Ekososiaalinen talousneuvonta - Opas ammattilaisille ryhmätoiminnan tueksi

Ekososiaalisen talousneuvonnan ryhmämuotoisessa mallissa talousneuvontaan yhdistetään ekologisen ja sosiaalisen kestävyyden tavoitteita. Malli perustuu yhteisöllisiin, voimavara- ja luontolähtöisiin sekä toiminnallisiin menetelmiin. 

Toimintaympäristö

Yhteiskunnassamme on samaan aikaan läsnä kaksi ääripäätä. Ylikulutamme yli maapallon ekologisen kantokyvyn. Planetaariset kestävyysrajat ylittyvät lähes kaikilla mittareilla (lähde).  Samaan aikaan on myös ihmisiä, jotka kokevat niukkuutta arjessaan, jossa käytettävissä olevat tulot eivät riitä edes välttämättömään minimikulutukseen. Tarvitsemme yhteistä keskustelua siitä, mitä kestävä hyvinvointi ja mielekäs arki maapallon ekologisissa rajoissa itse kullekin tarkoittavat ja miten nämä mahdollistetaan myös tuleville sukupolville.

Myös epävarmuuden koetaan lisääntyneen niin omassa arjessa, yhteiskunnassa kuin globaalisti. Epävarmuus kohtelee eri elämäntilanteissa olevia ihmisiä eri tavoin. Se kasaantuu erityisesti haavoittuvaisessa asemassa oleville ihmisille. Taloudellisella epävarmuudella on vaikutuksia arjen valintoihin, psyykkiseen kuormitukseen ja tulevaisuudenuskoon. Selviytymistä tukeviksi asioiksi nousevat puolestaan yhteisöllisyys, omiin arvoihin nojaava toiminta sekä arjen hyvinvointitaidot. (Lähde

Ekososiaalisen talousneuvonnan toimintamalli rakentuu yllä kuvattujen lähtökohtien varaan. Se pyrkii tunnistamaan ekologisen, sosiaalisen ja taloudellisen todellisuuden välisiä keskinäisriippuvuuksia. Päämääränä on tukea arjen kestävää hyvinvointia. Tähän pyritään lievittämällä niukkuudessa ja epävarmuudessa elämisestä aiheutuvaa huolta ja stressiä. 

Ekososiaalisen talousneuvonnan mallin taustalla on kokonaisvaltainen käsitys hyvinvoinnista. Tähän on tarjonnut kehikon Tuula Helneen ja Tuuli Hirvilammin Ekosysteemisesti juurtuneen hyvinvoinnin malli, jossa Erik Allardtin teoriaa kehitellen jaetaan hyvinvointi neljään ulottuvuuteen, joiden tulisi toteutua planeetan kantokyvyn rajoissa:​

  • Having: Kohtuullinen elintaso ja riittävät resurssit, kokemus toimeentulosta​ 

  • Doing: Mielekäs tekeminen, vastuullinen toiminta

  • Loving; Merkitykselliset suhteet, rakastaminen ja rakastetuksi tuleminen: ihmisyhteisöt, muut lajit​

  • Being: Terveys, itsensä toteuttaminen ja itsekseen kasvaminen: luontoyhteys, kokonaisvaltainen terveys​

Tavoiteltu muutos

Ekososiaalisen talousneuvonnan toimintamallissa talousneuvontaan on yhdistetty arjen ekologisen ja sosiaalisen kestävyyden tavoitteita. Malli tarjoaa ammattilaisten työn tueksi uudenlaista näkökulmaa ja työkaluja, jotka tukevat taloudellisesti haavoittuvassa tilanteessa olevien arjen hyvinvointia ja toimijuutta. Malli haastaa myös totuttuja talousneuvonnan asetelmia, paikkoja ja tapoja esimerkiksi hyödyntämällä erilaisia luontoympäristöjä toiminnan toteuttamisessa. Ekososiaalinen viitekehys auttaa myös reflektoimaan omia uskomuksiamme ja ajattelumallejamme sekä ymmärtämään oman toimintamme vaikutuksia muihin ihmisiin ja ympäristöön.

Ekososiaalisen talousneuvonnan toimintamalli kytkeytyy myös talousosaamisen ja taloudellisen hyvinvoinnin kysymyksiin. Sen avulla voidaan luoda edellytyksiä, tukea voimavaroja, minäpystyvyyttä ja motivaatiota talousasioiden jatkotyöskentelylle ja talousosaamisen syventämiselle.

Toimintamalli on kehitetty ryhmätoimintaan. Se perustuu yhteisöllisiin, voimavara- ja luontolähtöisiin sekä toiminnallisiin menetelmiin. Keskeistä on myös kaikken toimintaan osallistuvien tasavertainen kohtaaminen, vuorovaikutus ja osallisuus.

Luonnolla on tutkittuja terveys- ja hyvinvointivaikutuksia. Luonto vahvistaa hyvinvointiamme monilla eri tavoilla. Luonnossa oleskelu edistää palautumista ja oppimista, virkistää ja vähentää stressihormonien määrää veressä.  Luontolähtöinen toiminta voi myös vahvistaa osallistujien osallisuuden kokemuksia, edistää yhteisöllisyyttä ja lisätä fyysistä aktiivisuutta (lähde). Luontoympäristö tarjoaa myös hyvät puitteet ottaa hankalaksi koetut asiat, kuten raha, puheeksi. Kohtaaminen ammattilaisen ja asiakkaan välillä on tasa-arvoisempi, kun ympäristö on puolueeton. 

Ekososiaalisessa talousneuvonnassa katse kääntyy myös ammattilaisen omaan rahasuhteeseen, sillä raha-asioita käsiteltäessä ovat aina läsnä myös ammattilaisen omat arvot, kokemukset ja käsitykset rahasta.

Muutoksen mittaaminen

Ekososiaalisen talousneuvonnan toimintamalli perustuu Takuusäätiön ja Marttaliiton Kestävät talouspolut -kehittämishankkeen käytännön kokemuksiin vuosina 2022–2023 toteutetuista ryhmämuotoisen talousneuvonnan kokeiluista: yhteensä 11 kurssisarjaa, jotka sisälsivät 43 neuvontakertaa sekä 13 yksittäistä työpajaa. Osallistujia oli yhteensä 225. 

Neuvonnan tuloksellisuuden todentamisessa käytettiin alla olevia mittareita. 

Palautekysely neuvontakokeiluun osallistujille (asteikko 1–5):

  • Toiminta oli minulle hyödyllistä. 
  • Opin uusia asioita. 
  • Tilaisuus lisäsi kiinnostustani kestävämpien valintojen tekoon omassa arjessa. 
  • Sain uusia tietoja ja taitoja rahasta ja kuluttamisesta. 
  • Luottamus omaan osaamiseeni vahvistui. 
  • Sain neuvoja, mistä voin kysyä apua raha-asioissa. 
  • Aion hyödyntää tilaisuudessa oppimaani omassa arjessani. 

Laatumittarit: 

  • Tilaisuus ilahdutti ja virkisti minua. 
  • Koin, että toiminnassa kaikkia kohdeltiin reilusti. 
  • Sain ohjaajalta apua, kun tarvitsin sitä. 
  • Suosittelisin toimintaa muille. 

Yllä olevia mittareita tarkentavat palautekyselyn laadulliset kysymykset (avovastaukset), jotka konkretisoivat mm. koettua hyötyä ja uusien asioiden oppimista.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Kohderyhmänä ovat taloudellisesti haavoittuvassa tilanteessa olevat. Neuvontakokeiluista saatujen kokemusten mukaan ryhmämuotoinen ekososiaalinen talousneuvonta sopii hyvin esimerkiksi seuraaville kohderyhmille:

  •  työ- tai opiskelupaikkaa vailla olevat nuoret, esim. työpajatoiminta 
  • tuetun asumisen asiakkaat
  •  kaupungin asukastilojen kävijät 
  • aikuissosiaalityön asiakkaat
  •  kuntouttavan työtoiminnan asiakkaat 
  • päihde- ja mielenterveyskuntoutujien ryhmätoiminta

Asiakasymmärrystä on kerätty kohderyhmältä itseltään sekä heitä kohtaavilta ammattilaisilta. Lisäksi on hyödynnetty tutkimuskirjallisuutta esimerkiksi niukkuudessa elämisestä ja voimavarojen vahvistumisesta. Yhtenä tiedonkeruun keinona olivat myös Erätauko-dialogit. 

Asiakasymmärrys ja osallisuus vahvistuivat myös siten, että neuvontakokeiluihin osallistuneet pääsivät suunnittelemaan toimintaa sekä antamaan siitä palautetta jokaisen osallistumiskerran jälkeen. Ekososiaalisen talousneuvonnan materiaaleja ja menetelmiä jatkokehitettiin saadun palautteen perusteella. 

Ratkaisun perusidea

Ekososiaalisen talousneuvonnan toimintamallin tavoitteena on tukea taloudellisesti haavoittuvassa tilanteessa olevien osallisuutta ja talousosaamista (tiedot, taidot, asenteet ja käyttäytyminen). 

Malli sisältää erilaisia menetelmiä ja tehtäviä, joiden avulla raha-asioita voidaan käsitellä ryhmämuotoisesti matalalla kynnyksellä. Keskeistä on vuorovaikutus ja reflektio sekä yhdessä tekeminen ja oppiminen. Jokainen voi osallistua toimintaan omista lähtökohdistaan käsin ja omien voimavarojensa mukaisesti.

Ekososiaalisen talousneuvonnan malli liikkuu kolmessa aikaulottuvuudessa: Mitkä asiat menneisyydessämme ovat tehneet meistä sellaisia rahankäyttäjiä kuin olemme tänään? Entä mitkä asiat antavat voimavaroja nykyhetkessä ja miten raha liittyy tulevaisuudenhaaveisiimme? Tavoitteena on herättää keskustelua myös arjen kestävistä valinnoista.

Kaikkiin menetelmiin voi yhdistää myös luontolähtöisiä elementtejä. Osa tehtävistä on suunniteltu toteutettavaksi esimerkiksi lähiluonnossa tai metsäretkellä. 

Malliin sisältyy myös jatkopolutus. Ryhmässä toteutettu yhteisöllinen ja reflektoiva talousneuvonta voi herättää osallistujan motivaation oman talous- ja velkatilanteen syvällisempään selvittelyyn joko omatoimisesti tai tuettuna. 

Liitteet
Kuva
1. Ryhmä, jossa tarvetta talousasioiden käsittelyyn. 2. Ryhmämuotoinen ekososiaalisen talousneuvonnan prosessi. Ajatukset auki ryhmässä. Rahaan liittyvät kokemukset. Arvojen mukainen elämä. Arjen taidot. Tulevaisuus ja toiveet. 3. Omatoiminen ja ohjattu talousasioiden jatkokäsittely. Omaa toimijuutta tukevat talousosaamisen materiaalit ja välineet. Ohjaus talous- ja velkaneuvonnan palveluihin.
Ekososiaalisen talousneuvonnan polku
Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Ekososiaalisen talousneuvonnan menetelmiä voi ottaa käyttöön matalalla kynnyksellä erilaisessa ryhmämuotoisessa toiminnassa, missä on tunnistettu tarve raha-asioiden käsittelylle. Osallistumisen kynnystä madaltaa se, että talousneuvontaan yhdistetään muuta osallistujille mielekästä toimintaa, kuten metsäretki tai ruoan valmistaminen. Raha-asioista on myös helpompi puhua tutussa ryhmässä, jossa luottamus on jo rakentunut. Näin voidaan tukea talousosaamisen vahvistumista prosessiluonteisesti, kun osallistujat pystyvät jatkamaan aloitettuja keskusteluja myöhemmin saman ryhmän tai tutun ohjaajan kanssa. Tämä edellyttää sitä, että myös yhteisön ammattilaiset saavat valmiuksia ja keinoja tukea omia asiakkaitaan talousosaamisessa.

Ammattilaisen ei tarvitse olla talous- ja velka-asioiden ammattilainen voidakseen hyödyntää ekososiaalisen talousneuvonnan menetelmiä. Niitä kannattaa kuitenkin testata etukäteen esimerkiksi työyhteisössä kollegoiden kesken. On tärkeää, että ohjaajat tunnistavat myös omia rahaan liittyviä kokemuksia, arvoja ja asenteita ennen asiakasryhmien vetämistä. 

Jos toimintaa toteutetaan luontolähtöisesti, on hyvä tutustua luontolähtöiseen toimintaan esimerkiksi THL:n Luonto ja osallisuus -sivuston avulla. Ekososiaalisen talousneuvonnan mallinnuksessa on myös mukana luontolähtöisen toiminnan tsekkilista, jota voi käyttää suunnittelun tukena. 

Vinkit toimintamallin soveltajille

Ammattilaisen/ryhmänohjaajan ei tarvitse olla talous- ja velka-asioiden ammattilainen voidakseen hyödyntää ekososiaalisen talousneuvonnan menetelmiä. Niitä kannattaa kuitenkin testata etukäteen esimerkiksi työyhteisössä kollegoiden kesken. 

Tarjolla on myös lisäkoulutusta talous- ja velka-asioissa. Takuusäätiön TalousTsemppari-koulutukset on suunnattu sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille sekä vapaaehtoisille ja vertaisille, jotka kohtaavat taloudellisesti haavoittuvassa tilanteissa olevia ja heidän läheisiään. Koulutuksia toteutetaan eri muotoisina ja niissä käsitellään muun muassa talous- ja velkaongelmiin liittyviä ilmiöitä, voimavaroja, rahasuhdetta, raha-asioiden puheeksi ottamista ja taloudenhallintaa. Koulutusten tavoitteena on tarjota osallistujille konkreettisia välineitä ja materiaaleja, joita he voivat hyödyntää omassa toiminnassaan. Kaikille avointen webinaarien ja verkkokurssien lisäksi toteutamme räätälöityjä koulutuksia ja työpajoja erityisesti järjestötoimijoille.

Liitteet
Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Mitä asioita tarvitaan, että ekososiaalinen talousneuvonta onnistuu sekä ohjaajan että osallistujien mielestä? 

Mukana olemisesta on oltava itselle koettua hyötyä. Ilahtuminen ja positiivinen kokemus tasoittavat tietä uusien tietojen ja taitojen vastaanottamiselle. Tältä pohjalta herää parhaimmillaan kiinnostus niin itselle kuin ympäristöllekin kestävämpien valintojen tekemiseen.

Parhaiten olemme onnistuneet silloin, kun:

  • Ryhmäkoko on ollut sopiva, enintään 10 henkeä. Tällöin keskusteluja on voitu käydä yhdessä toisilta oppien, mutta kuitenkin siten, että kaikilla on riittävästi tilaa.
  • Ryhmä on tavannut useammin kuin kerran. Tutustuminen ja luottamuksen rakentuminen vie aikaa.
  • Aikaa on varattu riittävästi keskustelulle ja omalle pohdinnalle eikä kiireen tuntua ole ollut.
  • Jokainen on voinut valita itselleen sopivan tavan osallistua, eikä ole ollut painetta jakaa enempää kuin haluaa. Toiset pohtivat asioita mieluusti ääneen, toiset taas kirjoittavat tai piirtävät niitä itselleen ylös. Myös osallistuminen vain muita kuunnellen voi välillä olla itselle paras tapa.
  • Ryhmän omat ohjaajat ovat mukana. Tämä edesauttaa luottamuksen syntymistä ja jatkopolutusta yksilöohjaukseen. Ohjaajat ovat sanoneet, että toiminnassa ryhmäläisistä pääsi näkemään uusia puolia ja kuulemaan uutta näiden tilanteesta. 
  • Käytettävät menetelmät ovat olleet aiemmin itse testattuja eli työpajan vetäjälle tuttuja.

Myös kuva taloudellisesti haavoittuvassa tilanteessa olevasta kohderyhmästä erilaisine tarpeineen tarkentui toimintamallin kehittämisen aikana. Ekososiaalisen talousneuvonnan kokeiluja toteutettiin hyvinkin erilaisissa ryhmissä, kuten toisen asteen opiskelijoiden, maahanmuuttajien, työpajanuorten ja aikuissosiaalityön asiakkaiden parissa. Esimerkiksi maahan muuttaneiden ryhmissä todettiin, että tarvitaan riittävä kielitaito, jotta yhteinen keskustelu raha-asioissa on mielekästä. Näille ryhmille talousneuvontaa voi toteuttaa Innokylässä mallinnetun Kotouttavien taloustaitojen mallin mukaisesti.