AsumisenApu - ikääntyneiden asumisen muutosten tuki ja neuvonta
Ikääntyvien hyvinvointia ja arjessa selviytymistä voidaan edesauttaa asumisneuvonnalla, joka tukee asumisen pulmien ratkaisemista asiakkaan toimintakyky huomioiden ja valmennuksella, joka edesauttaa käynnistämään oikea-aikaista ja ennakoivaa asumisen muutosten suunnittelua.
Ikäihmisten määrän kasvaessa on entistä tarpeellisempaa, että suurempi osa heistä pystyy asumaan itsenäisesti kotonaan. Suomessa ikäihmisten määrä kasvaa ja tulevaisuudessa ikäihmiset elävät aikaisempaa pidemmän elämän. Ikäihmiset pyritään saamaan asumaan kotona pidempään ja näin ollen vähentämään ympärivuorokautisen hoivan tarvetta ja luomaan säästöjä julkiselle taloudelle. (Kehusmaa 2014, 12). Ihmisillä on myös toiveita liittyen hyvään asumiseen. Asumiseen kaivataan enemmän vaihtoehtoja; mm. yhteisöllinen asuminen kiinnostaa monia.
Ympäristöministeriön ikääntyneiden asumisen kehitysohjelma 2013-2017 pyrki ohjaamaan etenkin kuntia ja rakentajia ottamaan ikääntyneiden asumistarpeet paremmin huomioon. Ikäasumisen esteettömyyttä edistävät niin valtio, kunta, järjestöt kuin kysynnän mukaan rakennusliikkeetkin. Saatavilla on korjausavustuksia ARAlta ja kunnilta. Tukea ja neuvontaa tarvitaan välittämään em. tietoa ja sopivia välineitä asukkaiden ulottuville.
Kunnilla ei ole lakisääteistä velvollisuutta tai mahdollisuuksia auttaa kuntalaisia kaikissa asumisen ongelmatilanteissa. Ne aiheuttavat kuitenkin palveluohjauksen tarvetta ja palveluiden kysyntää sekä välillisiä kustannuksia. Soveltumaton asunto liikuntakyvyn heiketessä on monissa tapauksissa syy esim. kotipalveluiden tarpeeseen. Kotihoidon käyntejä Espoossa laskettiin olevan yhteensä 327 000, joista 5-10 prosenttia arvioitiin olevan hissittömyydestä johtuvia. Tämä 5-10 prosentin osuus tarkoittaa silloin 16 350–32 700 käyntiä. Yhden käynnin keskihinta oli noin 31 euroa, jolloin hissittömyydestä aiheutui Espoon sosiaali- ja terveystoimelle 490 000-1000 000 euron kustannukset. (Pekka, Pelvas & Peltonen 2008, 14).
Merkittävän osan yli 75-vuotiaista, jotka muuten pystyvät asumaan itsenäisesti, toiminta- ja organisointikyky on heikentynyt, kun vastaan tulee isompia muutostilanteita, jotka vaikuttavat tai voivat vaikuttaa asumiseen: tällaisia ovat mm. putkiremontti, liikuntakyvyn heikkeneminen ja puolison kuolema. Putkiremontit ovat erittäin stressaavia iäkkäille. Asumisen järjestelyihin voivat tuoda lisähaasteita myös taloustilanteen heikkeneminen sekä puutteelliset tietotekniikan käyttötaidot.
Kunnat eivät tutkitusti ole riittävän varautuneita ikääntyneiden asumisneuvonnan tarpeisiin. Ikäasumiseen sopivia asuntoja tarvitaan enemmän, kuin mitä nykyisellä uudisrakentamisella ehditään saada aikaan. Ympäristöministeriö tuotti hyviä ”Ikäkoti kuntoon” materiaaleja avuksi oman asumisen korjaustarpeiden arvioimiseen ja Vanhustyön keskusliitto antaa maksutonta korjausneuvontaa 65+-vuotiaille, mutta näistä ja muista resursseista tiedottamisessa ikääntyneille on jatkuvaa työsarkaa. Asumisen muutosten ennakointi aiheuttaa osin voimakasta torjuntaa, minkä takia kohderyhmää 55+ ikäisiä pitäisi lähestyä kannustavasti ja tarjota ”ennakointitilanteessa” oleville motivoivia ja aikaa säästäviä välineitä.
Asumisneuvonnassa asiakkaat jakautuvat muutamaan kategoriaan. Pääosa eli n. 60% selviää ns. kevyellä neuvonnalla, joka tarkoittaa, että asiakas saa tarvitsemansa avun lähestulkoon yhdellä puhelinsoitolla. N. 30% kohdalla tilanne vaatii jotain selvittelyä ja useamman keskustelun. N. 10 % tarvitsee ”kädestä pitämistä” esim. omien ratkaisujensa löytämiseksi, ja aikajana sille voi olla viikkoja tai kuukausia. Ratkaisukeskeinen toimintatapa ja heikommassa asemassa olevien tukeminen järjestön arvojen ja STEAn suuntaviivojen mukaan edellyttää, että asiakkaan tapausta hoidetaan juuri niin kauan kuin se vaatii.
Asiakkaan tukemisen stepit voidaan kuvata karkeasti näin: tilanteen kartoitus ja luottamuksen rakentaminen, vaihtoehtojen tarjoaminen ja arvioiminen, mahdolliset lisäselvittelyt, asiakkaan rohkaiseminen omaan selvittelytoimintaan ja/tai päätökseen, päätösten tukeminen, varmistelut päätösten läpiviemisestä, palautteen pyytäminen palvelusta. Jos henkilö ei pysty itsenäiseen toimintaan, kuten on vaikeuksia esim. hakemusten teossa tai netin käytössä, autamme tarpeen mukaan.
Oma-aloitteinen asiakas voidaan tarvittaessa ohjata asumisen muutosten ennakointiin käyttämään tee-se-itse-välineitä tai osallistumaan mahdollisiin tilaisuuksiin, kuten kursseille. Asiakkaana voi olla myös asumisen muutoksia tai ennakointia tarvitsevan läheinen.