ARVO-verstaat: Lastensuojelun asiakkaana olevien lasten ARVO-verstaat
ARVO-verstaat käsittävät kaksi kokonaisuutta:
- Lastensuojelun asiakkaana olevan lapsen sivistykselliset oikeudet (2 iltapäivää)
- Alaikäisten lasten ja nuorten oikeudet mielenterveys- ja päihdepalveluihin (1 päivän tapahtuma)
Toimintamallin nimi
ARVO-verstaat käsittävät kaksi kokonaisuutta:
- Lastensuojelun asiakkaana olevan lapsen sivistykselliset oikeudet (2 iltapäivää)
- Alaikäisten lasten ja nuorten oikeudet mielenterveys- ja päihdepalveluihin (1 päivän tapahtuma)
1. LASTENSUOJELUN ASIAKKAANA OLEVAN LAPSEN SIVISTYKSELLISET OIKEUDET (2 iltapäivän verstasta Teamsissa):
Verstaiden aiheiden ja sisällön suunnittelu: alueen kolme sivistystoimenjohtajaa yhdessä MONNI-hankkeen lastensuojelun koordinaattorin kanssa.
- I-verstas: Oikeudet, vastuut ja järjestäminen
- II-verstas: Yhteiset käytännöt lastensuojelun ja opetuksen kesken
Tavoitteena ARVO-verstaissa on tuoda esille lastensuojelun asiakkaana olevan lapsen ja nuoren sivistyksellisiä oikeuksia lain ja järjestämisen näkökulmista sekä luoda yhteiselle tekemisellle arvot ja pohtia askeleita yhteiseen tekemiseen.
I-verstas: Oikeudet, vastuut ja järjestäminen
Ohjelma:
- Opetuksen järjestäjän velvollisuudet, vastuut ja toimintavaltuudet
- Kommenttipuheenvuoro lastensuojelusta – valvontahavaintoja sijoitettujen lasteN sivistyksellisistä oikeuksista
- Hyvinvointialueen opetustoimen vastinparius – oppilashuollon organisoituminen
- Kokemusasiantuntijapuheenvuoro
- VERSTAS: Yhteistä työskentelyä päivän teemoista:
- Kolme tärkeintä arvoa: lapsen sivistykselliset oikeudet (Mentimeter)
- Miten valitut arvot tulee näkyä yhteisessä tekemisessä, jotta lastensuojelun asiakkaana olevan lapsen sivistykselliset oikeudet toteutuvat?
VERSTAASSA valikoitui kolmeksi tärkeämmäksi arvoksi: kuulluksi tuleminen, yksilöllisyys ja tasa-arvoisuus
II-verstas: Yhteiset käytännöt lastensuojelun ja opetuksen kesken
Ohjelma:
- Poissaolon portaat opetustoimessa
- Sitouttava kouluyhteistyö
- Lastensuojeluyksikön ja opetustoimen yhteistyö
- Kokemusasiantuntijapuheenvuoro
- VERSTAS: Yhteistä työskentelyä – askeleet yhteiseen tekemise
- Kuvitteellinen Case moniammatillisesti ratkoen:
- Case eteni lapsen/lasten tarinana. Lapsen/lasten tilannetta kuvattiin pieninä tapahtumina niin, että asiantuntijat ratkoivat sen hetkisen tiedon varassa heidän tilannettaan moniammatillisessa yhteistyössä.
Mukana: koulukuraattori, kokemusasiantuntija, kasvatus- ja opetusjohtaja, lastensuojelun yksikön johtaja, psykiatrinen sairaanhoitaja, sijaishuollon laitosyksikön johtaja, sosiaalityöntekijä
_____________________________________________________________________________________________________________________________
1. ARVO-verstastyöskentelyn jälkeen koottiin ydinryhmä, johon kuuluivat Sitouttavan kouluyhteistyön ja MONNI-hankkeen työntekijöitä sekä Pesäpuun kokemusasiantuntijanuori. Työryhmä kokosi esitteen lastensuojelun asiakkaana olevan lapsen sivistykselliset oikeudet, jossa kuvataan:
- sivistyksellisiä oikeuksia lainsäädännön näkökulmasta
- mitä tukea on lapsen koulunkäyntiin ja miten sitä tukea
- konkretisoidaan yhteistä tekemistä ARVO-verstaassa sovittujen arvojen näkökulmasta
________________________________________________________________________________________________________________
2. ALAIKÄISTEN LASTEN JA NUORTEN OIKEUDET MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIHIN (1 päivän verstas Teamsissa)
Verstaiden aiheiden ja sisällön suunnittelu: alueen Tulevaisuuden sote-keskus-hankkeen mielenterveys- ja päihdetyön & lastensuojelun asiantuntijoiden, Pesäpuu ry:n kokemusasiantuntijan sekä MONNI-hankkeen lastensuojelun koordinaattorin kesken.
Tavoitteena: ARVO-verstaan tarkoituksena on käydä keskustelua siitä, mitä maakunnassa tehdään, jotta alaikäisten ja lastensuojelussa (avo- ja sijaishuolto) olevien lasten ja nuorten oikeus mielenterveys- ja päihdepalveluihin toteutuu. Alustajat THL, hankkeet, hyvinvointialueen valmistelu, Pesäpuu ry. ja muut alueen toimijat
Ohjelma:
- Laadukkaan lastensuojelun rakennuspalikat - tutkimustietoa koulukotitutkimuksesta
- Mielenterveyden haasteet ja päihdekäyttäytymisellä (rikokset) oireilevien lasten ja nuorten tarpeet järjestelmää kohtaan - Kommenttipuheenvuoro lastensuojelusta
- Tulevan hyvinvointialueen mielenterveys- ja päihdepalvelujen palvelurakenne
- Alaikäiset ja lastensuojelun asiakkaat mielenterveys- ja päihdepalvelujen käyttäjänä Etelä-Pohjanmaalla, mukana mm. Ankkuri -tiimi; Sosiaali- ja kriisipäivystys; Lastensuojeluyksiköitä; Ilmajoen ohjaamo; Anna Alvari ja Etelä-Pohjanmaan ohjaamokoordinaattori Jonna Heinonen; Psyykkarit Marko Puttonen, Kuusiokunnista/ Pihlajalinna ja No Trouble-toiminta
- Lastensuojelun ja psykiatrian yhteisasiakkuus Länsirannikon OT-pilotissa sekä LANUPS-tutkimushanke
- Mitä kuuluu Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskushankkeen mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämiselle?
- VERSTAS: Haasteista ratkaisuihin ja käytäntöön
Alaikäisille tarjottavien palvelujen ja niiden taustalla vaikuttavien lakien tulkinnoissa on eroja ammattikuntien sisällä sekä eri ammattilaisten välillä. Erityisesti tällä on ollut negatiivisia vaikutuksia haavoittuvassa asemassa oleville lapsille ja nuorille, mm. lastensuojelun asiakkaana olevat lapset eivät ole päässeet heille oikeutettuihin terveydenhuollon palveluihin tai heille kohdistettuja palveluja ei ole ollut olemassa.
Etelä-Pohjanmaalla on ollut tärkeää terästää ja käynnistää keskustelua monialaisen lastensuojeluhankkeen toimesta (MONNI-hanke) alaikäisten oikeudesta saada heille kohdennettuja mielenterveys- ja päihdepalveluja sekä selkeyttää lastensuojelun asiakkaana olevan lapsen oikeuksia sivistyspalveluihin ja oikeudesta oppimiseen.
Monialaisen lastensuojeluhankkeen rahoitusperustana (STM) on ollut sen hetkinen tilannekuva palvelujen saatavuudesta ja riittävyydestä alaikäisten mielenterveyden ja päihdepalvelujen osalta. Rahoituksen perustana olevat painopisteet olivat mm.: lastensuojelun asiakkaana olevien lasten ja nuorten oikeus laadukkaaseen koulutukseen sekä yksilölliseen tukeen ja hoitoon varmistamalla systemaattinen yhteistoiminta lastensuojelun ja opetustoimen sekä mielenterveys- ja päihdepalvelujen kesken.
ARVO-verstaiden suunnitteluun on hyvä ottaa mukaan lapsen kanssa työskentelevien tahojen keskeiset toimijat, jotka kirkastavat ARVO-verstaissa käsiteltäviä arvoja. On syytä selkeyttää mm. sitä:
- mihin kontekstiin tilaisuus kokonaisuudessa sijoittuu
- mitä tilaisuudella tavoitellaan
- kenen tarpeista käsin on tarpeen arvot määritellä (lapsi, ammattilainen, esihenkiltö, organisaatiot?)
- mitkä ammattiryhmät tarvitaan ARVO-keskusteluun
- mikä on tilaisuuden fokus: esimerkiksi mitä asiaa/tilannetta selkeytetään tapahtumalla
- keitä asiantuntijoita tarvitaan alustamaan valittua ARVO-verstaan teemaa (onko tarve kansalliselle ja alueelliselle näkökulmalle)
- miten ARVOt valitaan
- miten ARVOt saadaan konkretisoiduksi yhteisenä tekemisenä
Verstaat on mahdollista toteuttaa verkossa, esimerkiksi Teams-alusta mahdollistaa keskustelut pienrymissä, jossa aina on mahdollista käydä syvempää dialogista keskustelua aiheesta. Pienryhmät vaativat fasilotoijat varmistamaan dokumentoinnin käydystä keskustelusta sekä varmistamaan, että kaikkien ääni tulee esille ja kuuluville.
Verstaan tuloksena voi syntyä esimerkiksi erilaisia julkilausumia kuten teesejä ja esitteitä. Voidaan sopia erilaisen koulutuksien jatkotarvetta tai muun kehittämistoiminnan aloittamista tai jatkamista. Verstas voi toimia myös yleisenä keskustelun avaajana jossakin tietyssä merkittävässä ilmiössä tai teemassa.
ARVO-verstaaissa kävi noin 200 henkilö ja tilaisuuksista palautetta antoi yhteensä 25 hlöä Webropolin kautta. Kolmen tilaisuuden palautten keskiarvo oli 3,5 (neljä korkein). Eniten pidettiin alustajien osaamisesta, etätilaisuuden toimivuudesta ja että tilaisuus auttoi ymmärtämään esimerkiksi sitä, mitä sivistykselliset oikeudet tarkoittavat ja mitä se tarkoittaa omassa työssäni.
Lasten ja nuorten oikeutta mielenterveys- ja päihdepalveluhin ARVO-verstas toimi Etelä-Pohjanmaalla starttaavana tilaisuutena käsitellä ajankohtaista aihetta, kun aikaisemmisssa yhteyksissä oli useaan otteeseen todettu, ettei alueella peruspalveluissa on kummankin osalta suuri palveluvaje ja aukko palveluissa. Tämän jatkona alueen Tulevaisuuden sote-keskus-hanke on palkannut asiantuntijan, joka on huomioinut omissa kehittämisen osa-alueissaan alaikäiset ja uudella hyvinvointialueella on tehtävään nimetty vastuuykikköjohtaja omana uutena tehtävänimikkeenään.
Kansikuva
