TOIMINNAN ALKUKARTOITUS TEHDÄÄN HELMIKORTTIEN AVULLA
Aluksi osallistuja täyttää Helmikortin Hyvinvointisimpukan sen hetkisten tuntemuksiensa pohjalta. Osallistujan täytettyä Helmikortin Hyvinvointisimpukan, tuloksia on helppo tarkastella visuaalisesti ja muodostaa kokonaiskuva osallistujan yksilöllisestä tilanteesta. Korttien avulla osallistujan on helpompi kertoa itse omin sanoin tilanteestaan. Taidelähtöiset tehtävät auttavat osallistujaa käsittelemään havaittuja kehityskohtia. Helmikortit pohjautuvat Sosiaalinen osallisuus ja työ- ja toimintakyvyn muutos -koordinaatiohankkeen kehittämään Kykyviisariin ja asiakkaiden palautteisiin sen käytöstä ja tuloksista. Kykyviisarin tutkimukseen perustuvat kysymykset otettiin käyttöön muokkaamalla ne tiiviimpään ja myönteisempään muotoon.
OMAN ELÄMÄN NÄYTTÄMÖ -MALLILLA JA MY MOVIE -DIGITARINALLA HAHMOTETAAN YKSILÖN OSALLISUUTTA OMASSA ELÄMÄSSÄÄN
Osallistuja rakentaa oman näyttämönsä kulisseineen, itseään kuvaavine hahmoineen sekä rekvisiittoineen. Näyttämöllä voi kuvata oman elämänsä voimaannuttavia asioita, unelmia, haaveita, omia vahvuuksia sekä kuormittavia asioita. Voimaannuttavien ja kuormittavien asioiden keskinäisiä suhteita pohditaan lopuksi, samoin niiden sijaintia näyttämöllä. Näyttämöllä esitetyistä tilanteista voidaan kuvata animaatioita, kirjoittaa kertomuksia tai työstää muuten jokaiselle parhaiten sopivalla tavalla. Näyttämöä muokkaamalla voidaan hahmottaa yksilön osallisuutta omaan elämäänsä, konkretisoida kokemusta omaan elämään vaikuttamisesta ja tehdä näkyväksi omassa elämässä vaikuttavia tekijöitä sekä niiden suhteita.
Osana taidetyöskentelyä voidaan tehdä digitarina. Samalla kun opitaan digitaitoja, omaa osaamista sanoitetaan sanataiteen ja musiikin avulla. My movie –menetelmällä tuotetaan muutaman minuutin pituinen oma tarina.
OMAN ELÄMÄN KEHYKSET
Tässä työskentelyn osiossa lisätään itsetuntemusta ja löydetään uusia tapoja sanoittaa omaa persoonallisuutta. Lisäksi osion aikana tunnistetaan omia vahvuuksia ja voimavaroja, ja tarkastellaan niitä eri näkökulmista. Persoonallisuuden sanoittaminen alkaa persoonallisuustestillä. Sen jälkeen otetaan kuva, jossa voidaan nähdä yhtymäkohtia omiin luonteenpiirteisiin. Kuva yhdistetään sanoihin, joilla osallistuja kuvaa itseään. Kuva yhdistetään myös piirteeseen, jota osallistuja haluaa itsessään kehittää. Kuvasta ja sanoista muodostuvaa teosta voi käyttää apuna kannustavan ja rohkaisevan lauseen kirjoittamiseen. Lause kuvaa teoksen tekijää, ja siinä on huomioitu myös valittu kehitettävä piirre. Vahvuuksia ja voimavaroja kartoitetaan valitsemalla eläin, esimerkiksi leikkimielisen toteemieläintestin avulla. Valittuun eläimen kuvaan lisätään kuva itsestä. Eläimen kuva ja osallistujan itsensä suunnittelema kuva itsestään yhdistetään toisiinsa ja teokseen lisätään vielä sanoja, jotka tulevat mieleen eläimestä. Nämä inspiroivat kirjoittamaan oman voimalauseen, jossa osallistujan vahvuudet tulevat näkyviin.
TAIDELÄHTÖISEN TYÖSKENTELYN PERIAATTEISTA
Kaikella Elävä portfolio -prosessissa tehtävällä toiminnalla on tavoite, ja prosessien arviointia peilataan asetettuihin tavoitteisiin. Osallistujan tutustuminen itseensä tapahtuu hänen omilla ehdoillaan. Jokaisella osallistujalla on tilaa ja mahdollisuus tarkastella asioita oman elämänsä viitekehyksessä ja niiden voimavarojen mukaan, joita juuri hänellä siinä hetkessä on. Tärkeintä kaikessa on turvallinen ja luottavainen ilmapiiri. Taidelähtöisillä menetelmillä työskenneltäessä on tärkeää tiedostaa, etteivät ohjaajat voi ennustaa, mitä asioita harjoitteet nostavat esille. Asioiden ennakoimattomuus luo ohjaajalle haasteen olla aidosti läsnä, empaattinen ja tilannesensitiivinen joka hetkessä. On tärkeää, että ohjaajat rakentavat ryhmään luottavaisen, toisia kunnioittavan, kannustavan ilmapiirin, jossa jokainen voi käsitellä esiin nousevia asioita turvallisesti. Tehtävänannot rakennetaan niin, että jokainen pystyy ne suorittamaan turvallisesti vaiheittain ilman taiteellista näkemystä.
KEHITTÄJÄT
Tässä kuvattu ja Sokran toimesta arvioitu toimintamalli perustuu LUmOaVA - Taidelähtöiset menetelmät osallisuuden ja osaamisen tukena -hankkeessa (ESR 2017–2020) tehtyyn kehittämistyöhön.
SAMANKALTAISTA TOIMINTAA ON KEHITETTY MYÖS:
Kirjava-hankkeessa (ESR 2019-2022)
Digitarina on elämäntarinan dokumentointimalli. Se on lyhyehkö video, joka voi sisältää still-kuvia, tekstiä, ääntä sekä videokuvaa. Digitarina vahvistaa minäkuvaa ja voi tukea kielen oppimisessa sekä luoda yhteyksiä eri kulttuurien välille. Se on helposti omaksuttava itseilmaisun muoto. Digitarinan avulla voi löytää itsestään vahvuuksia ja se tukee omien kiinnostuksen kohteiden löytämisessä. Uudet mediataidot voivat antaa itsensä ylittämisen kokemuksen.
Kirjava (ESR 2019-2022) hankkeessa menetelmää on hyödynnetty pakolaistaustaisilla. Tarinat ovat saaneet aineksensa siitä, mikä on itselle tärkeä paikka ja mikä tuo itselle hyvää oloa. Tarinat kirjoitetaan tekstimuotoon, jonka jälkeen ne äänitetään. Esitykseen lisätään itse otettuja valokuvia, videokuvaa ja musiikkia. Esitykset voidaan julkaista yhteisessä tilassa, kuten kirjastossa. Digitarinoiden tehneet tulevat myönteisessä valossa huomatuksi.
Ohjeet digitarinan tekemiseen (Wordpress.com)
Digitarinaopas (Metropolia.fi)
Digitarina kehitysvammaisten ihmisten tarpeisiin (Digistorid.eu)