Biso mielde- Sápmelaš Muitašanbalggis- Pysy mukana - saamelainen muistelupolku
Saamenkielellä ja saamelaisten positiivisten voimavarojen perustalta toteutettava yhteisöllinen toiminta ikäihmisten kohtaamispaikoissa ja ohjatuissa kerhoissa. On kulttuurisesti turvallinen ilmapiiri, joka tukee kaikkien osallisuutta. Aktivoiva ja hyväksyvä polku.
Oivalla ja ymmärrä
Saamelaiset ovat Suomen ja EU:n ainoa alkuperäiskansa, jolle on peruslaissa turvattu oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin. Saamelaisten ikäihmisten määrä lisääntyy ja silla on suuri merkitys sille, että pitää olla tarjolla tukea ja apua saameksi ja sisällöltään saamelaista toimintaa. Erityisesti muitisairaiden kohdalla on noussut yhä enemmän tarvetta oma kieliseen ja oman kulttuurin pohjalta toteutettavaan toimintaan. Valtioneuvosto on käynnistänyt saamelaisten totuus- ja sovintokomissio työskentelyn, jonka tehtävänä on kartoittaa saamelaisten kokemuksia ja menetyösiä suomen assimilaatiopolitiikan seurauksena ja tehdä se näkyväksi. Yhä useammin ikäihmisten ja erityisesti muistisaidaiden kohdalla nousevat esille negatiiviset kokemukset. Saamen kieli ensimmäisenä kielenä on se kieli joka ns. palaa ainoaksi kieleksi.
Saamelaisten toimintatapojen sisälyttäminen toimintaan lisää saamelaisten yhdenvertaisuutta, luottamusta ja turvallisuutta.
YK:n Ihmisoikeusneuvoston Ikääntyneiden ihmisoikeuksien toteutumista valvovan itsenäisen asiantuntijan Claudia Mahlerin raportt hänen maavierailustaan Suomeen 26.10-4.11.2021 sisältää monia suosituksia, jotka koskevat juuri saamelaisten ikäihmsiten ja muistisairaiden asemaa ja saamenkielisten ja saamenkulttuurin pohjalta toteuttettavien palvelujen kehittämistä. Raportti julkaistiin 2023. Suositukset Suomelle velvoittavat toteuttamaan ja laajentamaan tätä kuvattua toimintamallia.
Saamelaissisältöistä, saamenkielistä ohjattua vertaistoimintaaa ei ole ollut paikkakunnalla. Saamelaisten muistisairaiden kohdalla aktivoivaa saamelaista toimintaa ei ole olllut ja muistisairauksista ei edes puhuttu julkisesti. Saamelaisista lähtökohdista toteutettavaa toimintaa ei ole ollut tarjolla. Yksilön kannalta saamelainielinen , saamelaisen yhteisöllinen toiminta on merkityksellinen hyvinvoinnin tukemisessa ja edistämisessä. Muistisairaan kohdalla yhteyden saaminen häneen tai aktivointi toteutuu ainostaan saameksi, koska myöhemmin opittu kieli katoaa.
Ihminen on kokonaisuus ja kielen lisäksi muistisairaan arjessa korostuu oma kulttuuri. Elämä kulkee paljolti luonnon ja vuodenaikojen kiertokulun mukaan ja ne rytmittävät erityisesti saamelaisten perinteisten elinkeinojen konkreettista toimintaa, koko elämää ja käyttäytymistä, muistisairaanakin, koska ne ovat aina, jo lapsesta asti rytmittäneet elämää.
Saamelaisten keskuudessa muistisairauksista ei ole puhuttu avoimesti ja sen vuoksi asioiden nostaminen keskusteluun muuttaa asentaita myönteisimmiksi. Se madaltaa avun hakemista ajoissa ja osallistuminen yhdistyksen räätälöityyn toimintaan madaltaa kynnystä ulkopuoliseen toimintaa osallistumiselle.
Saamelaisten omaan elämään ja elinympäristöön liittyvä omakielinen toiminta todettiin keinoiksi, jolloin oli hyvin positiivinen vaikutus, joten lähdettiin kokeilemaan toimntaa ko. pohjalta.
Yhteiskehittämistä ei sinänsä ole ollut mutta yhteistyökumppaneita sekä julkiselta taholta( kunta ja seurakunta) että järjrstöistä mm, muistiliitto ja muistiyhdistykset. Norjen puolelta yhteistyökumppani on ollut Karasjoen kunnan vanhustenhuolto / erityissti saamelaisten muistisairaiden toiminnassa kulttuuritaustan huomioimisessa.
SamiSoster ryn työntekijät eri paikkakunnilla sisällyttävät kehitettyä toimintaa omiin toimintoihinsa vanhustyössä.
Saamelaisten yhdenvertaisuus paranee ja syrjintä vähenee. Tietoa saamelaisten kielellisistä ja kulttuurisista oikeuksista lisäääntyy jnöinollen toimintojen sisöllöt paranevat.
Saamelaisilla on palvelujen käyttäjinä kulttuurisesti turvallinen ympäristö ja saamelankieliset palvelut ja erilaiset tukitoimet toteutetaan siten, ettei niitä tarvitse erikseen vaatia.
a) Saamenkielisen käyttökelpoisen työskentelymateriaalin laatu ja määrä
B) Osallistujien kokemukset toiminnan sisällöstä / muistelupolun toimivuus
c) Muutokset osallisuudessa / hymynaama+ havannointi
RYHMÄTOINNOISSA on suunniteltava sisällöt vuodenkierron mukaisesti ja aina huomioitava ympäröivän luonnon ja elämätavan asettamat vaatimukset. Utsjoella mm. Teno joen jäiden lähtö, lohen nousu tai läheisen jäämeren kulloinenkin kalojen liikkuminen ovat määrääviä tekijöitä. ne vaikuttavat ruokailuuun, keskustelun aiheisiin, luonnossa liikkumiseen, mielialoihin. arjen rytmiin tai muisteluihin.
Toiminta on suunniteltavaja teemoitettava ihan yksityiskohtaisesti ja ohjaajan on valmistauduttava taustatietojen kartoittamisella.
Hyvin suunniteltu toteutus takaa onnistumisen ja kaikkien mukana pysymisen, osallisuuden vehvistumisen.
Saamelaiset ikäihmiset ja saamelaiset muistisairaat
Saamelaiset ovat olluut mukana suunnittelemassa ja ideoimassa toimintojen siältöjä ja toiminamuitoa, hyödyntäen saamelaisten vuodenkiertokalenteria.
Saamelaisyhteisön tapaamisten ja eri palautteiden pohjalta on luotu Biso mielde- muistasanbalggis toimintamallia. Tarvetta on kartoitettu eri puolilla.
Kuvittele ja kokeile
- Norjan kautokeinossa ja Karasjoella saamelaisten muistisairaiden päivätoimintaan sisällyttyjä kulttuuristen toimintojen ratkaisuja
- saamelaisen kulttuurin/ elämäntavan mukainen vuosikalenteri, joka määrittää mm. parinteinen ruokailu / valmistutavat, raaka-aineet jne.
Huomioimme paikkakunnan historiaa, Utsjoelle Tenojoki varren kulttuuria ja elämää ja ne määrittävät toiminnan aikataulut, toiminnan sisällöt , osallistumisaktiivisuuden/ tiedottamisen, toimintapaikat luonnossa, vaatetuksen, retkieväät ja keskustelujen aiheet
Aktivoiva, ammatillisesti ohjattu saamelainen vertaistoiminta. Toiminnan pohjana on saamelainen vuosikalenteri.
Muistelu/ tarinapiirien kautta kehittyy ympärivuotinen toiminta, joka on yhdessä kohderyhmän kanssa kerätty. Saamelaiset ikäihmisten ovat osallisia toiminnassa ja se tukee juuri heidän arkeaan ja mahdollsitaa jatkaa kukin omien voimiensa mukaan pysyä mukana muistelun polulla.
Oma kieli kaikessa toiminnassa takaa turvallisuudentunteen ja hyväksytyksi tulemisen kokemukset.
Aivan ehdottomasti aina toiminta pitäisi toteuttaa kulttuuritausta huomioiden.
Kohtasimme useita saamelaisia vanhuksia ja erityisesti muistisairaita, joilla suomen kieli oli heikkoa tai kadonnut kokonaan. Nämä ihmiset itkivät ilosta kun saivat puhua omalla kielellään eikä heidän tarvinnut hävetä , että puhui saamea. Silloin tuli heti tunne, että tässä on tehtävä joitain, kyllä saamelaisilla on oikeus puhua omaa kieltään elämän loppuun saakka.
Pohdimme, että meidän on nostettava asiaa keskusteluun yleisesti positiivisten aseteiden edistämiseksi. ja toiseksi meidän on lähdettävä kehittämään toimintaa, jolla voisimme tukea tätä ryhmää.
Siitä se lähti!
Asiakkailta on kerätty palautetta ns. hymynaama tauluilla, haastettelemalla sekä työntekijöiden havannoilla.
Tulokset ovat uskomattoman positivisa. Laajemmin: saamelaisille on oma kielistä toimintaa ja ensimmäisen kerran: toiminta on saamelaiskultturin perustalta toteutettu! He kertovat, että he voivan olla saamelaisia, he voivat osallistua kaikken toimintaan tai olla hiljaa ja tuntea olevansa omien parissa.
Asiakkaat kokevat voimaantuvansa ja osallistujien määrä on lisääntynyt jatkuvasti.
Asiakkaila tulee toivomuksia ja palautteita ja teemme niiden pohjalta ns. korjausliikkeitä.
Biso mielde- pysy mukana on oikea kuvaus sekä tavoitteista että toiminnan vaikutuksista.
Tehdään vuoden suunnitelma: Utsjoella toimii jutaava yhteisöllinen toiminta, jossa toiminta on aikataulutettu vuoden kierron mukaisesti. Toiminta jutaa ( matkustaa, Jutaaminen on matkustaminen saameksi) Karigasniemeltä Utsjoen kirkonkylän kautta Nuorgamiin.
Ruoka, muistelut, käden taidot, musiikki, lohen nousu ja lohen pyynti, ne kaikki on sovitettava toimintaan..
Prosessi vaatii ko. alueen saamelaisten kullttuuriin tutustumisen, avainhenkilöiden kartoittainen, eri asiantuntijoiden kartoittamisen ja sen jälkeen kootaan työryhmä saamelaisista ikäihmisistä luomaan toiminnan runkoa. Aikataulutetaan toiminta ja sisällytetään siihen eri vaihtoehtoja.
Kartoitetaan eri yhteistyökummanit ja selvitetään heidän roollit ja tehtävä. Suunnitellaan tidottaminen kutsuperiaattella / tehdään tiedotteet. Hoidetaan tiedotus.
Valmistaudutaan huolella toiminnan / ryhmän vetämisen toteuttamiseen.
Selvitetään tarvitseeko lisäresursseja ja ollaan siitä yhteydessä esimieheen.
Luoda pysyvä saamelainen, saamenkielinen toiminta saamelaislle ikäihmisille.
Luoda toimintamalli, jonka pohjalta voidaan toteuttaa ryhmätoimintaa myös muille kohderyhmille ja eri kullttuutausta tuleville ihmisille.
Luoda saamelaislle kulttuurisesti turvallinen ympäristö jokaisessa kohtaamispaikassa.
Saada kokemusta saamelaisen toimintamallin luomisessa.
Ennen toiminnan toteuttamista on huolellisesti tutustuttava saamelaisten arvoihinja toimintatapoihin. On tärkeää tutustua alueen historiaan, ,toimintatapoihin, saamelaiskulttuurin eri osioihin ja ihmsiten historiaan.
Muistelujen kautta lisääntyy jokaisen ihmsiten historiaan liittyviä asioita ja ne ovat tärkeitä tietoa mm erilaisten tilanteiden ratkaisemisessa.
Toimintaan tarvitaan resursointia riittävästi. Toiminnassa tarvitaan aikaa, kaikki ei toimi kellon mukaisesti..