DigiMetku-sovellus edistää lasten ja nuorten kuntoutumista arjessa. Käyttäjät kuvaavat itselleen tärkeitä asioita ja laativat tavoitepolun, jossa on suunnitelma ja seuranta. Se on yhteiskehitetty lasten, nuorten ja ammattilaisten kanssa.

Toimintaympäristö

DigiMetku-sovelluksen kehittämisessä ja sen toimivuudessa tulevaisuudessa on huomioitu seuraavat ulottuvuudet:

Poliittiset ja hallinnolliset tekijät:

  • Suomen hallituksen ja EU:n digitaalisia palveluita koskevat linjaukset
  • Lasten oikeus ilmaista vapaasti mielipiteensä kaikissa lasta koskevissa asioissa ja se, että heidän näkemyksilleen annetaan asianmukainen painoarvo lapsen iän ja kehitystason mukaisesti, on vahvistettu YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen 12 artiklassa. Lapsen oikeus tulla kuulluksi vahvistetaan myös Euroopan unionin perusoikeuskirjan 24 artiklassa. Suomen lapsistrategian implementaatio.

Yhteiskunnalliset tekijät:

  • Digitalisaation vaikutukset lapsiin ja nuoriin, sovelluksen mielekäs ja tarkoituksenmukainen käyttö yhdessä läheisten ja ammattilaisten kanssa
  • Lasten ja  nuoreten digitaidot

Lainsäädännölliset tekijät ja lähtökohdat:

  • GDPR ja tietosuoja-asetukset, jotka vaikuttavat sovelluksen käyttöön
  • Tietosuojaa koskevaa vaikutustenarviointi (DPIA)
  • Yleisiä saavutettavuusstandardit, kuten helppokäytettävyys, selkeät navigointivalikot ja helposti ymmärrettävä sisältö (WCAG Webb Content Accessibility Guidelines 2.1., 2024)

Taloudelliset tekijät:

  • Sovellus on vapaasti ilmaiseksi käytettävissä
  • Resurssiviisaus, kun kuntoutus nivotaan arkeen ja tehostetaan yhteistoimintaan tavoitteen suunnassa

Kulttuuriset tekijät:

  • Yhteiskunnan suhtautuminen digitaalisiin palveluihin
  • Digitalisaation arkipäiväistyminen ja sovellukset osana arkea
  • Vahvistetaan digitalisaation hyviä vaikutuksia ja pyritään estämään huonoja vaikutuksia

Käyttäjien mieltymykset ja odotukset digipalveluiden käytettävyydestä:

  • Kieli- ja monikulttuurisuusvaatimukset sovelluksen kehittämisessä, sovellus on suomeksi, ruotsiksi ja engalnniksi ja ilmentää yksilöllistä ja ainutlaatuista perhekulttuuria
  • Yhteiskehittäminen käyttäjien kanssa

Sosiaaliset tekijät:

  • Eriarvoisuus digitaalisessa osaamisessa ja pääsyssä palveluihin
  • Useissa tutkimuksissa on korostettu, että vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta tarvitsevilla lapsilla ja nuorilla on vielä vähemmän osallistumismahdollisuuksia kuin heidän ikätovereillaan. Näin on päädytty suosituksiin, joissa vahvistetaan erityistä tukea tarvitsevien lasten ja heidän perheidensä osallistumista ja sitoutumista kuntoutusprosessin suunnitteluun ja kuntoutumiseen arjessa

Ympäristötekijät:

  • Digitaalisten palveluiden energiankulutus ja kestävän kehityksen vaatimukset
  • Digitaalisten palvelujen ja etäpalveluiden säästöt kestävyyden kannalta suhteessa muihin palvelumuotoihin

Yhteenveto:

Uuden digitaalisen sovelluksen kehittäminen siten, että vahvistetaan eettistä, vastuullista ja inklusiivista suunnittelua ja käyttöä yhdessä niiden käyttäjien, lasten ja nuorten kanssa.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Kuntoutuspalvelut ovat monitahoisia ja -ammatillisia sekä siiloutuneita ja siten usein lapsen ja nuoren arjesta irrallisia toimenpiteitä. Kuntoutuksen tulisi integroitua arkeen lapselle ja nuorelle merkitykselliseen toimintaa, jotta sitoutuminen ja motivaation yhdessä läheisten ja ammattilaisten kanssa laadittuihin yksilöllisiin tavoitteisiin vahvistuisi. Tähän tarvitaan kuntoutumisen työkaluja, joita lapsi ja nuori itse käyttää - mahdollistetaan heille aktiivinen toimijuus ja yhteistoiminnan rakentuminen kuntoutumisprosessissa sekä yhteiskehitetään kuntoutumisen kokonaiskuva. Strateginen liittymäkohta on yhetiskehittäminen ja sosiaaliset innovaatitot sekä osallisuuden vahvistaminen huomioiden THL:n vaikuttamistavoite planetaarinen terveys ja hyvinvointi.

Liitteet
Kuva
Kuviossa on koottu yhteen digitaalisen sovelluksen teoreettiset lähtökohdat, joita kuvataan tarkasti raportin tekstissä. Kuviossa on yhdistetty arjen kuntoutumisprosessi, lapselle merkityksellinen toiminnan kuvaus, omat tavoitteet ja toimintasuunnitelma sekä toimijuus, osallisuus ja toimintakyky ICF-viitekehyksen mukaan. Kuviossa havainnollistetaan, että digitaalinen sovellus nivoo nämä kaikki yhteen.
DigiMetku-sovelluksen teoreettinen viitekehys lapsen ja nuoren kuntoutumisen edistämiseksi arjessa
Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Lapsi ja nuoret: mahdollistetaan aktiivinen toimijuus kuntoutumisprosessissa ja merkityksellinen toiminta sekä monien eri tavoitteiden nivominen kokonaisuudeksi.

Perhe: Kuntoutumisen integroituminen arkeen ja kasvuympäristöihin, arjen toimivuus.

Ammattilaiset: Lapsen, nuoren ja perheen tarpeiden ja toiveiden sekä toimintaympäristön ja -tilanteiden tunnistaminen kuntoutusprosessissa.

Organisaatiot: Synergioiden tunnistaminen, kokonaiskuntoutuksen ymmärtäminen lapsen ja nuoren arjen näkökulmasta

Yhteiskunta: palveluiden järjestäminen lapsen ja nuoren arjessa olevista tarpeista lähtien.

Kaikki näkökulmat: yhteistoiminnan vahvistaminen tietoisesti ja systemaattisesti kuntoutumisprosessissa.

Liitteet
Kuva
Kuviossa on keskiössä kuntoutuminen arjessa ja ympärillä kehänä on kuvattu kuntoutusprosessi, joka etenee toimintakyvyn arvioinnista ja kuvauksesta, tavoitteisiin ja suunnitelmaan, siitä toteutukseen ja seurantaan. Ulkokehällä on kuntoutusprosessin rinnalla toteutuva yhteistoimintaprosessi, joka alkaa vastavuoroisen suhteen rakentamisesta, edeten yhteiseen tiedon rakentamiseen, toimintaan ja muutosten arviointiin yhdessä.
Kuntoutus- ja yhteistoimintaprosessin nivominen yhteen, jossa konkretisoidaan lapsen kuntoutuminen arjessa (Sipari & Vänskä, 2020, https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020092475797) mukaillen.
Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

DigiMetku-sovelluksen aloituswebinaarissa kutustiin mukaan kehittäjäkumppaneita.  Webinaariin osallituib Valtakunnallinen Lasten ja Nuorten Kuntoutus ry:n (VLK) toimijoita tutkimuksellisen kehittämisprosessin ohjausryhmälle.  

VLK.n alueelliset asiantuntijatoimikunnat ovat moniammatillisia ja –tahoisia vapaaehtoistyön periaatteella toimivia ryhmiä, joiden jäsenet toimivat julkisella, yksityisellä ja kolmannella sektorilla.  Toimikunnissa on ammattilaisten lisäksi erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten huoltajia. VLK:lla on alueellisia asiantuntijatoimikuntia Helsingin piirissä pääkaupunkiseudulla, Jyväskylässä, Kuopiossa, Lahdessa, Mikkelissä, Oulussa, Rovaniemellä, Seinäjoella, Tampereella, Turussa ja Vaasassa.  

Ohjausryhmässä oli edustus hyvinvointialueelta, yksityisestä yrityksestä, järjestöstä, yliopistosta sekä rahoittajan taholta. Kehittäjäryhmä koostui Metropolia, Arcadan ja Savonia-ammattikorkeakoulujen edustajista.  

Kehittäjäkumppanien kuvaus 

Lapsi/nuori (n=11) 

Vanhempi (n=17) 

Ammattilainen (n=153) 

Kehittämisryhmässä mukana olleet ammattiryhmät 

          Fysioterapeutti 

          Toimintaterapeutti 

           Kuntoutusohjaaja 

           Puheterapeutti    

           Sairaanhoitaja  

           Erityisopettaja  

           Nepsyohjaaja  

           Lehtori/opettaja  

           Erikoissuunnittelija  

           Fysioterapeuttiopiskelija 

           Toimintaterapeuttiopiskelija 

           Sosionomiopiskelija 

Tekninen kehittäjä (n=4) 

Tutkijat (n=5) 

Ohjausryhmä  (n0)7 

Yhteensä 197 osallistujaa.

Osallistuminen sisälsi Kehittävän koulutusprosessin, jossa DigiMetku-sovellusta pilotoitiin, arvioitiin, implementontoitiin ja edelleen parannettiin, mikä motivoi ja sitoutti osallistujia.

 

Liitteet
Kuva
Kuviossa on prosessikaavio koulutusprosessin etenemisestä ja kerätyistä aineistoista, joita olivat yhteenvedot koulutuskertojen keskusteluista, osallistujien välitehtävät sekä vastaukset sähköisellä kyselylomakkeella koulutuksen jälkeen. Koulutusprosessi on kuvattu raportin tekstissä. Kuviossa mainitaan, että koulutuksen osallistujia oli yhteensä 47, heistä 30 teki kirjallisen välitehtävän ja 13 täytti sähköisen lomakkeen.
DigiMetku-sovelluksen kehittävä koulutusprosessi.
Tavoiteltu muutos

Yhteiskehittämisen tuloksia voidaan käyttää yksilö ja yhteisö tasoilla monitahoisessa ja kokonaisvaltaisessa kuntoutustoiminnassa, kun vahvistetaan yksilön ja ympäristön välistä tavoitteellista muutosprosessia arjessa. Yhteiskunnallisella tasolla julkaisun tuloksia voidaan hyödyntää kuntoutuksen koulutuksessa, palvelujen ja niiden järjestämisen suunnittelussa sekä kehittämisessä.  

Tuloksia voi hyödyntää kuntoutusta suunnittelevat ja päättävät tahot (Kela, lääkärit, kuntoutushenkilöstö), lasten ja nuorten kanssa toimivat henkilöt (terapeutit, päiväkodin ja koulujen henkilöstö), lapset ja nuoret yhdessä vanhempiensa kanssa sekä muut lasten ja nuorten kanssa arjessa toimivat sosiaali- ja terveysalan asiantuntijat.    

DigiMetku-svoellus tuloksena vastaaa suoraan moninaisiin tarpeisiin:

Lapsi ja nuoret: aktiivinen toimijuus kuntoutumisprosessissa ja merkityksellinen toiminta mahdollistuu, kuntoutuksessa on enintään kolme tavoitetta kerrallaan, jotka nivotaan mielekkääksi kokonaisuudeksi.

Perhe: Kuntoutumisen integroidaan arkeen ja kasvuympäristöihin, arjen toimivuus vahvistuu.

Ammattilaiset: Sovelluksena avulla mahdollistuu lapsen, nuoren ja perheen tarpeiden ja toiveiden sekä toimintaympäristön ja -tilanteiden tunnistaminen kuntoutusprosessissa hyödynnettäväksi.

Organisaatiot: Synergioiden tunnistaminen, kokonaiskuntoutuksen ymmärtäminen lapsen ja nuoren arjen näkökulmasta

Yhteiskunta: palveluiden järjestäminen lapsen ja nuoren arjessa olevista tarpeista lähtien.

Kaikki näkökulmat: yhteistoiminnan vahvistaminen tietoisesti ja systemaattisesti kuntoutumisprosessissa.

Muutoksen mittaaminen

Arviointisuunnitelma  on liittenä, jossa on arvioinnin lähestymistapa, tavoitteet, toteutus, arvioinnin keinot ja seuranta sekä konkreettiset arviointikysymykset.                                                

 

 

Liitteet
Toteutussuunnitelma

Yhteiskehittämisen prosessi on totutettu ja kuvattu ja julkaistaan maaliskuussa 2025 Kelan kuntoutusta kehittämässä julkaisusarjassa otsikolla: DigiMetku — Digitaalinen sovellus lasten ja nuorten kuntoutuksessa.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

DigiMetku-sovelluksen ensisijainen kohderyhmä on lapset ja nuoret, jotka tarvitsevat erityistä tukea toimintakyvyn edistämisessä. DigiMetku-sovelluksessa kuntoutuminen nivotaan arkeen, mihin kuuluu perhe ja kasvuympäristön toimijat. Välillisesti kohderyhmää ovat siten läheiset ja kuntoutuksen ammattilaiset, jotka ovat mukana kuntoutusprosessin yhteistoiminnassa. Digimetku-sovellus on kehitetty vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen lähtökohdista Kelan rahoituksella, mutta käyttökokeilujen mukaan se on sovellettavissa kaikille lapsille ja nuorille tavoitteiden saavuttamisessa. Sovelluksen yhteiskehittämisprosessiin on osallistunut kaikissa vaiheissa lapsia, nuoria, läheisiä ja ammattilaisia - yhteensä lähes 200 toimijaa.

DigiMetku-sovelluksen asiakasymmärrys perustuu kehittäjäkumppanuuten lasten ja nuorten kanssa ja siinä on käytetty Innokylässä kuvattua toimintamallia Osallistuva tutkimuskumppanuus kuntoutuksessa mallia. Sovelluksen käyttö asettuu osallisuuden muotojen ja asteiden laajimmalle tasolle, jossa mahdollistetaan itsenäistä päätöksentekoa (Thompson AGH. The meaning of patient involvement and partipation in helath care consultations: A toxonomy. Social Science & medicine 2007; 64: 1297 - 310).

Muiden kehittämien ratkaisujen hyödyntäminen

Yhteiskehittämisessä hyödynneetään tätä (löytyy Innokylän toimintamalleista):

Sipari, S., Vänskä, N., Lehtonen, K., Helenius, S., Väisänen, S., & Harra, T. (2022). Osallistuva tutkimuskumppanuus kuntoutuksessa. Metropolia Ammattikorkeakoulu. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-328-332-9

Sovelluksen kehittäminen pohjaa näihin:

Sipari, S., & Vänskä, N. (2020). Lapset Metkut – osallistumista edistävät toimintatavat kuntoutumisessa. Teoksessa A. Kinnunen, & A. Waldén. (toim.). Osallisuuden lähteillä. Oivalluksia, menetelmiä ja välineitä osallisuuden vahvistamiseen (s. 102). Savonia Ammattikorkeakoulu. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020092475797

Sipari, S., & Vänskä, N. (2017). Osallistumisen ekologinen arviointi. Käsikirja. Yhteinen arviointi ja suunnittelu lapsen osallistumiseksi merkitykselliseen toimintaan. Metropolia Ammattikorkeakoulu. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-328-073-1

Sipari, S., Vänskä, N., & Pollari, K. (2017b). Lapselle merkityksellinen toiminta kuntoutumisessa – Lapsen Metkut. Metropolia Ammattikorkeakoulu, Lapsen oikeus osallistua kuntoutukseensa – Lapsen edun arviointi (LOOK) -hanke. https://metropolia.e-julkaisu.com/lapsen-metkut/ 

 

 

Ideointi

Yhteiskehittämisen prosessi on totutettu ja kuvattu ja julkaistaan maaliskuussa 2025 Kelan kuntoutusta kehittämässä julkaisusarjassa otsikolla: DigiMetku — Digitaalinen sovellus lasten ja nuorten kuntoutuksessa.

Lasten ja nuorten kanssa yhdessä laaditut houkuttelevat kutsut kehittäjäkumppanuuteen.

Liitteet
Kuva
Kuvassa on kutsu kehittäjäkumppanuuteen, jossa kerrtoaan mitä tehdään ja kenen kanssa, milloin ja missä tavataan ja mitä siitä saa palkkioksi.
Lasten ja nuorten kanssa laadittu kutsu kehittäjäkumppanuuteen.
Idean konkretisointi ja visualisointi

Ideassa on kyse Vammaisliikkeen maailmanlaajuisen moton ”Nothing about us without us” – ei mitään meistä ilman meitä – toteuttamisesta käytännössä. Ideologinen ja normatiivinen perusta työllemme  on vuonna 2008 voimaan astunut YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista. Erityistä tukea travitsevat lapset ovat perinteisesti olleet tieteellisen tutkimus- ja kehitystyön kohteita, joita on tutkittu tai joita varten on tehty tutkimusta (INVOLVE). Viime aikoina yhteiskehittämisen lähestymistavat ovat laajentuneet merkittävästi osallistavaan ja yhteistoiminnalliseen suuntaan, ja ajatuksena on tehdä yhteiskehittämistä lasten kanssa (Hoekstra et al. 2020). 

Kurkista alkuidea 

Sipari (2021) TEDx talk.

Idean testaus asiakkaalla

Tässä prosessissa ei ole ollut nk. asiakkaita vaan lapset ja nuoret ja heidän läheiset ovat olleet kehittäjäkumppaneita, ks. Innokylän toimintamalli: Osallistuva tutkimuskumppanuus kuntoutuksessa.

Ratkaisun testaaminen

Yhteiskehittämisen prosessi on totutettu ja kuvattu ja julkaistaan maaliskuussa 2025 Kelan kuntoutusta kehittämässä julkaisusarjassa otsikolla: DigiMetku — Digitaalinen sovellus lasten ja nuorten kuntoutuksessa.

Kokeilun tavoitteet

Yhteiskehittämisen prosessi on totutettu ja kuvattu ja julkaistaan maaliskuussa 2025 Kelan kuntoutusta kehittämässä julkaisusarjassa otsikolla: DigiMetku — Digitaalinen sovellus lasten ja nuorten kuntoutuksessa.

Kokeilussa opittua

Yhteiskehittämisen prosessi on totutettu ja kuvattu ja julkaistaan maaliskuussa 2025 Kelan kuntoutusta kehittämässä julkaisusarjassa otsikolla: DigiMetku — Digitaalinen sovellus lasten ja nuorten kuntoutuksessa.

Ratkaisun perusidea

DigiMetku.fi on digitaalinen sovellus, joka edistää lapsen ja nuoren kuntoutumista arjessa. Lapsi ja nuori kuvaa sovellukseen valokuvin, piirustuksin, videoin, äänityksin ja kirjoittamalla itselle tärkeitä asioita arjessaan. Tätä kuvausta hyödyntäen laaditaan läheisten ja kuntoutuksen ammattilaisten kanssa kuntoutuksen yksilölliset, lapsen ja nuoren omat tavoitteet, jotka viedään sovellukseen. Tavoitteen kuvaamiseen jälkeen sovellukseen suunnitellaan kuntoutumisen tavoitepolku nivottuna arkeen sisältäen toimintasuunnitelman, tehtäviä ja seurannan tavoitteen saavuttamiseksi. 

DigiMetku-sovelluksen sisältö koostuu viidestä osioista, jotka ovat: 

  1. Minä ja tärkeät juttuni: nimeni, kuvani, perheeni jäsenet, muut tärkeät ihmiset, minulle tärkeä paikka tai asia, pidän, en pidä, minut saa iloiseksi, minua harmittaa, minua huolestuttaa, muuta​.
  2. Oma arkeni: tavallinen päiväni, kivat asiat päivässäni, olen hyvä, tarvitsen apua, toimintaani vaikeuttaa, käytän näitä apuvälineitä, haluan päättää itse, muuta​.
  3. Toiveeni: haaveilen, haluaisin osata, haluaisin osallistua, opin parhaiten näin, auta ja kannusta minua näin, muuta.
  4. Tavoitepolkuni: lapsen oma tavoite kuntoutuksessa ja päivämäärä (enintään 3 kerrallaan); sovitut asiat siitä, mitä tehdään, jotta tavoite saavutetaan eli mitä tehdään, missä ja milloin tehdään, ketkä osallistuvat, muuta huomioitavaa, esimerkiksi videot ja ohjeet tehtäviin.​
  5. Saavutukseni: Sovellukseen voi kuvata tavoitteiden saavuttamista kuntoutusprosessin edetessä​.

 Jokaisen osion lopussa on tyhjä teema, joka jättää lapselle mahdollisuuden kuvata ja kertoa vapaasti jotain muuta. 

DigiMetku-sovelluksen omistajuus ja päätösvalta on lapsella ja nuorella itsellään - se on heidän oma kuntoutumisen työkalu, jota hyödynnetään kuntoutumisprosessin yhteistoiminnassa läheisten ja kuntoutuksen ammattilaisten kanssa. DigiMetku-sovellus tarjoaa uuden tavan kuntoutuspalvelujen järjestämiseen ja kuntoutusprosessiin, jossa lähtökohtana on lapsen ja nuoren oma arki, hänelle merkityksellinen toiminta sekä kuntoutuskokonaisuuden hahmottaminen perheen näkökulmasta. DigiMetku-sovelluksen avulla lapsen ja nuoren oma motivaatio ja sitoutuminen kuntoutumisprosessiin mahdollistuu innovatiivisesti, lapsen ja nuoren itsensä näköisesti ja sovellus kulkee lapsen ja nuoren mukana vahvistaen heidän osallisuutta ja voimaantumista.

DigiMetku-sovelluksessa nivotaan ainutlaatuisella tavalla toimijuuden ja toimintakyvyn teoreettiset viitekehykset sekä kuntoutumisprosessi arjessa mielekkääksi kokonaisuudeksi lasten, nuorten läheisten ja ammattilaisten yhteiskehittämänä. DigiMetku toimii suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.

Liitteet
Kuva
Kuviossa on esitetty DigiMetkun sisällön viisi osiota ja niiden sisältö luettelona. Viisi osiota ovat Minä ja tärkeät juttuni, Oma arkeni, Toiveeni, Tavoitepolkuni ja Saavutukseni. Osioiden vieressä on luetteloituna osion tarkempi sisältö, joka on kuvattu raportin tekstissä.
DigiMetku-sovelluksen osiot ja sisällön kuvaus
Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

DigiMetku-sovellus ylläpysyy Valtakunnallinen lasten ja nuorten kuntoutus ry:n (vlkuntoutus.fi) sivuilla vuoteen 2029 asti. Metropolia, Savonia ja Arcada järjestävät koulutusta sovelluksen käytöstä. DigiMetku-sovelluksen voi ottaa ilmaiseksi käyttöön myös ilman koulutusta ja sen aloitussivulla on helpot käyttöohjeet. DigiMetku-sovelluksen käyttöä voi muotoilla ja soveltaa lapsen ja nuoren tarpeiden ja voimavarojen mukaan ja siksi sen käyttöön ei ole olemassa yhtä suositusta esimerkiksi resurssien suhteen. DigiMetkun käyttöönoton kannalta on tärkeää, että kuntoutuksen ammattilaiset tunnistavat lapsia ja nuoria sekä perheitä, jotka hyötyisivät sen käytöstä, ja kertoisivat DigiMetkusta käyttäjille.

DigiMetku-sovelluksen levittäminen kansallisesti ja kansainvälisesti:

Digimetku -sovelluksen laajemmat esittelyt ja koulutukset   

  • Sipari, Jeglinsky-Kankainen, Kinnunen, Lehtonen, Vänskä. Digimetku-hankkeen päätöswebinaari 3.12.2024   
  • Jeglinsky-Kankainen, Kinnunen, Lehtonen. Valtakunnallinen lasten ja nuorten kuntoutus (VLK):n webinaari 3.12.2024  
  • Kinnunen, Vänskä. Keski-Suomen hyvinvointialueen koulutuspäivä, 29.11.2024   
  • Jeglinsky-Kankainen, Kinnunen. Toimintaterapialiiton Varsinais-Suomen aluetoimikunta, Teams,​ 18.9.2024. 
  • Jeglinsky-Kankainen. DigiMetku: en ny digital app vars syfte är att främja barn och ungas habilitering i deras vardag​. Folkhälsän 20.11.2024. 
  • Vänskä. Kelan asiantuntijoiden aamuteams, 12.11.2024 
  • Jeglinsky-Kankainen, Vänskä. Osallisuuden äänet - Erityislapsiperheet muokkaamassa kaupunkikulttuuria –seminaari 24.10.2024  
  • Jeglinsky-Kankainen, Vänskä. Webinaari, Stavanger, Norja, 16.10.2024  
  • Lehtonen, Vänskä. Fysioterapiaopiskelijoiden opetus lasten ja nuorten fysioterapia-opintojaksolla, Metropolia, syksy 2024. 
  • Sipari, Vänskä. Kelan tutkimusseminaari 5.9.2024   
  • Jeglinsky-Kankainen. Arcada ammattikorkeakoulun TKI- messut 9.4.2024  
  • Lehtonen, Vänskä. Fysioterapiaopiskelijoiden opetus lasten ja nuorten fysioterapia-opintojaksolla, Metropolia, kevät 2024. 
  • Kinnunen. Fysioterapiaopiskelijoiden opetus lasten fysioterapia-opintojaksolla, Savonia, kevät 2024.  
  • Sipari, Jeglinsky-Kankainen, Kinnunen, Vänskä. Vaikuttavat ratkaisut lasten ja nuorten kuntoutuksessa 9.11.2023, kuntoutusseminaari Tampere. 
  • Vänskä, Sipari. Lapsen oikeus osallistua: VLK Helsingin asiantuntijatoimikunnan webinaari 20.11.2023. 
  • Sipari, Jeglinsky-Kankainen, Kinnunen, Lehtonen, Vänskä. Digimetku-hankkeen aloituswebinaari 8.12.2022   

DigiMetku-sovelluksen kongressiesitykset  

  • Jeglinsky-Kankainen, Vänskä, Lehtonen, Kinnunen, Sipari. DigiMetku – an application for rehabilitation to use in the child´s everyday life. Nordic Network of Disability Research 2025, Helsinki,7-9.5.2025. Poster Presentation.  
  • Jeglinsky-Kankainen, Sipari, Vänskä, Kinnunen. Rehabilitation in a pocket - DigiMetku application. European Academy of Childhood Disability. Heidelberg, June 24th-28th 2025. Instructional course.  
  • Vänskä. Empowering participation - partnership-based research and rehabilitation with child as an active agent. PIAC (participation and inclusion in action) kongressi 16-18.11.2024, Singapore, keynote. 
  • Kinnunen A, Bloemen M, Bolster E. Practical tools for paediatric physiotherapists to facilitate physical activity behavior and participation in children with disability. European Paediatric Physiotherapy Congress (EUPPT), Zurich, 10.10.2024.  
  • Sipari, Vänskä, Lehtonen, Kinnunen, Jeglinsky-Kankainen. Co-development of an application for rehabilitation in daily life: ​DigiMetku. European Academy of Childhood Disability. Bruges, May 29th-31th 2024. Poster presentation. 
  • Sipari, Vänskä, Lehtonen, Kinnunen, Jeglinsky-Kankainen. DigiMetku – a digital application for enhancing rehabilitation in everyday life. 35th Annual Meeting European Academy of Childhood Disability EACD 2023, Ljubljana, May 24th-27th 2023. Poster presentation. 
  • Kinnunen A, O’Neill M, Bloemen M, Liao H-F. 2023. Promoting health literacy, physical activity, and participation. World Congress of Physical Therapy (WCPT), Dubai, June 3rd-6th 2023. Oral presentation. 

DigiMetku-julkaisut  

DigiMetku-sovelluksen lyhyet esittelyt   

  • Sipari. Kuntoutumisen megatrendit – uudet vaikuttamisen tavat, Kuntoutus24, Helsinki 21.11.2024  
  • Lehtonen, Vänskä. Hanke-esittely Uusi Lasten Sairaala, Helsinki 20.11.2024  
  • Jeglinsky-Kankainen. OYS fysiatrien aamumeeting, Helsinki 23.4.2024 
  • Kinnunen. Sillalla Seminaari, Helsinki 15.3.2024. 
  • Kinnunen. Savonia-ammattikorkeakoulun TKI-tiimitapaaminen, Kuopio 6.2.2024.  
  • Jeglinsky-Kankainen, Sipari, Vänskä. VLK Helsinki alueellisen asiantuntijatoimikunnan ja lastenneurologisen kuntoutuksen yhdistyksen tapaaminen, Helsinki 9.4.2024  
  • Kinnunen. Savonia-ammattikorkeakoulun kuntoutustiimi, Kuopio 14.5.2024  
  • Sipari, Vänskä. Mälardalen university tutkijatapaaminen, etäyhteys, 26.9.2024  
Vinkit toimintamallin soveltajille

Suosittelemme lämpimästi DigiMetku-sovelluksen kokeilua ihan jokaiselle - olemme saaneet hurjan hyvää palautetta siitä, että se toimii aikuisillakin ja kehittäjinä kokeneet tämän itsekin!

Olemme mukana TerveSos-palkinnossa 2025 kisasarjassa 1 ja siksi vastaamme näihin kysymyksiin:

a. Miksi juuri tämä toimintamalli pitäisi palkita? 

  • Arjessa kuntoutuminen on mahdollista, kun se kytkeytyy merkityksellisiin päivittäisiin toimintoihin ja edistää suunnitelmallista oppimis- ja muutosprosessia lapsen, nuoren ja hänen ympäristönsä välillä. Kuntoutumisen onnistuminen edellyttää tiivistä yhteistyötä lapsen, nuoren, perheen ja ammattilaisten kesken. DigiMetku tarjoaa ratkaisun tähän.
  • DigiMetku-sovellus on innovatiivinen työkalu, joka tarkastelee kuntoutuspalveluja uudesta lähtökohdasta. Siinä ei lähdetä liikkeelle yksilöön kohdistuvasta kartoituksesta tai arviosta, diagnoosista tai ongelmasta tai toiminnan vajauksesta, palvelupoluista, -ketjuista tai palvelujen räätälöinnistä. Siinä lähtökohtana on lapselle ja nuorelle merkitykselliset asiat, heidän ainutlaatuinen perhekulttuurinsa ja kasvympäristönsä - unelmat ja haaveet siitä mitä haluaisi oppia ja taitaa. Lapselle ja nuorelle tärkeiden asioiden arjessa perusteella muotoillaan ja suunnitellaan lasten ja nuorten, läheisten sekä ammattilaisten yhteistoiminnassa kuntoutusta.
  • Uusi näkökulma kuntoutuksen kehittämiseen on se, että DigiMeku -sovellus on ensisijaisesti lapsen ja nuoren työkalu kuntoutumisen edistämisessä. Lapsella ja nuorella on siihen omistajuus ja päätösvalta miten ja kenen kanssa sitä käytetään ja tämä on kuvattu sovelluksen käyttöohjeissa. DigiMetku-sovelluksesta muotoutuu aina käyttäjänsä oloinen ja näköinen, koska sinne lapsi ja nuori vie itse valitsemiaan asioita.
  • DigiMetku-sovelluksessa kuntoutus "menee" lasten ja lasten arkeen sen sijaan, että lapset ja nuoret osallistettaisiin  kuntoutuksen suunnitteluun kuulemalla heitä. Ammattilaiset saavat uudella tavalla kuvin, videoin ja ääninauhoituksin ymmärrystä lapsen ja nuoren toiminnasta arjesta, ja kuntoutuksen tavoitteet voidaan viedä arkeen sekä suunnitella yhdessä kuntoutumisprosessi lapsen ja nuoren ympäristöön. DigiMetku-sovelluksen avulla mahdollistuu perheen ja ammattilaisten yhteistoiminnan tietoinen rakentaminen kuntoutumisprosessissa.

b. Miten toimintamallissanne näkyy TerveSos -palkinnon tämän vuoden teema: rohkeat ja raikkaat ilmiölähtöiset ratkaisut tulevaisuuteen?

  • DigiMetku toimintamalli kuvaa lapsen ja nuoren kuntoutumista arjessa lapsen ja nuoren näkökulmasta kokonaisuutena. Siinä on yhdistetty rohkeasti kuntoutuksen teoreettiset viitekehykset toimjuus ja toimintakyky (ICF) sekä kuntoutujan omat tavoitteet (GAS) ekologiseen arviointiin eli toimintasuunnitelmaan, jossa kuvataan miten osallistumisen tavoitteet on mahdollista saavuttaa, tehtävät ja seuranta.
  • Raikkautta toimintamalliin tuo monivaiheinen kehittämisprosessi lasten, nuoreten, heidän läheisten ja ammattilaisten kanssa - DigiMetku-sovellus on käyttäjiensä oloinen ja näköinen - siitä rakentuu aina yksilöllinen ja ainutlaatuinen - lapsen ja nuoren oman kuntoutumisen työkalu, jolla suunnitellaan lapselle ja nuorelle hyvää tulevaisuutta. DigiMetkua on kuvattu sanoituksella "kuntoutus kulkee taskussa mukana".
  • DigiMetkua on innostuttu soveltamaan käyttämään monin eri tavoin, esimerkiksi kuntoutuksen ammattilaiset ovat esitelleet itsensä sen avulla lapsille ja nuorille. Lisäksi DigiMetkun on tunnistettu soveltuvan monen ikäisille, myös aikuisille.
Liitteet
Kuva
Kuviossa on kuvakaappauksia sovelluksesta. Niissä on sovelluksen hahmo sekä sovelluksen kuvausta ja ohjetekstejä. Tekstit sisältävät osan sovelluksessa olevasta kuvauksesta DigiMetku -sovelluksen käyttötarkoituksesta, kehittämisestä sekä tietoturvasta ja tietosuojasta. Lisäksi on kuvattu ohje DigiMetku -sovelluksen käyttöönotosta.
DigiMetku-sovelluksen aloitussivun kuvitusta ja sisältöä
Arvioinnin tulokset tiivistettynä

DigiMetku-sovellusta on pilotoitu, arvioitu ja paranneltu kehittävässä koulutusprosessissa, jossa oli yhteensä 80 osallistujaa. Pilotoinnissa tunnistettuja keskeisiä hyötyjä olivat lapsen ja perheen näkemysten kuulluksi tulemisen, osallisuuden ja yhteistoiminnan vahvistuminen kuntoutuksessa. Sovellus myös konkretisoi kuntoutuksen tavoitteellisuuta ja toteutumista arjessa.

DigiMetku-sovelluksen yhteiskehittämisestä ja tuloksista valmistuu julkaisu maaliskuussa 2025 Kelan Kuntoutusta kehittämässä -sarjassa,  ja siinä on arvioitu DigiMetku sovelluksen vaikutuksia ja ne esitetään suosituksina käytäntöön kuuden näkökulman kautta: vaikutukset kuntoutukseen ja kuntoutumiseen, yhteistoiminnan vahvistuminen, käytettävyys ja saavutettavuus, sovelluksen implementaatio sekä tulevaisuuden kehittämissuunnat. Julkaisu nimi on DigiMetku — Digitaalinen sovellus lasten ja nuorten kuntoutuksessa.