ARVO-verstaat: Lastensuojelun asiakkaana olevien lasten ARVO-verstaat
ARVO-verstaat käsittävät kaksi kokonaisuutta:
- Lastensuojelun asiakkaana olevan lapsen sivistykselliset oikeudet (2 iltapäivää)
- Alaikäisten lasten ja nuorten oikeudet mielenterveys- ja päihdepalveluihin (1 päivän tapahtuma)
Alaikäisille tarjottavien palvelujen ja niiden taustalla vaikuttavien lakien tulkinnoissa on eroja ammattikuntien sisällä sekä eri ammattilaisten välillä. Erityisesti tällä on ollut negatiivisia vaikutuksia haavoittuvassa asemassa oleville lapsille ja nuorille, mm. lastensuojelun asiakkaana olevat lapset eivät ole päässeet heille oikeutettuihin terveydenhuollon palveluihin tai heille kohdistettuja palveluja ei ole ollut olemassa.
Etelä-Pohjanmaalla on ollut tärkeää terästää ja käynnistää keskustelua monialaisen lastensuojeluhankkeen toimesta (MONNI-hanke) alaikäisten oikeudesta saada heille kohdennettuja mielenterveys- ja päihdepalveluja sekä selkeyttää lastensuojelun asiakkaana olevan lapsen oikeuksia sivistyspalveluihin ja oikeudesta oppimiseen.
SIVISTYKSELLISET OIKEUDET KUULUVAT KAIKILLE LAPSILLE (Perustuslaki & Lapsen oikeuksien sopimus)
Parhaimmillaan varhaiskasvatus ja koulutus sekä turvaavat lapsen oikeutta oppimiseen, että tarjoavat tilan vertaissuhteille, yhteisöllisyydelle ja pitkäkestoiselle hyvinvoinnille. Oppimisen rinnalla onkin huomioitava hyvinvointi ja varmistettava, että lapsen tuki ja opiskeluhuolto säilyvät vahvalla tasolla. (Kansallinen lapsistrategia: Komiteamietintö (valtioneuvosto.fi))
Taataan jokaiselle lapselle mahdollisuus yksilöllisiä tarpeita vastaavaan koulutukseen ja kokonaisvaltaiseen oppimiseen ja osaamisen kehitykseen. Turvataan eri lapsiryhmien asema ja huomioidaan haavoittuvuus vahvistamalla yhteisöllistä ja osallistuvaa toimintakulttuuria sekä varmistamalla toimiva inkluusio ja yksilölliset oppimispolut. -- Turvataan edellytykset lapsen oppimiselle, kehitykselle ja koulunkäynnin tuelle sekä kasvatus- ja opetushenkilöstön työlle ja oppilas- ja opiskeluhuollon palveluille. On varmistettava monialaisen yhteistyön toteutuminen, jotta lapset ja perheet saavat riittävää kokonaisvaltaista tukea. Hyödynnetään olemassa olevia ja etsitään monialaisesti uusia keinoja koulunkäynnin keskeytymisen ja syrjäytymisen ehkäisyyn. Kiinnitetään huomiota erityisesti koulutuksen nivelvaiheisiin. Varmistetaan, että jokainen lapsi voi suorittaa perusopetuksen jälkeen vähintään toisen asteen koulutukseen. (Kansallisen lapsistrategian toimeenpanosuunnitelma (valtioneuvosto.fi))
Lähes 6000 peruskouluikäistä lasta käy vuosittain koulua sijoituspaikastaan käsin. Tutkimusten ja valtakunnallisen terveyskyselyn perusteella sijaishuollossa olevien lasten koulumenestys on keskimääräistä heikompaa ja hyvinvoinnissa havaitaan monia kuormittavia tekijöitä. Myös peruskoulun päättövaihe, siirtyminen jatko-opintoihin sekä kiinnittyminen toiselle asteelle voivat olla haastavia. (Sjöström & Puustinen-Korhonen 2.2.2022)
Sijaishuollossa asuvista lapsista vain alle puolet suorittaa joko ylioppilastutkinnon tai ammattikoulun. (Antti Kääriälä, Marie Berlin, Mette Lausten, Heikki Hiilamo, Tiina Ristikari, Early school leaving by children in care: A comparative study of three Nordic countries, Children and Youth Services Review. 2018)
Monialaisen lastensuojeluhankkeen rahoitusperustana (STM) on ollut sen hetkinen tilannekuva palvelujen saatavuudesta ja riittävyydestä alaikäisten mielenterveyden ja päihdepalvelujen osalta. Rahoituksen perustana olevat painopisteet olivat mm.: lastensuojelun asiakkaana olevien lasten ja nuorten oikeus laadukkaaseen koulutukseen sekä yksilölliseen tukeen ja hoitoon varmistamalla systemaattinen yhteistoiminta lastensuojelun ja opetustoimen sekä mielenterveys- ja päihdepalvelujen kesken.