Digitaalinen työ- ja toimintakyvyn itsearviointiväline Omavire/Satakunnan hyvinvointialue (RRP, P3, P4, I4)

Miten pilotti toteutettiin? 

TE-palvelut lähettävät asiakkaita työttömien terveystarkastukseen. Lähetteen yhteydessä on mahdollista valita, ohjataanko asiakas täyttämään Omavire esitietolomakkeena ennen terveystarkastusta. 

Asiakas saa terveydenhoitajalta tarkemman ohjeistuksen täyttää Omavire ennen terveystarkastusaikaa. Tuloksia tarkastellaan terveystarkastuskäynnin yhteydessä. Terveydenhoitaja käyttää Omavireen tuloksia osana terveystarkastuksen esitietoja. Omavire toimii yhtenä esitietolomakkeena. Palveluohjaustarpeeseen vaikuttaa koko työttömän terveystarkastustapahtuma. 

Pilotin tulokset työttömän terveystarkastusprosessissa

Terveydenhoitaja otti Omavireen täyttämisen puheeksi viiden asiakkaan kanssa. Kaksi heistä täytti tilannekartoituksen osittain. Omavireen syventäviä osioita ja suunnitelmaosiota asiakkaat eivät hyödyntäneet lainkaan. TE-asiantuntijoiden suositusten ja ohjausten määrästä Omavireen käyttöön jäi vähäiseksi. Tähän vaikutti se, että pilotointiaika oli lyhyt ja työttömien terveystarkastuksia tehtiin ko. ajanjaksona vähän. Lisäksi merkityksellistä oli se, että monet TE-palveluiden asiakkuuksista oli ns. pitkäaikaisasiakkuuksia, joilla oli jo monia toimenpiteitä tehty. Pilotointia olisikin voinut suunnata TE-palveluiden ns. hakijapalveluihin eikä monialaista palvelua tarvitseville asiakkaille.

Pilotin asiakasryhmän ominaisuuksina ja erityispiirteinä tunnistettiin, että asiakkaat omaavat varsin heikot digitaaliset taidot. Usein asiakkaat jättävät täyttämättä myös paperiset esitietokaavakkeet, mutta niitä täytetään silti paremmin kuin digitaalisia kyselyitä. Tässä asiakasryhmässä on keskeistä myös keskittymisen ja oman tilanteen arvioimisen haasteet. Vain harvat asiakkaat vastaavat kyselyyn, ja vastaukset ovat usein lyhyitä. Nimenomaan kyselyn pituus ja vaatimus keskittyä voivat olla ongelmallisia erityisesti tälle asiakasryhmälle. Asiakkaat eivät myöskään välttämättä avaa kyselyä uudelleen jatkaakseen vastaamista myöhemmin.

Ammattilaisen kokemus sisältöön liittyvissä kysymyksissä oli se, että syventävissä osioissa olevat tarkemmat kysymykset ovat hyödyllisempiä kuin yleisluontoiset kysymykset. Kysymysten tulisi olla nykyistä tarkempia tai avoimempia, jotta vastauksia voitaisiin hyödyntää paremmin terveydentilan selvittämisessä. Nykyisellään kysely ei motivoi asiakkaita vastaamaan kattavasti, sillä tarkempia terveystietoja ei palveluun saa laittaa.

Pilotin aikana havaittiin, että kohderyhmäksi olisi kannattanut valita jokin muu ryhmä, kuten esimerkiksi sellaiset asiakkaat, jotka ovat elämässään jossakin siirtymävaiheessa – oppilaitoksesta, armeijasta, vanhempainvapaalta, pitkältä sairauslomalta työelämään tai sellaisessa varhaisemmassa vaiheessa, jossa työ- ja toimintakyvyn mahdolliset haasteet evät ole vielä monimutkaistuneet liiaksi.

Kehitysehdotuksina Omavireelle tunnistettiin kolme pääkohtaa:

• Tukihenkilön tuki: Tukihenkilön mukanaolo kyselyn täyttämisessä voisi parantaa vastausten laatua ja lisätä täten vastausten hyödyllisyyttä.
• Kysymysten laajentaminen ja integrointi: Jos tavoitteena on luopua paperisista esitietolomakkeista, digitaaliseen kyselyyn tulisi sisällyttää huomattavasti enemmän kysymyksiä ja vakiintuneita mittareita.
• Motivointi ja käytettävyys: Tarvitaan lisää viestintää ja toimenpiteitä, joilla kysely saadaan houkuttelevammaksi ja asiakkaat motivoitua vastaamaan siihen itsenäisesti. 

Pilotin tulokset itsehoitona Sata.fi-sivustolla

• Omavirettä hyödynsi itsehoitona 20 tilannekartoituksen tehnyttä asukasta. Kotipaikkakunniksi ilmoitettiin Eura, Eurajoki, Rauma, Pori, Säkylä ja Ulvila.  Omavirettä käytettiin kerrallaan noin 11 minuuttia. Tietokoneella Omavirettä käytettiin jonkin verran enemmän kuin älypuhelimella. Omavirettä käyttäneet asukkaat saivat kohtalaisen hyvät pistemäärät toiminta- ja työkyvystään sekä kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista. Omavireen näyttäisivät löytäneen työikäiset satakuntalaiset, jotka ovat kohtaisen hyvässä tilanteessa ja joilla ei välttämättä ole tarvetta ammattilaisen avulle, vaan itsehoitomenetelmät ovat riittäviä.
• Mahdollisuudesta käyttää omatoimisesti Omavirettä tehtiin mediatiedote, joka julkaistiin paikallismedioissa. Omavireestä tiedotettiin myös Sata-alueen somekanavilla. Omavirettä oli mahdollisuus käyttää neljän kuukauden ajan. Tämä aika on suhteellisen lyhyt lanseerata uusi digitaalinen palvelu ja saada sille käyttötapauksia. Mainoskampanjat olisivat voineet tehostaa Omavireen löytymistä digitaalisten palveluiden valikosta Sata.fi-sivustolta.  Myös Omavireen kytkeytyminen ajanvaraukseen tai ammattilaiselle ohjautumiseen olisi voinut lisätä kiinnostusta Omavireen käyttöön ja tehostaa välineen käyttöä.
• Pilottiin osallistuneita ammattilaisia ja asukkaita oli vain vähän, mutta digitaalisen välineen pilotoinnista saatiin alueella arvokasta kokemusta ja valmiuksia seuraavaan mahdolliseen pilotointiin. Osallistuminen digitaalisen välineen työstämiseen ennen pilotointivaihetta oli alueellisille kehittäjille tärkeä vaihe. Kehittäjiä oli monipuolisesti edustettuna eri tahoilta ja yhteistyömahdollisuuksia kartoitettiin laajasti. Välineen omistajuuden rajaus pelkästään hyvinvointialueille aiheutti myös välineen käytön rajausta, jonka vuoksi monialaista työskentelyä ei pystytty pilotoinnissa täysin hyödyntämään. Myös hyvinvointialueen organisoituminen, muut samanaikaiset kehittämistoimet sekä henkilöstömuutokset vaikuttivat pilotoinnin onnistumiseen. 
• Pilotoinnin onnistumisen kannalta on ensiarvoisen tärkeää saada mukaan motivoituneita digitaalisen välineen kokeilijoita. Pitkäaikaistyöttömien kohdalla on tehty jo paljon kartoitustyötä, eikä motivaatiota lomakkeiden täyttämiseen välttämättä löydy tarpeeksi. Digitaidot ja -valmiudet voivat myös olla hyvin puutteellisia. Jotta Omavireestä olisi mahdollisimman paljon hyötyä terveystarkastusprosessissa, tulisi välineen sen sisältöä vielä hioa ja tarkentaa.
• Omavire sopisi hyvin nivelkohtiin, esim. oppilaitoksesta tai pitkältä sairaslomalta työelämään siirtymisessä henkilöille, joilla on vähintäänkin kohtalaiset digitaidot ja kiinnostus oman toimintakyvyn arvioimiseen ja kohentamiseen. Omavire toimisi hyvin moniammatillisen tiimin yhteisenä työvälineenä.