Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Ascot SCT-vaikuttavuusmittarin pilotointi kotihoidossa (RRP, pilari 4, inv.1)

Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Ascot SCT-vaikuttavuusmittarin pilotoiointi kotihoidossa. Käytännön kokemuksia toteutuksesta ja datasta.

Toimintaympäristö

Ascot SCT-mittaria pilotoidaan Pohjanmaan hyvinvointialueen kotiin annettavien palveluiden kotihoidossa. Hyvinvointialueet ovat vasta vuoden 2023 alussa organisoituneita entisiä kuntia ja sairaanhoitopiirejä, joten uusi organisaatio toimintaympäristöineen luo tietynlaiset haasteet jokaiselle toimijalle. Pohjanmaan hyvinvointialue aloitti vuonna 2022 kuntayhtymänä, joten vuoden 2022-2023 välillä saatiin luotua paljon uutta uuden organisaation näkökulmasta. Poliittinen paine ja taloustilanne painavat kuitenkin jokaista hyvinvointialuetta ja se luo omanlaiset haasteet toimintaympäristölle ja kehittämiselle. 

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Kohderyhmänä olivat kotihoidon asiakkaat kahdella eri kotihoidon alueella. Tarkoituksena selvittää, miten mittariston käytännön toteutus onnistuu parhaiten, että saadaan mahdollisimman kattavasti vastauksia asiakkailta, sekä millaista tietoa mittari tuo. Myös tarkoitus tutkia, minkälaisia eroja mittariston data tuo esille esimerkiksi fyysisinä ja etänä tapahtuvien kotihoidon käyntien välillä.

Ratkaisun perusidea

Palvelua tuotetaan asiakkaille ja on tärkeää olla selvillä, miten vaikuttavaa palvelu on asiakkaiden mielestä. Ascot SCT on Kentin yliopiston luoma, sosiaalipalveluiden käyttäjien elämänlaadun ja palveluiden vaikuttavuuden mittaamiseen suunniteltu, validoitu mittari.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Mittarin käytännön toteutus tehtiin yhteistyössä hankehenkilöstön ja kotihoidon työntekijöiden kanssa. Hanke valmisteli tarvittavat materiaalit, kuten kyselymateriaalit sekä infomateriaalit kotihoidon henkilöstölle ja asiakkaille. Kotihoidon henkilöstö vei asiakkaille kyselylomakkeet, keräsivät kyselylomakkeet pois ja lähettivät hankehenkilöstölle. Lomakkeet olivat numeroituja, mutta anonymisoituja, joten hankehenkilöstö ei saanut vastaajista tietoonsa muuta kuin iän ja sukupuolen, joita lomakkeella kysyttiin. Kotihoidon henkilöstö ylläpiti avainkoodi-listaa numeroiduista lomakkeista, jotta pystyivät tarvittaessa selvittämään vastaajan. Tätä mahdollisuutta käytettiin vain siinä tapauksessa, jos asiakas oli vastannut johonkin kysymykseen sillä tasolla, että tilanteen pitkään jatkuessa tilanteesta voisi asiakkaan fyysinen tai psyykkinen vointi vaarantua.

Asiakkaat vastasivat lomakkeelle itse ja halutessaan saivat pyytää apua esimerkiksi läheisiltään. Kotihoidon henkilöstöstä saaman palautteen perusteella tämä aiheutti osaltaan sitä, että jos asiakkaalla oli esimerkiksi huono näkö tai vaikeuksia kirjoittaa, ei lomakkeelle vastaaminen onnistunut ilman apua. Toisaalta hyvää palautetta kotihoidon henkilöstö antoi siitä näkökulmasta, että paperinen lomake oli vastaajille tuttu muoto verrattuna digitaalisiin laitteisiin kuten tabletteihin. 

Kun kotihoidon henkilöstö oli toimittanut vastauslomakkeet hankehenkilöstölle, niin ne syötettiin excel-pohjaiseen työkaluun, joka toimi aineiston muodostajana ja analyysin apuna. Työkalu kehitettiin osana hanketta, mutta aineistoa pystyy muokkaamaan myös muilla tilastollisilla ohjelmilla.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Pilottimme oli aika työläs tehdä, koska lomakkeet olivat paperisia. Se on kuitenkin kannattavaa siitä näkökulmasta, että vastaajat ovat ikääntyneitä, joiden on helpompi operoida paperisten lomakkeiden kanssa kuin esimerkiksi digitaalisten alustojen avulla. 

Meidän ohjeidemme mukaan asiakas ei vastatessaan voinut käyttää hoitohenkilöstön apua tarvittaessa, mutta omaisia tai muita läheisiä pystyi. Tämä kuitenkin vaikutti siihen, että sellaiset, joilla ei niitä ollut ja joilla itsenäinen vastaaminen oli syystä tai toisesta vaikeaa, jättivät vastaamatta. Joten jotta saataisiin niiden heikoimmassa asemassa olevienkin ääni kunnolla esille, olisi suositeltavaa, että mittari tehtäisiin haastattelemalla. Haastatteluversio mittarista on olemassa. Meidän pilotin resurssit eivät riittäneet haastatteluiden tekemiseen. 

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Ensimmäisellä kierroksella järjestys parhaimman pistekeskiarvon osalta oli turvallisuus, henkilökohtainen
puhtaus, asumisen siisteys, ruoka ja juoma, mielekäs tekeminen, päivittäiseen elämään vaikuttaminen,
omanarvontunto ja sosiaalinen osallistuminen. Toisella kyselykierroksella järjestys parhaimman pistekeskiarvon
osalta oli turvallisuus, henkilökohtainen puhtaus, omanarvontunto, sosiaalinen osallistuminen, ruoka ja
juoma, asumisen siisteys, mielekäs tekeminen ja päivittäiseen elämään vaikuttaminen.
Muutoksia keskiarvoissa parempaan oli tapahtunut erityisesesti sosiaalisen osallistumisen osalta. Heikompaan
suuntaan keskiarvo oli mennyt päivittäiseen elämään vaikuttamisen sekä henkilökohtaisen että asumisen siisteyden
osalta. 

Ascot SCT-mittari antaa arvokasta tietoa tekijöistä, joihin voidaan ikääntyneiden sosiaalipalveluilla vaikuttaa. Mittari vaikuttaa sikäli käyttökelpoiselta toiminnan kehittämisessä. Pilottimme tarkoitus oli myös löytää merkityksiä tai mahdollisesti eroja hybridi (fyysisiä ja etänä tapahtuvia kotikäyntejä)- ja fyysisten kotihoidon käyntien välillä, mutta siihen ei aineisto antanut mahdollisuutta.