DESIGN.TUNNE.METRO -dokumentaarinen videosarja Länsimetron arkkitehtuurista

Kaupunki kätkee sisäänsä monia kiinnostavia kerrostumia, joiden havaitseminen hektisessä arjessa voi olla haastavaa. DESIGN. TUNNE. METRO. -videosarja avaa Länsimetron metroasemien arkkitehtuuria ja asemien erityispiirteitä vieden katsojan inspiroivalle metromatkalle.

 

Toimintamallin nimi
DESIGN.TUNNE.METRO -dokumentaarinen videosarja Länsimetron arkkitehtuurista
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Kaupunki kätkee sisäänsä monia kiinnostavia kerrostumia, joiden havaitseminen hektisessä arjessa voi olla haastavaa. DESIGN. TUNNE. METRO. -videosarja avaa Länsimetron metroasemien arkkitehtuuria ja asemien erityispiirteitä vieden katsojan inspiroivalle metromatkalle.

 

Toteutuspaikka
Suomi
Paikkakunta, maakunta tai hyvinvointialue
Espoo
Toimintamallin rahoittaja
Kunta
Toimintamallin kokonaisuus

Tekijä

Laura Läntinen

Luotu

09.04.2021

Viimeksi muokattu

19.01.2022
Ratkaisun perusidea

Kuntamarkkinoinnin SM-kilpailu 2021:

Toimintamallissa tuotteistettiin kaupunkilaisten arjessa vahvasti mukana kulkeva laadukas ja runsaasti huomiota ansaitseva palvelu. Tuotteistuksella haluttiin vaikuttaa videosarjan katsojien mielikuviin Espoosta ja Länsimetrosta korkeatasoisten ja uniikkien palveluiden tuottajaksi. Sen kohderyhmänä olivat niin paikalliset kuin matkailijat.

Toimintaympäristö

Tavoitteet
Kaupunki kätkee sisäänsä monia kiinnostavia kerrostumia, joiden havaitseminen hektisessä arjessa voi olla haastavaa. Näkökulman muutos tutulta tuntuvaan asiaan voi saada aikaan kokonaisvaltaisen ja inspiroivan elämyksen keskelle päivää.

Länsimetro on pääkaupunkiseudun metroverkoston laajennus, joka teki Espoosta metrokaupungin ja vaikutti satojen tuhansien kaupunkilaisten arkeen.  Ensimmäinen vaihe eli 14 km rataosuus Helsingin Ruoholahdesta kohti Matinkylää Espoossa ja kahdeksan uutta metroasemaa avautuivat liikenteelle noin vuoden viivästyksen jälkeen 18.11.2017.
Länsimetron rakentamisprojekti on Suomen mittakaavassa harvinainen niin laajuudeltaan, kustannuksiltaan kuin vaikutuksiltaankin. Moni muistaa myöhästymisen alkuperäisestä aikataulusta ja kohonneet kustannukset, mutta harvempi erityisesti pääkaupunkiseudun ulkopuolella tietää, että Länsimetrossa käyttöönotettu metroinfra on maailman huippua turvallisuudeltaan, teknisiltä ratkaisuiltaan, on tuottanut miljardi-investoinnit vaikutusalueelleen ja on arkkitehtuuriltaan palkittua suomalaista huippuosaamista. 

Asemien arkkitehtuurisuunnittelulla on ollut korkeat tavoitteet. Jokainen kahdeksasta metroasemasta on oma uniikki kokonaisuutensa, jonka maanalaiset tilat käyvät vuoropuhelua maanpäällisen asemaympäristön ja sen ominaispiirteiden kanssa.  Asemat kätkevät sisäänsä kymmeniä tarinoita, jotka nivovat aseman ympäristöönsä, korostavat alueen erityispiirteitä, toimintoja tai historiaa.  Kaksi vuotta metroliikenteen alkamisen jälkeen länsimetrolaiset ja Espoon tapahtuma- ja kulttuuripalvelut halusivat tuoda uudella tavalla esiin metromatkan elämyksellisen puolen ja inspiroida matkustajia kokemaan metroasemat erilaisista näkökulmista.

Metromatka voi halutessaan nostaa kaupunkilaisen arjen yläpuolelle estetiikan, tarinoiden ja kohtaamisten kautta. Länsimetro ja Espoon tapahtuma- ja kulttuuripalvelut toteuttivat yhdessä DESIGN. TUNNE. METRO. -videosarjan, jonka  tavoitteena on avata Länsimetron metroasemien arkkitehtuuria ja asemien erityispiirteitä. Länsimetron ja Espoon Kaupunkitapahtumien yhteistyössä tuottama metroarkkitehtuuriin syventyvä kahdeksanosainen videosarja vie katsojan metromatkalle Lauttasaaresta Matinkylään. 

Sarjan haluttiin nostavan matkustajien katseet pois kännyköistä ja näyttää millaisia tarinoita arkkitehtuurin ja teknisten ratkaisujen takaa löytyy.  Sarja tuo esiin Länsimetron metroasemien estetiikkaa sekä herättää tunteita, erityisesti ylpeyttä ja yhteenkuuluvuuden tunnetta nykyaikaisesta ja näyttävästä metrosta. Design, tunne ja metro kuuluvat yhteen.

Sarjan tuotannolle asetettiin korkeat tavoitteet; se päätettiin toteuttaa laadukkaaksi dokumentaariseksi sarjaksi, joka soveltuisi niin elokuvateattereihin, televisioon kuin sosiaaliseen mediaankin esitettäväksi. Kuvauksesta ja editoinnista vastasi DigiPeople -yritys, joka ymmärsi sarjan tavoitteet, estetiikan ja rytmin. Sarjassa haluttiin kuvata vain näyttäviä ja tunteita herättäviä kohteita itsevarmasti ja rohkeasti. Länsimetro oli ollut jo muutaman vuoden toiminnassa, ja sarjan toteuttaminen koskettavaksi koettiin ainoaksi vaihtoehdoksi saada sille ansaittua huomiota. Juontajaksi haluttiin tuttu, positiivisia mielikuvia, herättävä kasvo. Riku Rantala koettiin uskottavaksi ja sarjan brändiin sopivaksi hahmoksi.

Videosarjan toteutusta tuki niin Länsimetron kuin Espoon kaupungin tavoitteet. Espoon strategiassa korostuu asukaslähtöisyys, joka on ollut tärkeässä roolissa videosarjan toteutuksessa. Tuotanto osui sattumalta korona-aikaan, mikä toisaalta mahdollisti paikallisille asukkaille tekemistä aikaan, kun liikkuminen keskittyi lähiympäristöön. Länsimetrolle videosarja tarjosi profiilimarkkinointia isona ja merkittävänä investointina.

Tulevaisuus
Dokumentaarinen videosarjan taustalla oli ajatus, että sitä pystytään halutessa esittämään myös kulttuuritaloissa osana elokuva- ja dokumenttiohjelmistoa. Korona-ajan vuoksi näytöksiä ei voitu järjestää. Esittäminen tulee kuitenkin olemaan mahdollista tulevaisuudessa, kun yleisötilaisuuden jälleen sallitaan.

Koska kohtaamisia ja liikkumista esimerkiksi julkisissa kulkuneuvoissa on korona-ajan vuoksi pyydetty välttämään, on sarjan markkinointi ollut turvallisuus edellä harkittua ja varovaista. Rajoitusten poistuessa, sarja pysytään tuomaan uudelleen julki kärjellä, jossa kaupunkilaisia ja matkailijoita kannustetaan sarjan innoittamana tutustumaan paikan päällä Länsimetron arkkitehtuurin ja aistimaan asemia uusista näkökulmista.

Toteutus
DESIGN. TUNNE. METRO. -videosarjan ovat tuottaneet yhteistyössä Espoon tapahtuma- ja kulttuuripalvelut ja Länsimetro Oy. Videot kuvattiin metroasemilla kesällä 2020. Videoiden tuotannosta vastasi DigiPeople. Videoiden juontajana toimii toimittaja Riku Rantala. 

Videosarja julkaistiin Ruoholahti-Matinkylä-osuuden metroliikenteen alkamisen kolmivuotispäivänä 18.11.2020, ja sen ympärille toteutettiin lisämateriaaleja teksti- ja videoppaan muodossa, joka julkaistiin Espoon tapahtuma- ja kulttuuripalveluiden digitaalisessa kulttuuritalossa Urban Espoossa.

Mittaaminen ja tulokset
Videosarjan vastaanottoa on seurattu katsojalukujen kautta sekä sen vastaanottoa sosiaalisessa mediassa. Lopullisia tuloksia ei olla saatu korona-ajan vuoksi, sillä kävijöiden aktiivinen metroasemien tutkiminen ei ole ollut suotavaa poikkeuksellisen ajan vuoksi.

Videosarja on kerännyt sosiaalisessa mediassa hyvin katsojia. Fyysisiä näytöksiä ei ole voitu toteuttaa vielä. Videot ovat saaneet YouTubessa yhteensä 5639 katselua, jonka lisäksi traileria ja nostoja on jaettu runsaasti somessa.

Muita poimintoja sarjan leviämisestä:
- Länsimetron Facebookissa: Osana Alvar Aallon syntymäpäivän postausta 4800 tavoitettua tiliä https://fb.watch/4LXjnyX6a8/ 

- Sarjan julkaisu-postaus Länsimetron tilillä tavoitti 2335. Facebookin postaukset aiheesta tavoitti noin 8600 käyttäjää.
Somekanavissa tavoitettu noin 16 500 ihmistä. Videoita jakoi myös mm. HKL, HSL, YIT ja Skanska omissa kanavissaan, sekä Espoon modernin taiteen museo EMMA ja Espoon kaupunkitapahtumat.

 

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Metroarkkitehtuuri -videosarjan perusideana oli tuotteistaa arkinen, mutta esteettinen, teknologisesti kiinnostava ja kokonaisvaltainen elämys ymmärrettävään ja helposti tartuttavaan muotoon.

Kärkiviesteinä olivat:
1. Länsimetron arkkitehtuuri on korkeatasoista, uniikkia ja vaikuttava kokemus
2. Kokonaisuus on kaikkien koettavissa; se on tasa-arvoista, saavutettavaa ja arkista
3. Espoolaiset asukkaat voivat tuntea kotiseutuylpeyttä, ja toisaalta suomalaiset voivat kokea kotimaansa ylpeyttä kansainvälisellä tasolla

Kohderyhmät:
1. Paikalliset asukkaat
2. Kotiseutumatkailijat
3. Kansainväliset arkkitehtuurista ja designista kiinnostuneet matkailijat ja asiantuntijat

Keskeiset markkinointi- ja viestintätoimenpiteet:

Korona-ajan vuoksi kaikki markkinointi keskitettiin verkkoon ja sosiaaliseen mediaan.

1. Yhteinen lanseeraus Espoon tapahtuma- ja kulttuuripalveluiden ja Länsimetron kesken mediatyön ja sosiaalisen median kautta
2. Sisäiset katselutilaisuudet yhteistyökumppaneiden keskuudessa
3. Julkistus Espoon tapahtuma- ja kulttuuripalveluiden digitaalisessa kulttuuritalossa Urban Espoossa, osoitteessa www.urbanespoo.fi
4. Arkkitehtuurin teemapäivissä nostoina
5. Osana Urban Espoon isoa markkinointikampanjaa
 

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Tuotteistettavan asian tulee itsessään olla jo laadukas ja korkeatasoinen. Sen kaupallistaminen tukee jo olemassa olevaa todellisuutta ja korostaa palvelun vaikuttavuutta.

Kokonaisuus onnistui, sillä se toteutettiin todella vahvasti yhteistyössä Espoon tapahtuma- ja kulttuuripalveluiden ja Länsimetron kanssa. Molemmilla oli omat vahvuudet ja roolit projektin toteuttamisessa. Motivaatio nostaa upea palvelu videosarjan muodossa esille, oli yhteinen ja siksi ratkaisut ja valinnat saatiin tehtyä hyvässä yhteisymmärryksessä.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Videosarja on tähän mennessä kerännyt palautetta, jota toivottiin: asemien uniikkius ja näyttävyys on kerännyt huomiota videosarjan korostaessa niitä. Asiakaspalautteen perusteella asemille on lähdetty tutkimusmatkoille ja tunnelmoimaan kokonaisuutta.

Sarja on aiheuttanut keskustelua myös sisäisesti. Korona-ajan loputtua tulokset näkyvät selkeämmin, kun liikkuminen julkisissa tiloissa on turvallista ja suotavaa.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Laadukkaan videosarjan toteuttaminen vaatii aikaa ja rahaa sekä vahvaa näkemystä, jotka kannattaa priorisoida halutun lopputuloksen saavuttamiseksi. Luovasta työstä vastaavat tulee valita profiiliin sopivaksi, sillä toimijat ovat erikoistuneet erilaisiin osa-alueisiin. Arkkitehtuurisarjaan haluttiin mukaan tuotantokumppani, jolla on esteettistä näkemystä ja vahvaa visuaalista osaamista sekä ammattitaitoa toteuttaa kuvaukset kokeneen juontajan kanssa.

Kansikuva
Metroarkkitehtuuri -videosarja. Tapiolan metroasema

Kehittämisen vaihe

Valmis

Aihealueet

Kohderyhmä