AsumisenApu - ikääntyneiden asumisen muutosten tuki ja neuvonta
Ikääntyvien hyvinvointia ja arjessa selviytymistä voidaan edesauttaa asumisneuvonnalla, joka tukee asumisen pulmien ratkaisemista asiakkaan toimintakyky huomioiden ja valmennuksella, joka edesauttaa käynnistämään oikea-aikaista ja ennakoivaa asumisen muutosten suunnittelua.
Toimintamallin nimi
Ikääntyvien hyvinvointia ja arjessa selviytymistä voidaan edesauttaa asumisneuvonnalla, joka tukee asumisen pulmien ratkaisemista asiakkaan toimintakyky huomioiden ja valmennuksella, joka edesauttaa käynnistämään oikea-aikaista ja ennakoivaa asumisen muutosten suunnittelua.
Asuminen ja siihen liittyvät päätökset ovat ikääntyville sitä suurempi haaste, mitä enemmän ikää kertyy. Suurin osa aktiivisesta ikäryhmästä 55+ tekee ikääntyessään muutoksia elämäänsä ja asumiseensa hyvissä ajoin, mutta ei välttämättä kovin tietoisesti tai pohtien riittävästi keskeisiä tekijöitä, kuten esteettömyyttä. Joidenkin kohdalla toimimaton asuminen aiheuttaa merkittäviä riskejä, jotka jossain vaiheessa toimintakyvyn laskiessa realisoituvat, jolloin tarvitaan pulmaneuvontaa. Ratkaisuna on tarjota sopivaa tukea ja neuvontaa ikääntyvien itsenäiseen asumiseen ja täydentää kunnan seniorineuvontaa seuraavasti:
A. Alueellisessa/paikallisessa asiakastyössä kohdataan ensin käyttäjien todellisia akuutteja tarpeita/pulmia asumisen suhteen ja sitten etsitään ja "opitaan" niihin alueellisesti toimivia ratkaisuja. Ajantasainen tieto esim. väliaikaisasunnoista tarjotaan räätälöitynä asiakkaan tilanteeseen ja kykyyn toimia, tarvittaessa rinnalla kulkien, kunnes sopiva asumisratkaisu löytyy. Tiedottamisessa panostetaan herätteleviin tietoisku- ja luentotilaisuuksiin ja yhteistyöhön kohderyhmää luonnostaan tavoittavien alueellisten kumppanien kanssa.
B. Tarjotaan tukea asumisen muutosten ennakointiin valmennuskurssin muodossa. Ennakointivalmennus on yksinkertainen ja testattu täsmäinterventio. Se käynnistää omaehtoisen muutoksen asumisen toimivuuden parantamiseen. Valmennuksen tuloksena on perusteltu asumissuunnitelma, jonka avulla voi ratkaista asumisen muutosten toteuttamisen suunnan.
Ikäihmisten määrän kasvaessa on entistä tarpeellisempaa, että suurempi osa heistä pystyy asumaan itsenäisesti kotonaan. Suomessa ikäihmisten määrä kasvaa ja tulevaisuudessa ikäihmiset elävät aikaisempaa pidemmän elämän. Ikäihmiset pyritään saamaan asumaan kotona pidempään ja näin ollen vähentämään ympärivuorokautisen hoivan tarvetta ja luomaan säästöjä julkiselle taloudelle. (Kehusmaa 2014, 12). Ihmisillä on myös toiveita liittyen hyvään asumiseen. Asumiseen kaivataan enemmän vaihtoehtoja; mm. yhteisöllinen asuminen kiinnostaa monia.
Ympäristöministeriön ikääntyneiden asumisen kehitysohjelma 2013-2017 pyrki ohjaamaan etenkin kuntia ja rakentajia ottamaan ikääntyneiden asumistarpeet paremmin huomioon. Ikäasumisen esteettömyyttä edistävät niin valtio, kunta, järjestöt kuin kysynnän mukaan rakennusliikkeetkin. Saatavilla on korjausavustuksia ARAlta ja kunnilta. Tukea ja neuvontaa tarvitaan välittämään em. tietoa ja sopivia välineitä asukkaiden ulottuville.
Kunnilla ei ole lakisääteistä velvollisuutta tai mahdollisuuksia auttaa kuntalaisia kaikissa asumisen ongelmatilanteissa. Ne aiheuttavat kuitenkin palveluohjauksen tarvetta ja palveluiden kysyntää sekä välillisiä kustannuksia. Soveltumaton asunto liikuntakyvyn heiketessä on monissa tapauksissa syy esim. kotipalveluiden tarpeeseen. Kotihoidon käyntejä Espoossa laskettiin olevan yhteensä 327 000, joista 5-10 prosenttia arvioitiin olevan hissittömyydestä johtuvia. Tämä 5-10 prosentin osuus tarkoittaa silloin 16 350–32 700 käyntiä. Yhden käynnin keskihinta oli noin 31 euroa, jolloin hissittömyydestä aiheutui Espoon sosiaali- ja terveystoimelle 490 000-1000 000 euron kustannukset. (Pekka, Pelvas & Peltonen 2008, 14).
Merkittävän osan yli 75-vuotiaista, jotka muuten pystyvät asumaan itsenäisesti, toiminta- ja organisointikyky on heikentynyt, kun vastaan tulee isompia muutostilanteita, jotka vaikuttavat tai voivat vaikuttaa asumiseen: tällaisia ovat mm. putkiremontti, liikuntakyvyn heikkeneminen ja puolison kuolema. Putkiremontit ovat erittäin stressaavia iäkkäille. Asumisen järjestelyihin voivat tuoda lisähaasteita myös taloustilanteen heikkeneminen sekä puutteelliset tietotekniikan käyttötaidot.
Kunnat eivät tutkitusti ole riittävän varautuneita ikääntyneiden asumisneuvonnan tarpeisiin. Ikäasumiseen sopivia asuntoja tarvitaan enemmän, kuin mitä nykyisellä uudisrakentamisella ehditään saada aikaan. Ympäristöministeriö tuotti hyviä ”Ikäkoti kuntoon” materiaaleja avuksi oman asumisen korjaustarpeiden arvioimiseen ja Vanhustyön keskusliitto antaa maksutonta korjausneuvontaa 65+-vuotiaille, mutta näistä ja muista resursseista tiedottamisessa ikääntyneille on jatkuvaa työsarkaa. Asumisen muutosten ennakointi aiheuttaa osin voimakasta torjuntaa, minkä takia kohderyhmää 55+ ikäisiä pitäisi lähestyä kannustavasti ja tarjota ”ennakointitilanteessa” oleville motivoivia ja aikaa säästäviä välineitä.
Asumisneuvonnassa asiakkaat jakautuvat muutamaan kategoriaan. Pääosa eli n. 60% selviää ns. kevyellä neuvonnalla, joka tarkoittaa, että asiakas saa tarvitsemansa avun lähestulkoon yhdellä puhelinsoitolla. N. 30% kohdalla tilanne vaatii jotain selvittelyä ja useamman keskustelun. N. 10 % tarvitsee ”kädestä pitämistä” esim. omien ratkaisujensa löytämiseksi, ja aikajana sille voi olla viikkoja tai kuukausia. Ratkaisukeskeinen toimintatapa ja heikommassa asemassa olevien tukeminen järjestön arvojen ja STEAn suuntaviivojen mukaan edellyttää, että asiakkaan tapausta hoidetaan juuri niin kauan kuin se vaatii.
Asiakkaan tukemisen stepit voidaan kuvata karkeasti näin: tilanteen kartoitus ja luottamuksen rakentaminen, vaihtoehtojen tarjoaminen ja arvioiminen, mahdolliset lisäselvittelyt, asiakkaan rohkaiseminen omaan selvittelytoimintaan ja/tai päätökseen, päätösten tukeminen, varmistelut päätösten läpiviemisestä, palautteen pyytäminen palvelusta. Jos henkilö ei pysty itsenäiseen toimintaan, kuten on vaikeuksia esim. hakemusten teossa tai netin käytössä, autamme tarpeen mukaan.
Oma-aloitteinen asiakas voidaan tarvittaessa ohjata asumisen muutosten ennakointiin käyttämään tee-se-itse-välineitä tai osallistumaan mahdollisiin tilaisuuksiin, kuten kursseille. Asiakkaana voi olla myös asumisen muutoksia tai ennakointia tarvitsevan läheinen.
Toimintamalli on kehitetty väestöpohjaltaan isolla paikkakunnalla Espoossa, missä asumisen pulmissa on hankalampi löytää ratkaisuja kuin ehkä pienemmillä paikkakunnilla. Iso osa ikääntyvistä tekee asumisratkaisunsa omatoimisesti tai puolison /läheisten kanssa. Kaikille ei välttämättä tule ongelmia esim. esteettömyyden suhteen. On kuitenkin nähtävissä, että nykyisillä kotihoidon resursseilla /kriteereillä, ennen kuin ikääntynyt pääsee hoivan kokoaikaisen tuen eli 24/7 piiriin, joka kestää tutkimuksen mukaan keskimäärin vain 2 vuotta (!), elämässä on useilla pidempi jakso, jossa pärjätään heikosti kotona. Tästä tiedottaminen on tärkeää ikääntyneiden asumisen pulmien ennaltaehkäisyn kannalta, koska em. tilanne tulee useille yllätyksenä.
Työvoimaresurssointi edellämainitulle vastasi järjestövetoisena n. 1,5 hlön työpanosta vuodessa jaettuna useammalle henkilölle.
On suositeltavaa, että toimintamallin mukaista asumisneuvontaa sovellettuna paikallisiin oloihin ja myös ennakointivalmennusta tai tietoa ennakoinnin tee-se-itse-materiaaleista olisi saatavilla kaikilla isoimmilla paikkakunnilla ja että tiedotusta ja toimintaa ylläpidettäisiin eri toimijoiden kanssa yhteistoiminnallisesti. Tekeillä on 2020-2022 ennakointiin digitaalinen ratkaisu, joka on saatavilla valtakunnallisesti.
Ikääntyneiden asumisneuvonnan toimintamallilla on 2017-2019 järjestölähtöisesti kohdattu Espoossa vuodessa n. 1250 55-90 -vuotiasta asiakasta. Neuvontaa on annettu eritasoisesti tarpeen mukaan. Asiakkaista n. 1000 hlöä on kohdattu kasvokkain eri tilaisuuksissa, joissa yleensä on ollut liikkeellä n. 65-80-vuotiaita. Pienempi joukko, n. 100-200 enimmäkseen 80-90-vuotiaita on tullut pulmatilanteissa puhelinneuvontaan pääosin kaupungin seniorineuvonnan tai muiden kumppaneiden tiedotuksen tai toiminnan ohjaamina. Puhelimitse tapahtuvassa yksilöneuvonnassa asiakkaista n. 60% on saanut apua "kevytneuvonnalla", n. 30% on autettu hakemuksia t. selvityksiä ym. tekemällä, 10% tapauksista on vaatinut pidempiaikaista rinnallakulkemista. Tämä vastasi myös Espoon kaupungin seniorineuvonnassa havaittua tarvetta täydentää kaupungin ennakoivia palveluita.
Asiakastyö osoitti, että asumisen ja oman toimintakyvyn muutosten ennakointi olisi säästänyt monelta todella hankalalta pulmalta. Arvioinnin tuloksena työn painopiste siirtyi ennakoinnin välineiden ja kurssien kehittelyyn. Työhypoteesiksi valittiin elämäntapamuutoksen valmennuksen mukailu. Pelkkä tieto ei asiakaspalautteen mukaan saa ihmisiä ryhtymään toimiin asumisen toimivuuden ennakoimiseksi ikääntyessä; toimintamalli tähtää asiakkaan oman prosessin käynnistämiseen.
Pieni joukko pääosin 55-70 -ikäisiä saavutettiinkin 2018-2019 ennakointia käsitteleville luennoille tai työväenopistossa järjestettyille ennakointikursseille. Kursseilla, jotka käsittivät 4 iltaa, onnistuttiin saamaan osallistujat tekemään perusteltu määrämuotoinen asumissuunnitelma, ja palaute siitä oli varsin hyvää. Kun kurssien osallistujamääriä ei saatu käytettävissä olevilla viestinnän resursseilla kasvamaan riittävän nopeasti, päädyttiin uuteen kehittämisvaiheeseen eli digitaalisen tee-se-itse -ratkaisun kehittämishankkeen käynnistämiseen 2020 kurssikokemusten pohjalta. Tarkoitus on tuottaa sähköisiä asumisen ennakoinnin välineitä niin yksilöasiakkaiden kuin eri toimijoiden saataville.