Digitaalinen elämäntapaohjausprosessi
Digitaaliseen elämäntapaohjausprosessiin kuuluvat mm. sähköinen terveystarkastus, sähköisen ajanvarauksen mahdollisuus, etävastaanotot, kokonaisvaltainen tilannearvio, hoito- ja palvelusuunnitelma sekä elämäntapavalmennusohjelma.
Työikäisten lihavuus ja liikkumattomuus vaikuttavat merkittävästi riskiin sairastua esimerkiksi diabetekseen, sydän- ja verisuonisairauksiin sekä tuki- ja liikuntaelinsairauksiin.
Ravitsemukseen ja liikuntaan perustuvat toimet vaikuttavat painoa alentavasti, toiminta on myös kustannusvaikuttavaa. Ravitsemusneuvonta alentaa painoa ja on kustannusvaikuttavaa elämäntapaohjaus ryhmässä tai terveydenhuollon ammattilaisen vastaanotolla alentaa painoa ja ehkäisee tyypin 2 diabetesta ollen korkean diabetesriskin ryhmässä todennäköisesti kustannuksia säästävää (STM). Yksi keskeisistä keinoista on elintapojen ja painonhallinnan ohjaus, joka myös Lihavuuden käypä hoito -suosituksessa (2020) korostuu ensisijaisena hoitomuotona.
Verkossa toteutettu elämäntapaohjaus on todettu yhtä tehokkaaksi ohjausmenetelmäksi perinteisten menetelmien rinnalla. Parhaimmassa tapauksessa asiakas pääsee palveluun aikaisemmin ja saa keinoja elämäntapamuutosten toteuttamiseen arjessa. Verkossa toteutettava ohjaus on myös organisaation näkökulmasta tehokas menetelmä.
Asiakkaille ei ole ollut tarjolla tarpeeksi sähköisiä palveluita. Sähköistä terveystarkastusta ei ole hyödynnetty riittävästi. Elämäntapaohjaukselle ei ollut erikseen varattu resurssia ja hoitohenkilöstön kiireettömien aikojen usein peruuntuessa sairastumisriskissä olevat tai vastasairastuneet eivät saaneet riittävää elämäntapaohjausta.
Kehittämistyö liittyy Keski-Suomen hyvinvointialueen seuraaviin strategisiin menestystekijöihin:
- Ihmislähtöiset ja kustannusvaikuttavat palvelut sekä saumaton palvelujen yhteensovittaminen
- Toiminnan tavoitteellinen kehittäminen ja uudistaminen
- Aktiiviset ja osallistuvat asukkaat sekä toimivat ennaltaehkäisevät palvelut
Työryhmässä on ollut asiantuntijoita Tulevaisuuden sote-keskus -hankkeesta, avosairaanhoidon yksiköistä ja digitaalisesta sote-keskuksesta. Elämäntapaohjausta toteuttamaan palkattiin yksi sairaanhoitaja. Toimintamallin sisältöä suunniteltiin ja kehitettiin yhdessä työryhmän kanssa tiiviisti vuosina 2021-2023.
Sairastumisriskissä olevat asukkaat, jotka osaavat asioida sähköisesti, saavat tarvitsemansa tuen elämäntapamuutosten toteuttamiseen.
- Kontaktimäärät elämäntapaohjaajalla
- Sähköisten terveystarkastusten määrät
- Asiakkaiden elämäntapamuutokset ja terveysparametrit, kuten
- paino
- verenpaine
- vyötärönympärys
- lipidit, HbA1C, fP-Gluk ym.
- asiakkaan pystyvyys muuttaa elämäntapoja
- koettu terveys
- Kohderyhmän suunnittelu, ketä palveluun ohjataan
- Prosessikuvauksen tekeminen, asiakaspolun kuvaus
- Elämäntapaohjaajan tarvittavat lisäkoulutukset ja perehtyminen palveluverkostoon
- Ammattilaisten ohjeiden laatiminen
- Yhtenäisistä mittareista sopiminen
- Kirjaamis- ja tilastointikäytännöistä sopiminen
- Teknisten valmiuksien ja järjestelmien taustojen selvittäminen sovellustuen kanssa
- Palvelun markkinointi palveluverkostolle ja asiakkaille
- Säännölliset yhteistyöpalaverit toiminnan kehittämiseksi
- Toiminnan seuranta ja arviointi
-
Säännöllinen viestintä
Digitaalinen elämäntapaohjausprosessi on kehitetty terveydenhuollon ammattilaisille elämäntapaohjausmenetelmäksi perinteisen vastaanotolla tapahtuvan elämäntapaohjauksen rinnalle.
Digitaalinen elämäntapaohjaus on tarkoitettu pääasiassa aikuisten elämäntapaohjaukseen. Terveydenhuollon ja liikuntapalveluiden ammattilaisten sekä palvelun käyttäjien lisäksi toimintamallin kehittämisessä on hyödynnetty eri alojen asiantuntijoita.
Vastaanotoilla toteuttavan elämäntapaohjauksen soveltaminen etävastaanotoille.
Elämäntapaohjauksen toteuttaminen etävastaanotoilla ja/tai puhelimitse. Omaolon sähköisen terveystarkastuksen hyödyntäminen. Digitaalisten omahoito-ohjelmien ja -valmennusten hyödyntäminen.
Kuva
Asiakaspalautetta kerätään jatkuvasti ja prosessia kehitetään tarpeen mukaan. Digitaalisessa elämäntapaohjauksessa asioineilta asiakkailta saatu asiakaspalaute on ollut hyvää, keskiarvo 9,7.
- Asukkaat saavat tukea elämäntapamuutosten toteuttamiseen
- Sähköisen asioinnin ja digitaalisten omahoidon mahdollisuudet paranevat
- Asiakas on aktiivinen toimija itsensä hoidossa ja oman tilanteensa edistämisessä
- Ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen tunnistamiseen ja tukeen panostetaan
Sähköiset terveystarkastukset ovat toimintamallin myötä keskitetty yhdelle terveydenhuollon ammattilaiselle, joten niiden käsittelyn laatua on saatu parannettua. Terveystarkastusten määrää on saatu myös nostettua markkinoimalla palvelua. Ammattilaiset osaavat markkinoida palvelua asiakkaille ja osa asiakkaista löytää palvelun itse.
Suuressa riskissä olevia asiakkaita on saatu palvelun piiriin. Asiakkaiden sairastumisriskeihin (esim. ylipaino, korkea kolesteroli ja verenpaine) on pystytty vaikuttamaan. Osalta palveluun ohjautuneista on löytynyt esidiabetes, diabetes tai verenpainetauti, joka on palvelussa hoidettu yhteistyössä lääkärin kanssa ja näin ehkäisty tilanteen pahentumista.
Elämäntapaohjauksen pilotoinnissa käytetään systemaattisesti rakenteista kirjaamista ja sovittuja mittareita. Pitkän ajan vaikutuksia (mm. terveys-, laatu-, kustannusvaikutukset) on mahdollista arvioida toimintamallin oltua käytössä pidempään.
Palvelulle on todettu olevan selkeä tarve, ja digitaalista elämäntapaohjausta voitaisiin toteuttaa myös osana kivijalka-asemien palveluvalikoimaa.