ARPI - itsemurhaa yrittäneen tai itsemurhaan kuolleen asiakkaan hoitotyön arviointiprosessi
ARPI on hoitotyön prosessin arvioinnin toimintamalli, joka toteutetaan, kun potilaan yrittää itsemurhaa tai tekee itsemurhan hoidon aikana. Arvioinnin tarkoituksena on kehittää itsemurhariskin tunnistamista ja hoitotyötä itsemurhien ehkäisemiseksi.
Toimintamallin nimi
ARPI on hoitotyön prosessin arvioinnin toimintamalli, joka toteutetaan, kun potilaan yrittää itsemurhaa tai tekee itsemurhan hoidon aikana. Arvioinnin tarkoituksena on kehittää itsemurhariskin tunnistamista ja hoitotyötä itsemurhien ehkäisemiseksi.
Arviointiprosessi alkaa oheisen toimintamallikuvauksen mukaisesti, kun ammattilainen vastaanottaa tiedon itsemurhasta tai itsemurhayrityksestä.
Arviointiprosessissa käydään läpi asiakkaan itsemurhan tai itsemurhayrityksen tekotapa, itsemurhariskin arviointi edeltäneen kahden viikon ajalta, itsemurhariskitekijät, hoito ja toimenpiteet. Lisäksi kirjataan ylös kokonaisarvio, kehittämiskohteet, käynnistettävät toimenpiteet, tieto asiakkaan hoitosuunnitelman päivittämisestä sekä perheen ja läheisten huomioimisesta ja työyhteisölle tarjotusta tuesta.
Itsemurhayritykset Suomessa ovat n. 10 000-30 000 vuodessa (Tilastokeskus). Terveydenhuollossa on vaikeuksia tunnistaa itsemurhavaaraa (Mieli ry 22) ja ottaa itsetuhoisuutta puheeksi potilas- ja asiakaskohtaamisissa. Tutkimuksen mukaan (Partonen, Graigner, Kiviruusu, Suvisaari 2022) itsemurhaan kuolleista 66 % oli käynyt terveydenhuollossa viimeisten 30 päivän aikana, 46 % viimeisen viikon kuluessa. Itsemurhapäivänään 21 % oli ollut terveydenhuollon vastaanotolla. Käyntisyy on jäänyt usein kirjaamatta viimeisellä käynnillä ennen itsemurhaa (Mieli ry 2022). Aiempi itsemurhayritys on merkittävin myöhemmän itsemurhakuoleman ennustetekijä (Käypä hoito suositus 22).
Tavoitteena on parantaa sotepalveluita Käypä hoito suosituksen mukaisesti ja itsemurhalta suojaavien tekijöiden vahvistamiseksi kansallisen mielenterveysstrategian ja itsemurhien ehkäisyohjelman tavoitteiden 2020-2030 mukaisesti.
Psykiatrian ja päihdehäiriöiden erityispalvelut tukevat palveluketjun mukaisesti kohderyhmän asiakkaita. Ihmisiä, joilla on kasautuvia taloudellisen, sosiaalisen ja inhimillisen osattomuuden kokemuksia ja voimavarojen ehtymistä, on autettava paremmin. Itsemurhan suhteen viestineet ja itsemurhaa yrittäneet ovat suurimmassa itsemurhavaarassa. Myös muiden riskiryhmien tarve hoitoon on arvioitava.
Kohderyhmänä on itsemurhaa yrittäneet tai itsemurhaan kuolleet hoitokontaktissa olevat asiakkaat. Kehittämiseen ovat osallistuneet ammattilaisten lisäksi hankkeessa olleet kokemusasiantunijat.
Ensimmäisenä tulisi löytää sopiva sovellus, missä arviointi kokonaisuudessaan pystytään toteuttamaan. Tällä hetkellä ei löytynyt olemassa olevaa sovellusta, jatkossa mietittävä olisiko mahdollista hankkia tämän tyyppisen tiedon keräämiseen soveltuva ohjelma, jota voisi hyödyntää laajemminkin tiedon keräämiseen, analysointiin ja säilyttämiseen tiedolla johtamisen ja kehittämisen näkökulmasta. Tämä vaatii myös rahallista panostamista.
Uuden toimintamallin levittäminen ja juurruttaminen vaatii vahvaa tiedottamista ja perehdyttämistä, sekä varsinkin alussa toiminnan seuraamista ja muistuttelua. Toimintamalli kehitettiin aikaresurssien säästämiseksi jo olemassa olevaan ohjelmaan, mutta tämä ei tietosuojasyistä onnistunut. Toimintamalli on lomakepohjainen ja sen käyttäminen itsessään on melko yksinkertaista, eikä vaadi suurta perehdyttämistä.
Arvioinnin toteuttaminen vaatii työryhmältä työaikaa, mutta sitä on vaikea arvioida, koska emme päässeet pilotoimaan käyttöä.
Kansikuva
