Digitaalinen työ- ja toimintakyvyn itsearviointiväline Omavire/Satakunnan hyvinvointialue (RRP, P3, P4, I4)
Digitaalisen itsearviointivälineen avulla työikäisen asukkaan on mahdollista kartoittaa omaa työ- ja toimintakykyään. Palvelua pilotoitiin itsehoitona sekä osana työttömien terveystarkastusprosessia Eurassa.
Toimintamallin nimi
Digitaalisen itsearviointivälineen avulla työikäisen asukkaan on mahdollista kartoittaa omaa työ- ja toimintakykyään. Palvelua pilotoitiin itsehoitona sekä osana työttömien terveystarkastusprosessia Eurassa.
Omavire-palvelua on mahdollista käyttää itsenäisesti sekä yhdessä ammattilaisen kanssa.
Pilotoinnissa Omavire-palvelu oli saatavilla Sata-alueen digitaalisten palvelujen portaalista eikä sitä oltu kytketty ammattilaisille. Palvelun tarkoituksena oli tarjota työkalu asukkaiden omatoimiseen työ- ja toimintakyvyn arviointiin. Työkalun avulla asukas voi todeta tilanteensa hyväksi tai hän voi todeta tarvitsevansa ammattilaisen apua jossain osa-alueessa ja hakeutua omatoimisesti palvelujen piiriin. Asukas voi tallettaa tietonsa palveluun, mikäli hän on kirjautunut palveluun. Palvelusta on myös mahdollista tulostaa yhteenveto pdf-tiedostona.
Omavirettä pilotoitiin myös ammattilaiskäytössä Eurassa työttömän terveystarkastuksen yhteydessä. TE-palvelut lähettävät asiakkaita työttömien terveystarkastukseen. TE-asiantuntija kertoo Omavire-palvelusta osana terveystarkastuksen esitietoja. Terveydenhoitaja antaa asiakkaalle terveystarkastusajan ja ohjaa täyttämään esitietolomakkeita sekä käyttämään Omavire-palvelua. Omavire toimii täten esitietolomakkeena.
Havainnekuvat prosesseista ovat liitteenä.
Palveluesitteet ovat liitteenä.
Työkykyä heikentävien tekijöiden varhainen havaitseminen ja asiakkaan ohjaaminen tarpeellisten palvelujen ja etuuksien piiriin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa on erittäin tärkeää. Palvelutarpeen tunnistaminen on merkityksellistä sillä pitkittyessään ongelmat tyypillisesti syvenevät. Asiakkaalle tarjotaan digitaalisia palveluja, joiden avulla hän voi arvioida omaa työ- tai toimintakykyään, seurata omien asioidensa etenemistä ja saada erilaisia herätteitä silloin kun häneltä vaaditaan toimenpiteitä. Tulevaisuudessa sähköisillä asiointikanavilla mahdollistetaan myös matalan kynnyksen asioinnin ja yhteydenpidon TE-toimiston, sote-keskuksen, työterveyshuollon tai Kelan kanssa. Palvelutarpeen tunnistaminen tapahtuu usein myös viranomaisten yhteistyössä. Työllistymistä edistävien palvelujen ja etuuksien piiriin pääseminen edellyttää usein terveydenhuollon lausuntoa. Nykyisin terveydentilan ja työkyvyn arviointi tapahtuu usein erikseen, jolloin on vaarana, että terveydentilan vaikutusta työllistymismahdollisuuksiin ei tunnisteta. Lähde: STM
Omavire-palvelun pilotoinnin kohderyhmänä olivat satakuntalaiset työikäiset asukkaat. Palvelua pilotoitiin myös pienimuotoisesti ammattilaiskäytössä työttömän terveystarkastuksen yhteydessä, jolloin ammattilaisten näkemykset palvelusta saadaan hyödynnettyä. Omavire-palvelun pilotointia suunniteltiin moniammatillisesti laajassa Työkykyohjelman laajentamisen ja Pilari 4:n investointi 4 hankeyhteistyössä. Tärkeitä yhteistyökumppaneita ovat olleet TE-palvelut sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset. DigiFinlandin toimesta palvelun kehittämiseen ovat osallistuneet loppukäyttäjät, jotka ovat olleet mukana kehittämistyön jokaisessa vaiheessa. Omavire-palvelussa jokaisen käyttäjän on myös mahdollista antaa palautetta.
Omavire-palvelu on kehittyvä digitaalinen ratkaisu, joka on mahdollista ottaa käyttöön DigiFinlandin kanssa tehdyn sopimuksen perusteella. Uuden digitaalisen palvelun varsinainen käyttöönotto edellyttää aina tarpeelliset resurssit sekä aktiivisen viestinnän.
Pilotointi oli ajalla elo-joulukuu 2024. Omavirettä hyödynsi itsehoitona 20 tilannekartoituksen tehnyttä asukasta. Omavirettä käyttäneet asukkaat saivat kohtalaisen hyvät pistemäärät toiminta- ja työkyvystään sekä kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista. Omavireen näyttäisivät löytäneen työikäiset satakuntalaiset, jotka ovat kohtaisen hyvässä tilanteessa ja joilla ei välttämättä ole tarvetta ammattilaisen avulle, vaan itsehoitomenetelmät ovat riittäviä.
Työttömän terveystarkastusprosessin yhteydessä pilotin asiakasryhmän ominaisuuksina ja erityispiirteinä tunnistettiin, että asiakkaat omaavat varsin heikot digitaaliset taidot. Usein asiakkaat jättävät täyttämättä myös paperiset esitietokaavakkeet, mutta niitä täytetään silti paremmin kuin digitaalisia kyselyitä. Tässä asiakasryhmässä on keskeistä myös keskittymisen ja oman tilanteen arvioimisen haasteet. Vain harvat asiakkaat vastaavat kyselyyn, ja vastaukset ovat usein lyhyitä. Nimenomaan kyselyn pituus ja vaatimus keskittyä voivat olla ongelmallisia erityisesti tälle asiakasryhmälle. Asiakkaat eivät myöskään välttämättä avaa kyselyä uudelleen jatkaakseen vastaamista myöhemmin.
Ammattilaisen kokemus sisältöön liittyvissä kysymyksissä oli se, että syventävissä osioissa olevat tarkemmat kysymykset ovat hyödyllisempiä kuin yleisluontoiset kysymykset. Kysymysten tulisi olla nykyistä tarkempia tai avoimempia, jotta vastauksia voitaisiin hyödyntää paremmin terveydentilan selvittämisessä. Nykyisellään kysely ei motivoi asiakkaita vastaamaan kattavasti, sillä tarkempia terveystietoja ei palveluun saa laittaa.
Pilotin aikana havaittiin, että kohderyhmäksi olisi kannattanut valita jokin muu ryhmä, kuten esimerkiksi sellaiset asiakkaat, jotka ovat elämässään jossakin siirtymävaiheessa – oppilaitoksesta, armeijasta, vanhempainvapaalta, pitkältä sairauslomalta työelämään tai sellaisessa varhaisemmassa vaiheessa, jossa työ- ja toimintakyvyn mahdolliset haasteet evät ole vielä monimutkaistuneet liiaksi.
Kansikuva
