ARPI - itsemurhaa yrittäneen tai itsemurhaan kuolleen asiakkaan hoitotyön arviointiprosessi
ARPI on hoitotyön prosessin arvioinnin toimintamalli, joka toteutetaan, kun potilaan yrittää itsemurhaa tai tekee itsemurhan hoidon aikana. Arvioinnin tarkoituksena on kehittää itsemurhariskin tunnistamista ja hoitotyötä itsemurhien ehkäisemiseksi.
Oivalla ja ymmärrä
Itsemurhayritykset Suomessa ovat n. 10 000-30 000 vuodessa (Tilastokeskus). Terveydenhuollossa on vaikeuksia tunnistaa itsemurhavaaraa (Mieli ry 22) ja ottaa itsetuhoisuutta puheeksi potilas- ja asiakaskohtaamisissa. Tutkimuksen mukaan (Partonen, Graigner, Kiviruusu, Suvisaari 2022) itsemurhaan kuolleista 66 % oli käynyt terveydenhuollossa viimeisten 30 päivän aikana, 46 % viimeisen viikon kuluessa. Itsemurhapäivänään 21 % oli ollut terveydenhuollon vastaanotolla. Käyntisyy on jäänyt usein kirjaamatta viimeisellä käynnillä ennen itsemurhaa (Mieli ry 2022). Aiempi itsemurhayritys on merkittävin myöhemmän itsemurhakuoleman ennustetekijä (Käypä hoito suositus 22).
Tavoitteena on parantaa sotepalveluita Käypä hoito suosituksen mukaisesti ja itsemurhalta suojaavien tekijöiden vahvistamiseksi kansallisen mielenterveysstrategian ja itsemurhien ehkäisyohjelman tavoitteiden 2020-2030 mukaisesti.
Psykiatrian ja päihdehäiriöiden erityispalvelut tukevat palveluketjun mukaisesti kohderyhmän asiakkaita. Ihmisiä, joilla on kasautuvia taloudellisen, sosiaalisen ja inhimillisen osattomuuden kokemuksia ja voimavarojen ehtymistä, on autettava paremmin. Itsemurhan suhteen viestineet ja itsemurhaa yrittäneet ovat suurimmassa itsemurhavaarassa. Myös muiden riskiryhmien tarve hoitoon on arvioitava.
Itsemurhien ehkäisyn kehittäminen kuuluu itsemurhien ehkäisyn kansalliseen mielenterveysstrategiaan 2020-30 ja itsemurhien ehkäisyohjelmaan. Apua Ajoissa! -hanke toimii Etelä-Savon ja Keski-Suomen alueella, jossa itsemurhakuolleisuus on keskimäärin muuta maata korkeampaa.
Itsemurhakuolleisuutta leimaa vahva eriarvoisuus. Taustalla on usein monitahoisia sosiaalisia, taloudellisia ja terveysongelmia mielenterveyden häiriöiden lisäksi. Myös muu fyysinen sairastaminen ja vaikeat kiputilaongelmat ovat yhteydessä suurentuneeseen itsemurhayritysten ja itsemurhakuolemien riskiin.
Hoitoon pääsyä tulee helpottaa ja nopeuttaa hyvinvointialueilla priorisoimalla paitsi itsemurhavaarassa olevan henkilön hoito, tehostamalla potilaan käyntisyyn tai aiempien itsemurhayritysten kirjaamista ja niiden nousua esiin riskitiedoista.
Arvioinnin tehostamisen tarkoituksena on kehittää ammattilaisten toimintaa, parantaa itsemurhariskin tunnistamista ja kokonaisvaltaista hoito- ja asiakastyötä kaikkialla sote -palveluissa itsemurhien ehkäisemiseksi.
Tavoitteena on, että tulevaisuudessa itsemurhaa yrittäneen tai itsemurhaan kuolleen henkilön hoitoa toteuttanut yksikkö käy läpi perusteellisen ja strukturoidun arvion siitä, miten yksikössä oli edeltä käsin tunnistettu asiakkaan itsemurhavaara, miten siihen oli reagoitu ja miten itsemurhavaaraa oli pyritty vähentämään. Tämä voi auttaa yksikköä oman toimintansa kehittämisessä vastaavien tilanteiden ehkäisemiseksi ja tuottaa myös valtakunnallisesti arvokasta tilastotietoa itsemurhiin/itsemurhayrityksiin liittyvistä tekijöistä, joihin kertyneen tiedon pohjalta voidaan edelleen vaikuttaa.
Arvion oli tarkoitus toteutua teknisesti osana sote-palveluissa käytettävää vakavan vaaratilanteen ilmoitusta (Laatuportti, Haipro). Valitettavasti kuitenkaan nämä ohjelmat eivät täyttäneet tietosuojavaatimuksia potilastiedon käsittelyyn, eikä hankeaikana löydetty soveltuvaa ohjelmaa tämän arvioinnin toteuttamiseen. Jatkossa tulee edelleen etsiä sopivaa sovellusta, jotta saadaan tilastoitua tietoa pidemmältäkin ajalta hoidon kehittämiseksi.
ARPI-arviointipohja on edelleen kehitettävissä.
ARPI-arviointiprosessin perimmäisenä tavoitteena on itsemurhavaarassa olevien henkilöiden parempi tunnistaminen sotepalveluissa, itsemurhavaaran parempi huomioonottaminen asiakkaan hoitoprosessin aikana sekä itsemurhien että itsemurhayritysten väheneminen.
Huom! Tietosuojasyistä toimintamalli ei edennyt pilottivaiheeseen eikä tavoiteltua kokemusta prosessista saatu.
Kohderyhmänä on itsemurhaa yrittäneet tai itsemurhaan kuolleet hoitokontaktissa olevat asiakkaat. Kehittämiseen ovat osallistuneet ammattilaisten lisäksi hankkeessa olleet kokemusasiantunijat.