DigiMetku-sovellus edistää lasten ja nuorten kuntoutumista arjessa. Käyttäjät kuvaavat itselleen tärkeitä asioita ja laativat tavoitepolun, jossa on suunnitelma ja seuranta. Se on yhteiskehitetty lasten, nuorten ja ammattilaisten kanssa.
DigiMetku-sovelluksen kehittämisessä ja sen toimivuudessa tulevaisuudessa on huomioitu seuraavat ulottuvuudet:
Poliittiset ja hallinnolliset tekijät:
- Suomen hallituksen ja EU:n digitaalisia palveluita koskevat linjaukset
- Lasten oikeus ilmaista vapaasti mielipiteensä kaikissa lasta koskevissa asioissa ja se, että heidän näkemyksilleen annetaan asianmukainen painoarvo lapsen iän ja kehitystason mukaisesti, on vahvistettu YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen 12 artiklassa. Lapsen oikeus tulla kuulluksi vahvistetaan myös Euroopan unionin perusoikeuskirjan 24 artiklassa. Suomen lapsistrategian implementaatio.
Yhteiskunnalliset tekijät:
- Digitalisaation vaikutukset lapsiin ja nuoriin, sovelluksen mielekäs ja tarkoituksenmukainen käyttö yhdessä läheisten ja ammattilaisten kanssa
- Lasten ja nuoreten digitaidot
Lainsäädännölliset tekijät ja lähtökohdat:
- GDPR ja tietosuoja-asetukset, jotka vaikuttavat sovelluksen käyttöön
- Tietosuojaa koskevaa vaikutustenarviointi (DPIA)
- Yleisiä saavutettavuusstandardit, kuten helppokäytettävyys, selkeät navigointivalikot ja helposti ymmärrettävä sisältö (WCAG Webb Content Accessibility Guidelines 2.1., 2024)
Taloudelliset tekijät:
- Sovellus on vapaasti ilmaiseksi käytettävissä
- Resurssiviisaus, kun kuntoutus nivotaan arkeen ja tehostetaan yhteistoimintaan tavoitteen suunnassa
Kulttuuriset tekijät:
- Yhteiskunnan suhtautuminen digitaalisiin palveluihin
- Digitalisaation arkipäiväistyminen ja sovellukset osana arkea
- Vahvistetaan digitalisaation hyviä vaikutuksia ja pyritään estämään huonoja vaikutuksia
Käyttäjien mieltymykset ja odotukset digipalveluiden käytettävyydestä:
- Kieli- ja monikulttuurisuusvaatimukset sovelluksen kehittämisessä, sovellus on suomeksi, ruotsiksi ja engalnniksi ja ilmentää yksilöllistä ja ainutlaatuista perhekulttuuria
- Yhteiskehittäminen käyttäjien kanssa
Sosiaaliset tekijät:
- Eriarvoisuus digitaalisessa osaamisessa ja pääsyssä palveluihin
- Useissa tutkimuksissa on korostettu, että vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta tarvitsevilla lapsilla ja nuorilla on vielä vähemmän osallistumismahdollisuuksia kuin heidän ikätovereillaan. Näin on päädytty suosituksiin, joissa vahvistetaan erityistä tukea tarvitsevien lasten ja heidän perheidensä osallistumista ja sitoutumista kuntoutusprosessin suunnitteluun ja kuntoutumiseen arjessa
Ympäristötekijät:
- Digitaalisten palveluiden energiankulutus ja kestävän kehityksen vaatimukset
- Digitaalisten palvelujen ja etäpalveluiden säästöt kestävyyden kannalta suhteessa muihin palvelumuotoihin
Yhteenveto:
Uuden digitaalisen sovelluksen kehittäminen siten, että vahvistetaan eettistä, vastuullista ja inklusiivista suunnittelua ja käyttöä yhdessä niiden käyttäjien, lasten ja nuorten kanssa.
Kuntoutuspalvelut ovat monitahoisia ja -ammatillisia sekä siiloutuneita ja siten usein lapsen ja nuoren arjesta irrallisia toimenpiteitä. Kuntoutuksen tulisi integroitua arkeen lapselle ja nuorelle merkitykselliseen toimintaa, jotta sitoutuminen ja motivaation yhdessä läheisten ja ammattilaisten kanssa laadittuihin yksilöllisiin tavoitteisiin vahvistuisi. Tähän tarvitaan kuntoutumisen työkaluja, joita lapsi ja nuori itse käyttää - mahdollistetaan heille aktiivinen toimijuus ja yhteistoiminnan rakentuminen kuntoutumisprosessissa sekä yhteiskehitetään kuntoutumisen kokonaiskuva. Strateginen liittymäkohta on yhetiskehittäminen ja sosiaaliset innovaatitot sekä osallisuuden vahvistaminen huomioiden THL:n vaikuttamistavoite planetaarinen terveys ja hyvinvointi.
DigiMetku-sovelluksen aloituswebinaarissa kutustiin mukaan kehittäjäkumppaneita. Webinaariin osallituib Valtakunnallinen Lasten ja Nuorten Kuntoutus ry:n (VLK) toimijoita tutkimuksellisen kehittämisprosessin ohjausryhmälle.
VLK.n alueelliset asiantuntijatoimikunnat ovat moniammatillisia ja –tahoisia vapaaehtoistyön periaatteella toimivia ryhmiä, joiden jäsenet toimivat julkisella, yksityisellä ja kolmannella sektorilla. Toimikunnissa on ammattilaisten lisäksi erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten huoltajia. VLK:lla on alueellisia asiantuntijatoimikuntia Helsingin piirissä pääkaupunkiseudulla, Jyväskylässä, Kuopiossa, Lahdessa, Mikkelissä, Oulussa, Rovaniemellä, Seinäjoella, Tampereella, Turussa ja Vaasassa.
Ohjausryhmässä oli edustus hyvinvointialueelta, yksityisestä yrityksestä, järjestöstä, yliopistosta sekä rahoittajan taholta. Kehittäjäryhmä koostui Metropolia, Arcadan ja Savonia-ammattikorkeakoulujen edustajista.
Kehittäjäkumppanien kuvaus
Lapsi/nuori (n=11)
Vanhempi (n=17)
Ammattilainen (n=153)
Kehittämisryhmässä mukana olleet ammattiryhmät
Fysioterapeutti
Toimintaterapeutti
Kuntoutusohjaaja
Puheterapeutti
Sairaanhoitaja
Erityisopettaja
Nepsyohjaaja
Lehtori/opettaja
Erikoissuunnittelija
Fysioterapeuttiopiskelija
Toimintaterapeuttiopiskelija
Sosionomiopiskelija
Tekninen kehittäjä (n=4)
Tutkijat (n=5)
Ohjausryhmä (n0)7
Yhteensä 197 osallistujaa.
Osallistuminen sisälsi Kehittävän koulutusprosessin, jossa DigiMetku-sovellusta pilotoitiin, arvioitiin, implementontoitiin ja edelleen parannettiin, mikä motivoi ja sitoutti osallistujia.
Yhteiskehittämisen tuloksia voidaan käyttää yksilö ja yhteisö tasoilla monitahoisessa ja kokonaisvaltaisessa kuntoutustoiminnassa, kun vahvistetaan yksilön ja ympäristön välistä tavoitteellista muutosprosessia arjessa. Yhteiskunnallisella tasolla julkaisun tuloksia voidaan hyödyntää kuntoutuksen koulutuksessa, palvelujen ja niiden järjestämisen suunnittelussa sekä kehittämisessä.
Tuloksia voi hyödyntää kuntoutusta suunnittelevat ja päättävät tahot (Kela, lääkärit, kuntoutushenkilöstö), lasten ja nuorten kanssa toimivat henkilöt (terapeutit, päiväkodin ja koulujen henkilöstö), lapset ja nuoret yhdessä vanhempiensa kanssa sekä muut lasten ja nuorten kanssa arjessa toimivat sosiaali- ja terveysalan asiantuntijat.
DigiMetku-svoellus tuloksena vastaaa suoraan moninaisiin tarpeisiin:
Lapsi ja nuoret: aktiivinen toimijuus kuntoutumisprosessissa ja merkityksellinen toiminta mahdollistuu, kuntoutuksessa on enintään kolme tavoitetta kerrallaan, jotka nivotaan mielekkääksi kokonaisuudeksi.
Perhe: Kuntoutumisen integroidaan arkeen ja kasvuympäristöihin, arjen toimivuus vahvistuu.
Ammattilaiset: Sovelluksena avulla mahdollistuu lapsen, nuoren ja perheen tarpeiden ja toiveiden sekä toimintaympäristön ja -tilanteiden tunnistaminen kuntoutusprosessissa hyödynnettäväksi.
Organisaatiot: Synergioiden tunnistaminen, kokonaiskuntoutuksen ymmärtäminen lapsen ja nuoren arjen näkökulmasta
Yhteiskunta: palveluiden järjestäminen lapsen ja nuoren arjessa olevista tarpeista lähtien.
Kaikki näkökulmat: yhteistoiminnan vahvistaminen tietoisesti ja systemaattisesti kuntoutumisprosessissa.
Arviointisuunnitelma on liittenä, jossa on arvioinnin lähestymistapa, tavoitteet, toteutus, arvioinnin keinot ja seuranta sekä konkreettiset arviointikysymykset.
Yhteiskehittämisen prosessi on totutettu ja kuvattu ja julkaistaan maaliskuussa 2025 Kelan kuntoutusta kehittämässä julkaisusarjassa otsikolla: DigiMetku — Digitaalinen sovellus lasten ja nuorten kuntoutuksessa.
DigiMetku-sovelluksen ensisijainen kohderyhmä on lapset ja nuoret, jotka tarvitsevat erityistä tukea toimintakyvyn edistämisessä. DigiMetku-sovelluksessa kuntoutuminen nivotaan arkeen, mihin kuuluu perhe ja kasvuympäristön toimijat. Välillisesti kohderyhmää ovat siten läheiset ja kuntoutuksen ammattilaiset, jotka ovat mukana kuntoutusprosessin yhteistoiminnassa. Digimetku-sovellus on kehitetty vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen lähtökohdista Kelan rahoituksella, mutta käyttökokeilujen mukaan se on sovellettavissa kaikille lapsille ja nuorille tavoitteiden saavuttamisessa. Sovelluksen yhteiskehittämisprosessiin on osallistunut kaikissa vaiheissa lapsia, nuoria, läheisiä ja ammattilaisia - yhteensä lähes 200 toimijaa.
DigiMetku-sovelluksen asiakasymmärrys perustuu kehittäjäkumppanuuten lasten ja nuorten kanssa ja siinä on käytetty Innokylässä kuvattua toimintamallia Osallistuva tutkimuskumppanuus kuntoutuksessa mallia. Sovelluksen käyttö asettuu osallisuuden muotojen ja asteiden laajimmalle tasolle, jossa mahdollistetaan itsenäistä päätöksentekoa (Thompson AGH. The meaning of patient involvement and partipation in helath care consultations: A toxonomy. Social Science & medicine 2007; 64: 1297 - 310).
Yhteiskehittämisessä hyödynneetään tätä (löytyy Innokylän toimintamalleista):
Sipari, S., Vänskä, N., Lehtonen, K., Helenius, S., Väisänen, S., & Harra, T. (2022). Osallistuva tutkimuskumppanuus kuntoutuksessa. Metropolia Ammattikorkeakoulu. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-328-332-9
Sovelluksen kehittäminen pohjaa näihin:
Sipari, S., & Vänskä, N. (2020). Lapset Metkut – osallistumista edistävät toimintatavat kuntoutumisessa. Teoksessa A. Kinnunen, & A. Waldén. (toim.). Osallisuuden lähteillä. Oivalluksia, menetelmiä ja välineitä osallisuuden vahvistamiseen (s. 102). Savonia Ammattikorkeakoulu. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020092475797
Sipari, S., & Vänskä, N. (2017). Osallistumisen ekologinen arviointi. Käsikirja. Yhteinen arviointi ja suunnittelu lapsen osallistumiseksi merkitykselliseen toimintaan. Metropolia Ammattikorkeakoulu. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-328-073-1
Sipari, S., Vänskä, N., & Pollari, K. (2017b). Lapselle merkityksellinen toiminta kuntoutumisessa – Lapsen Metkut. Metropolia Ammattikorkeakoulu, Lapsen oikeus osallistua kuntoutukseensa – Lapsen edun arviointi (LOOK) -hanke. https://metropolia.e-julkaisu.com/lapsen-metkut/
Yhteiskehittämisen prosessi on totutettu ja kuvattu ja julkaistaan maaliskuussa 2025 Kelan kuntoutusta kehittämässä julkaisusarjassa otsikolla: DigiMetku — Digitaalinen sovellus lasten ja nuorten kuntoutuksessa.
Lasten ja nuorten kanssa yhdessä laaditut houkuttelevat kutsut kehittäjäkumppanuuteen.
Ideassa on kyse Vammaisliikkeen maailmanlaajuisen moton ”Nothing about us without us” – ei mitään meistä ilman meitä – toteuttamisesta käytännössä. Ideologinen ja normatiivinen perusta työllemme on vuonna 2008 voimaan astunut YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista. Erityistä tukea travitsevat lapset ovat perinteisesti olleet tieteellisen tutkimus- ja kehitystyön kohteita, joita on tutkittu tai joita varten on tehty tutkimusta (INVOLVE). Viime aikoina yhteiskehittämisen lähestymistavat ovat laajentuneet merkittävästi osallistavaan ja yhteistoiminnalliseen suuntaan, ja ajatuksena on tehdä yhteiskehittämistä lasten kanssa (Hoekstra et al. 2020).
Kurkista alkuidea
Tässä prosessissa ei ole ollut nk. asiakkaita vaan lapset ja nuoret ja heidän läheiset ovat olleet kehittäjäkumppaneita, ks. Innokylän toimintamalli: Osallistuva tutkimuskumppanuus kuntoutuksessa.
Yhteiskehittämisen prosessi on totutettu ja kuvattu ja julkaistaan maaliskuussa 2025 Kelan kuntoutusta kehittämässä julkaisusarjassa otsikolla: DigiMetku — Digitaalinen sovellus lasten ja nuorten kuntoutuksessa.
Yhteiskehittämisen prosessi on totutettu ja kuvattu ja julkaistaan maaliskuussa 2025 Kelan kuntoutusta kehittämässä julkaisusarjassa otsikolla: DigiMetku — Digitaalinen sovellus lasten ja nuorten kuntoutuksessa.
Yhteiskehittämisen prosessi on totutettu ja kuvattu ja julkaistaan maaliskuussa 2025 Kelan kuntoutusta kehittämässä julkaisusarjassa otsikolla: DigiMetku — Digitaalinen sovellus lasten ja nuorten kuntoutuksessa.