Biso mielde- Sápmelaš Muitašanbalggis- Pysy mukana - saamelainen muistelupolku
Saamenkielellä ja saamelaisten positiivisten voimavarojen perustalta toteutettava yhteisöllinen toiminta ikäihmisten kohtaamispaikoissa ja ohjatuissa kerhoissa. On kulttuurisesti turvallinen ilmapiiri, joka tukee kaikkien osallisuutta. Aktivoiva ja hyväksyvä polku.
Perustiedot
Toimintamallin nimi
Saamenkielellä ja saamelaisten positiivisten voimavarojen perustalta toteutettava yhteisöllinen toiminta ikäihmisten kohtaamispaikoissa ja ohjatuissa kerhoissa. On kulttuurisesti turvallinen ilmapiiri, joka tukee kaikkien osallisuutta. Aktivoiva ja hyväksyvä polku.
Toimintamalli lyhyesti
Saamelainen , saamenkielinen yhteisöllinen toiminta Biso mielde- pysy mukana. Toiminta on säännöllistä , hyvin suunniteltua, toteutuu saamen kielellä ja on Utsjoen alueen, Tenojokivarren saamelaisvanhusten arjen elämän mukainen.
Kysymys on hyvin suunnitellusta sekä sisällöltään että aikataulultaan, jutaava, ohjattu saamelainen ryhmätoiminta., jossa kaikki toteutuu saameksi.
Toiminta tukee saamelaisia ikäihmisiä ja erityisesti muistisairaitam joilla suomen kieli katoaa vahitellen ja tuoreemmat asiat eivät ole enää muisissa.
Saamelaiset ovat Suomen ja EU:n ainoa alkuperäiskansa, jolle on peruslaissa turvattu oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin. Saamelaisten ikäihmisten määrä lisääntyy ja silla on suuri merkitys sille, että pitää olla tarjolla tukea ja apua saameksi ja sisällöltään saamelaista toimintaa. Erityisesti muitisairaiden kohdalla on noussut yhä enemmän tarvetta oma kieliseen ja oman kulttuurin pohjalta toteutettavaan toimintaan. Valtioneuvosto on käynnistänyt saamelaisten totuus- ja sovintokomissio työskentelyn, jonka tehtävänä on kartoittaa saamelaisten kokemuksia ja menetyösiä suomen assimilaatiopolitiikan seurauksena ja tehdä se näkyväksi. Yhä useammin ikäihmisten ja erityisesti muistisaidaiden kohdalla nousevat esille negatiiviset kokemukset. Saamen kieli ensimmäisenä kielenä on se kieli joka ns. palaa ainoaksi kieleksi.
Saamelaisten toimintatapojen sisälyttäminen toimintaan lisää saamelaisten yhdenvertaisuutta, luottamusta ja turvallisuutta.
YK:n Ihmisoikeusneuvoston Ikääntyneiden ihmisoikeuksien toteutumista valvovan itsenäisen asiantuntijan Claudia Mahlerin raportt hänen maavierailustaan Suomeen 26.10-4.11.2021 sisältää monia suosituksia, jotka koskevat juuri saamelaisten ikäihmsiten ja muistisairaiden asemaa ja saamenkielisten ja saamenkulttuurin pohjalta toteuttettavien palvelujen kehittämistä. Raportti julkaistiin 2023. Suositukset Suomelle velvoittavat toteuttamaan ja laajentamaan tätä kuvattua toimintamallia.
Saamelaiset ikäihmiset ja saamelaiset muistisairaat
Saamelaiset ovat olluut mukana suunnittelemassa ja ideoimassa toimintojen siältöjä ja toiminamuitoa, hyödyntäen saamelaisten vuodenkiertokalenteria.
Saamelaisyhteisön tapaamisten ja eri palautteiden pohjalta on luotu Biso mielde- muistasanbalggis toimintamallia. Tarvetta on kartoitettu eri puolilla.
Omassa organisaatiossa: henkilöstölle koulutusta saamelaiskulttuurista ja erityisesti on käynnistetty koulutusta: miten huomioin saamelaiskulttuurin omassa työssäni sote-alalla.
Utsjoella työskentevä työntekijä osallistuu Pohjoismaisen hyvinvointikeskuksen alkuperäiskansojen dementiaryhmään.
Ko. työntekijä ja tj ovat jakaneet tietoa Kansallinen muistipolku- hankkeen osallistujille sekä Muistiliiten WEB seminaareissa.
SamiSoster ryn www- sivuilla materialia aiheista
Toimintamalli juurrutetaan yhdistyksen Pärjään kotona hankkeen toiminaan jokaisessa saamelaisalueen kunnassa.
Jaetaan tietoa Lapin hyvinvointialueen saamenkielisten palvelujen kehittämistyöhön.
Saamelaisyhteisössä ovat asenteet muistisairauksia kohtaan muuttuneet siten, että muistiasioista uskalletaan puhua ja uskalletaan hakea apua.
Saamelaisten ikäihmisten aktiivisuus on lisääntynyt ja he ovat nostaneet esille turvallisuuden oman kielen puhumisen myötä; on turavllista puhua asioista, kun tietä tulevansa ymmääretyksi oikein.
Koska saamelaiset ovat kokeneet koko sotien jälkeisen ajan valtaväestön taholta syrjintää, pilkkaamista ja alistamista, on tämä toimistamalli nostanut esille rohkeuden puhua omaa kieltään ja rohkeasti olla saamelainen. vaikutukset ovat yllättävän positiivisia ja monipuolisia. On todettava, että tämä toimintamallia tarvitaan.