Digitaalinen elämäntapaohjausprosessi
Digitaaliseen elämäntapaohjausprosessiin kuuluvat mm. sähköinen terveystarkastus, sähköisen ajanvarauksen mahdollisuus, etävastaanotot, kokonaisvaltainen tilannearvio, hoito- ja palvelusuunnitelma sekä elämäntapavalmennusohjelma.
Toimintamallin nimi
Digitaaliseen elämäntapaohjausprosessiin kuuluvat mm. sähköinen terveystarkastus, sähköisen ajanvarauksen mahdollisuus, etävastaanotot, kokonaisvaltainen tilannearvio, hoito- ja palvelusuunnitelma sekä elämäntapavalmennusohjelma.
Digitaalista elämäntapaohjausta toteutetaan digitaalisessa sosiaali- ja terveyskeskuksessa asiakkaille, jotka tarvitsevat tukea elämäntapamuutosten toteuttamiseksi ja joiden on mahdollista asioida sähköisesti. Asiakkaat voivat varata elämäntapaohjaajalle etävastaanottoajan sähköisestä ajanvarauspalvelusta tai ammattilainen voi ohjata asiakkaan elämäntapaohjaajalle. Ennen vastaanottoa asiakkaan on mahdollista tehdä halutessaan Omaolon sähköinen terveystarkastus, jonka elämäntapaohjaaja käy läpi ennen vastaanottoa. Etävastaanoton aikana tehdään mm. alkumittaukset ja -kyselyt, ohjelmoidaan tarvittaessa esimerkiksi verenpaine- ja laboratorioseurannat, selvitetään ensisijaiset elämäntapamuutoksen tarpeet yhdessä asiakkaan kanssa sekä tehdään hoitosuunnitelma. Asiakkaan kanssa sovitaan jatkoseurannasta ja hänet ohjataan tarvittaessa myös muihin palveluihin (esim. liikuntaneuvonta). Elämäntapaohjausprosessin kesto ja sisältö vaihtelevat yksilön tarpeiden mukaan.
Työikäisten lihavuus ja liikkumattomuus vaikuttavat merkittävästi riskiin sairastua esimerkiksi diabetekseen, sydän- ja verisuonisairauksiin sekä tuki- ja liikuntaelinsairauksiin.
Ravitsemukseen ja liikuntaan perustuvat toimet vaikuttavat painoa alentavasti, toiminta on myös kustannusvaikuttavaa. Ravitsemusneuvonta alentaa painoa ja on kustannusvaikuttavaa elämäntapaohjaus ryhmässä tai terveydenhuollon ammattilaisen vastaanotolla alentaa painoa ja ehkäisee tyypin 2 diabetesta ollen korkean diabetesriskin ryhmässä todennäköisesti kustannuksia säästävää (STM). Yksi keskeisistä keinoista on elintapojen ja painonhallinnan ohjaus, joka myös Lihavuuden käypä hoito -suosituksessa (2020) korostuu ensisijaisena hoitomuotona.
Verkossa toteutettu elämäntapaohjaus on todettu yhtä tehokkaaksi ohjausmenetelmäksi perinteisten menetelmien rinnalla. Parhaimmassa tapauksessa asiakas pääsee palveluun aikaisemmin ja saa keinoja elämäntapamuutosten toteuttamiseen arjessa. Verkossa toteutettava ohjaus on myös organisaation näkökulmasta tehokas menetelmä.
Digitaalinen elämäntapaohjausprosessi on kehitetty terveydenhuollon ammattilaisille elämäntapaohjausmenetelmäksi perinteisen vastaanotolla tapahtuvan elämäntapaohjauksen rinnalle.
Digitaalinen elämäntapaohjaus on tarkoitettu pääasiassa aikuisten elämäntapaohjaukseen. Terveydenhuollon ja liikuntapalveluiden ammattilaisten sekä palvelun käyttäjien lisäksi toimintamallin kehittämisessä on hyödynnetty eri alojen asiantuntijoita.
Suunnitteluvaiheessa asiakkaan palvelupolku, ammattilaisten roolit ja toimintaympäristö tulee kuvata mahdollisimman tarkasti:
- Mitä kautta asiakas ohjautuu palvelun piiriin ja millä kriteereillä?
- Miten asiakas ohjataan seuraavalle ammattilaiselle?
- Ketkä kaikki ammattilaiset osallistuvat elämäntapaohjaukseen?
- Miten toisen ammattilaisen konsultointi tapahtuu?
- Mitä järjestelmiä käytetään (yhteydenotot, videovastaanotot, ryhmätapaamiset verkossa, sähköiset lomakkeet ja testit ym.)?
- Miten toimintaa kirjataan ja tilastoidaan (potilastietojärjestelmiin ym.)?
- Mitä mittareita vaikuttavuuden arvioinnissa käytetään?
Elämäntapaohjaajan resurssi tulee suunnitella organisaation ja väestön koon mukaan. Keski-Suomen mallissa halusimme elämäntapaohjaajaksi henkilön, jolla on terveydenhuollon tutkinto (sh/th) ja kokemusta itsenäisestä vastaanottotyöstä ja terveydenedistämisestä. Lisäksi tulee miettiä, ketkä kaikki muut sote-palveluiden sekä liikuntapalveluiden ammattilaiset ohjaukseen osallistuvat ja millä resurssilla. Tuleeko muiden sote-ammattilaisten resurssi olemassa olevista rerursseista vai tuleeko reursoida uutta henkilöstöä?
Lisätietoa voi tiedustella miina-maria.kivela@hyvaks.fi, 050 454 7873
Sähköiset terveystarkastukset ovat toimintamallin myötä keskitetty yhdelle terveydenhuollon ammattilaiselle, joten niiden käsittelyn laatua on saatu parannettua. Terveystarkastusten määrää on saatu myös nostettua markkinoimalla palvelua.
Ammattilaiset osaavat markkinoida palvelua asiakkaille ja osa asiakkaista löytää palvelun itse. Palvelulle on todettu olevan selkeä tarve.
Suuressa riskissä olevia asiakkaita on saatu palvelun piiriin. Asiakkaiden sairastumisriskeihin (esim. ylipaino, korkea kolesteroli ja verenpaine) on pystytty vaikuttamaan. Osalta palveluun ohjautuneista on löytynyt esidiabetes, diabetes tai verenpainetauti, joka on palvelussa hoidettu yhteistyössä lääkärin kanssa ja näin ehkäisty tilanteen pahentumista.
Elämäntapaohjauksen pilotoinnissa käytetään systemaattisesti rakenteista kirjaamista ja sovittuja mittareita. Pitkän ajan vaikutuksia (mm. terveys-, laatu-, kustannusvaikutukset) on mahdollista arvioida toimintamallin oltua käytössä pidempään.
Kansikuva
