- Ammattilaisosio eKollega
- Lapin hyvinvointialueen somekanavat
- Painoesitteiden jakaminen messuilla ja tapahtumissa
- Esitekorttien ja julisteiden toimittaminen esittelyjen yhteydessä yksiköihin asiakkaiden jaettavaksi
- Ryhmien markkinointi paikallislehdissä
- Ryhmänohjaajien taustojen moninaisuus osoittautui jalkauttamisessa vahvuudeksi, sillä se mahdollisti ryhmien järjestämisen eri aikoihin päivästä, eri puolilla Lappia sekä mahdollisti eri toimijoiden tilojen käyttöä sekä ryhmien pitämiselle että kirjojen lainaamiselle.
- Johdon sitoutuminen on olennainen osa toimintamallin jalkauttamista, sillä esimerkiksi ohjaajakoulutus vie ammattilaiselta 4 työpäivää. Johdon sitoutumista edesauttaa toimintamallin näyttöönperustuvuuden ja kustannustehokkuuden avaaminen konkreettisin, alueen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tarpeisiin vastaavin esimerkein.
- Asiakasohjautuvuus vaatii edelleen pilottivuosien loppuvaiheessa jatkuvaa viestintää asukkaille ja ammattilaisille, huolimatta siitä, että ryhmä soveltuu lähes koko aikuisväestölle. Tämä kannattaa huomioida uusien alueiden käyttöönoton resurssoinnissa, uusi toimintamalli ei ilman jatkuvaa viestintää vakiinnu ammattilaisten työkalupakkiin sen hyödyistä huolimatta.
- Toimintamalli on hyvin strukturoitu ja jo käynnistämisvaiheessa on huomioitava, että sitä ei voi sisällöltään soveltaa erilaisille kohderyhmille tai alueellisiin tarpeisiin.
- Ryhmä vaatii ryhmäläiseltä sitoutumista ja osa ryhmään hakeutuneista keskeyttää ryhmän. Oikea-aikaisesti ohjautuneet asiakkaat, jotka kokeilevat itsehoidon työkaluja ryhmän aikana, ovat saaneet merkittävää hyötyä ryhmään osallistumisesta.