Digitaaliseen elämäntapaohjausprosessiin kuuluvat mm. sähköinen terveystarkastus, sähköisen ajanvarauksen mahdollisuus, etävastaanotot, kokonaisvaltainen tilannearvio, hoito- ja palvelusuunnitelma sekä elämäntapavalmennusohjelma.

Toimintaympäristö **

Työikäisten lihavuus ja liikkumattomuus vaikuttavat merkittävästi riskiin sairastua esimerkiksi diabetekseen, sydän- ja verisuonisairauksiin sekä tuki- ja liikuntaelinsairauksiin. 

Ravitsemukseen ja liikuntaan perustuvat toimet vaikuttavat painoa alentavasti, toiminta on myös kustannusvaikuttavaa.  Ravitsemusneuvonta alentaa painoa ja on kustannusvaikuttavaa elämäntapaohjaus ryhmässä tai terveydenhuollon ammattilaisen vastaanotolla alentaa painoa ja ehkäisee tyypin 2 diabetesta ollen korkean diabetesriskin ryhmässä todennäköisesti kustannuksia säästävää (STM). Yksi keskeisistä keinoista on elintapojen ja painonhallinnan ohjaus, joka myös Lihavuuden käypä hoito -suosituksessa (2020) korostuu ensisijaisena hoitomuotona.

Verkossa toteutettu elämäntapaohjaus on todettu yhtä tehokkaaksi ohjausmenetelmäksi perinteisten menetelmien rinnalla. Parhaimmassa tapauksessa asiakas pääsee palveluun aikaisemmin ja saa keinoja elämäntapamuutosten toteuttamiseen arjessa. Verkossa toteutettava ohjaus on myös organisaation näkökulmasta tehokas menetelmä. 

 

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Asiakkaille ei ole ollut tarjolla tarpeeksi sähköisiä palveluita. Sähköistä terveystarkastusta ei ole hyödynnetty riittävästi. Elämäntapaohjaukselle ei ollut erikseen varattu resurssia ja hoitohenkilöstön kiireettömien aikojen usein peruuntuessa sairastumisriskissä olevat tai vastasairastuneet eivät saaneet riittävää elämäntapaohjausta. 

Kehittämistyö liittyy Keski-Suomen hyvinvointialueen seuraaviin strategisiin menestystekijöihin: 

  • Ihmislähtöiset ja kustannusvaikuttavat palvelut sekä saumaton palvelujen yhteensovittaminen
  • Toiminnan tavoitteellinen kehittäminen ja uudistaminen
  • Aktiiviset ja osallistuvat asukkaat sekä toimivat ennaltaehkäisevät palvelut
Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Työryhmässä on ollut asiantuntijoita Tulevaisuuden sote-keskus -hankkeesta, avosairaanhoidon yksiköistä ja digitaalisesta sote-keskuksesta. Elämäntapaohjausta toteuttamaan palkattiin yksi sairaanhoitaja. Toimintamallin sisältöä suunniteltiin ja kehitettiin yhdessä työryhmän kanssa tiiviisti vuosina 2021-2023. 

 

Tavoiteltu muutos

Sairastumisriskissä olevat asukkaat, jotka osaavat asioida sähköisesti, saavat tarvitsemansa tuen elämäntapamuutosten toteuttamiseen. 

Muutoksen mittaaminen
  • Kontaktimäärät elämäntapaohjaajalla
  • Sähköisten terveystarkastusten määrät
  • Asiakkaiden elämäntapamuutokset ja terveysparametrit, kuten
    • paino
    • verenpaine
    • vyötärönympärys
    • lipidit, HbA1C, fP-Gluk ym.
    • asiakkaan pystyvyys muuttaa elämäntapoja
    • koettu terveys
Toteutussuunnitelma
  • Kohderyhmän suunnittelu, ketä palveluun ohjataan
  • Prosessikuvauksen tekeminen, asiakaspolun kuvaus
  • Elämäntapaohjaajan tarvittavat lisäkoulutukset ja perehtyminen palveluverkostoon
  • Ammattilaisten ohjeiden laatiminen 
  • Yhtenäisistä mittareista sopiminen
  • Kirjaamis- ja tilastointikäytännöistä sopiminen
  • Teknisten valmiuksien ja järjestelmien taustojen selvittäminen sovellustuen kanssa
  • Palvelun markkinointi palveluverkostolle ja asiakkaille
  • Säännölliset yhteistyöpalaverit toiminnan kehittämiseksi
  • Toiminnan seuranta ja arviointi
  • Säännöllinen viestintä

     

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys **

Digitaalinen elämäntapaohjausprosessi on kehitetty terveydenhuollon ammattilaisille elämäntapaohjausmenetelmäksi perinteisen vastaanotolla tapahtuvan elämäntapaohjauksen rinnalle.

Digitaalinen elämäntapaohjaus on tarkoitettu pääasiassa aikuisten elämäntapaohjaukseen. Terveydenhuollon ja liikuntapalveluiden ammattilaisten sekä palvelun käyttäjien lisäksi toimintamallin kehittämisessä on hyödynnetty eri alojen asiantuntijoita. 

Muiden kehittämien ratkaisujen hyödyntäminen

Vastaanotoilla toteuttavan elämäntapaohjauksen soveltaminen etävastaanotoille. 

Ideointi

Elämäntapaohjauksen toteuttaminen etävastaanotoilla ja/tai puhelimitse. Omaolon sähköisen terveystarkastuksen hyödyntäminen. Digitaalisten omahoito-ohjelmien ja -valmennusten hyödyntäminen. 

Liitteet
Kuva
Prosessikuvaus digitaalisesta elämäntapaohjauksesta
Prosessikuvaus digitaalisesta elämäntapaohjauksesta
Idean testaus asiakkaalla

Asiakaspalautetta kerätään jatkuvasti ja prosessia kehitetään tarpeen mukaan. Digitaalisessa elämäntapaohjauksessa asioineilta asiakkailta saatu asiakaspalaute on ollut hyvää, keskiarvo 9,7. 

Kokeilun tavoitteet
  • Asukkaat saavat tukea elämäntapamuutosten toteuttamiseen 
  • Sähköisen asioinnin ja digitaalisten omahoidon mahdollisuudet paranevat 
  • Asiakas on aktiivinen toimija itsensä hoidossa ja oman tilanteensa edistämisessä 
  • Ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen tunnistamiseen ja tukeen panostetaan 
Kokeilussa opittua

Sähköiset terveystarkastukset ovat toimintamallin myötä keskitetty yhdelle terveydenhuollon ammattilaiselle, joten niiden käsittelyn laatua on saatu parannettua. Terveystarkastusten määrää on saatu myös nostettua markkinoimalla palvelua. Ammattilaiset osaavat markkinoida palvelua asiakkaille ja osa asiakkaista löytää palvelun itse.  

Suuressa riskissä olevia asiakkaita on saatu palvelun piiriin. Asiakkaiden sairastumisriskeihin (esim. ylipaino, korkea kolesteroli ja verenpaine) on pystytty vaikuttamaan. Osalta palveluun ohjautuneista on löytynyt esidiabetes, diabetes tai verenpainetauti, joka on palvelussa hoidettu yhteistyössä lääkärin kanssa ja näin ehkäisty tilanteen pahentumista. 

Elämäntapaohjauksen pilotoinnissa käytetään systemaattisesti rakenteista kirjaamista ja sovittuja mittareita. Pitkän ajan vaikutuksia (mm. terveys-, laatu-, kustannusvaikutukset) on mahdollista arvioida toimintamallin oltua käytössä pidempään.  

Palvelulle on todettu olevan selkeä tarve, ja digitaalista elämäntapaohjausta voitaisiin toteuttaa myös osana kivijalka-asemien palveluvalikoimaa.   

Ratkaisun perusidea **

Digitaalista elämäntapaohjausta toteutetaan digitaalisessa sosiaali- ja terveyskeskuksessa asiakkaille, jotka tarvitsevat tukea elämäntapamuutosten toteuttamiseksi ja joiden on mahdollista asioida sähköisesti. Asiakkaat voivat varata elämäntapaohjaajalle etävastaanottoajan sähköisestä ajanvarauspalvelusta tai ammattilainen voi ohjata asiakkaan elämäntapaohjaajalle. Ennen vastaanottoa asiakkaan on mahdollista tehdä halutessaan Omaolon sähköinen terveystarkastus, jonka elämäntapaohjaaja käy läpi ennen vastaanottoa. Etävastaanoton aikana tehdään mm. alkumittaukset ja -kyselyt, ohjelmoidaan tarvittaessa esimerkiksi verenpaine- ja laboratorioseurannat, selvitetään ensisijaiset elämäntapamuutoksen tarpeet yhdessä asiakkaan kanssa sekä tehdään hoitosuunnitelma. Asiakkaan kanssa sovitaan jatkoseurannasta ja hänet ohjataan tarvittaessa myös muihin palveluihin (esim. liikuntaneuvonta). Elämäntapaohjausprosessin kesto ja sisältö vaihtelevat yksilön tarpeiden mukaan. 

 

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot **

Suunnitteluvaiheessa asiakkaan palvelupolku, ammattilaisten roolit ja toimintaympäristö tulee kuvata mahdollisimman tarkasti:

  • Mitä kautta asiakas ohjautuu palvelun piiriin ja millä kriteereillä?
  • Miten asiakas ohjataan seuraavalle ammattilaiselle?
  • Ketkä kaikki ammattilaiset osallistuvat elämäntapaohjaukseen?
  • Miten toisen ammattilaisen konsultointi tapahtuu?
  • Mitä järjestelmiä käytetään (yhteydenotot, videovastaanotot, ryhmätapaamiset verkossa, sähköiset lomakkeet ja testit ym.)?
  • Miten toimintaa kirjataan ja tilastoidaan (potilastietojärjestelmiin ym.)?
  • Mitä mittareita vaikuttavuuden arvioinnissa käytetään?

Elämäntapaohjaajan resurssi tulee suunnitella organisaation ja väestön koon mukaan. Keski-Suomen mallissa halusimme elämäntapaohjaajaksi henkilön, jolla on terveydenhuollon tutkinto (sh/th) ja kokemusta itsenäisestä vastaanottotyöstä ja terveydenedistämisestä. Lisäksi tulee miettiä, ketkä kaikki muut sote-palveluiden sekä liikuntapalveluiden ammattilaiset ohjaukseen osallistuvat ja millä resurssilla. Tuleeko muiden sote-ammattilaisten resurssi olemassa olevista rerursseista vai tuleeko reursoida uutta henkilöstöä?

Lisätietoa voi tiedustella miina-maria.kivela@hyvaks.fi, 050 454 7873

Vinkit toimintamallin soveltajille **

Toimintamalli on sovellettavissa eri kohderyhmille ja eri toimintaympäristöihin, kuten lasten ja nuorten ohjaukseen eri tilanteissa ja esimerkiksi mielenterveys- ja päihdepalveluiden asiakkaille. 

Arvioinnin tulokset tiivistettynä **

Sähköiset terveystarkastukset ovat toimintamallin myötä keskitetty yhdelle terveydenhuollon ammattilaiselle, joten niiden käsittelyn laatua on saatu parannettua. Terveystarkastusten määrää on saatu myös nostettua markkinoimalla palvelua. 

Ammattilaiset osaavat markkinoida palvelua asiakkaille ja osa asiakkaista löytää palvelun itse. Palvelulle on todettu olevan selkeä tarve. 

Suuressa riskissä olevia asiakkaita on saatu palvelun piiriin. Asiakkaiden sairastumisriskeihin (esim. ylipaino, korkea kolesteroli ja verenpaine) on pystytty vaikuttamaan. Osalta palveluun ohjautuneista on löytynyt esidiabetes, diabetes tai verenpainetauti, joka on palvelussa hoidettu yhteistyössä lääkärin kanssa ja näin ehkäisty tilanteen pahentumista.

Elämäntapaohjauksen pilotoinnissa käytetään systemaattisesti rakenteista kirjaamista ja sovittuja mittareita. Pitkän ajan vaikutuksia (mm. terveys-, laatu-, kustannusvaikutukset) on mahdollista arvioida toimintamallin oltua käytössä pidempään.