Elävä Portfolio – oman osaamisen tunnistamisen prosessi

Elävässä Portfoliossa osallistuja oppii erilaisten taidelähtöisten menetelmien avulla löytämään vahvuuksiaan ja kertomaan niistä.

Toimintamallin nimi
Elävä Portfolio – oman osaamisen tunnistamisen prosessi
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Elävässä Portfoliossa osallistuja oppii erilaisten taidelähtöisten menetelmien avulla löytämään vahvuuksiaan ja kertomaan niistä.

Toteutuspaikka
LUmOaVA hanke – Taidelähtöiset menetelmät osallisuuden ja osaamisen tukena (ESR 2017–2020). Toimintamalli on arvioitu osana Sokran ja ESR TL5 -hankkeiden yhteistä Osallisuuden palaset -kehittämistyötä.
Paikkakunta, maakunta tai hyvinvointialue
Keski-Pohjanmaa
Toimintamallin rahoittaja
Euroopan Sosiaalirahasto (ESR)

Luotu

26.06.2020

Viimeksi muokattu

22.03.2024
Ratkaisun perusidea

Toimintamallilla kartoitetaan kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin eri osa-alueita ja pyritään lisäämään ihmisen minä-pystyvyyden tunnetta. Kyseessä on toimintamalli, jossa hyödynnetään erilaisia taidelähtöisiä, konkreettisia tehtäviä, joiden avulla osallistuja osaa käsitellä omaa tilannettaan. Toimintamalli mahdollistaa henkilölle itsestään kertomisen omannäköisellään tavalla.

TÄMÄ TOIMINTAMALLI ON OSALLISUUDEN PALANEN

Toimintamalli on kuvattu ja arvioitu ensi sijassa osallisuuden edistämisen näkökulmasta. ”Osallisuuden palaset” edistävät erityisesti heikoimmassa asemassa olevien osallisuutta.

Toimintaympäristö

Kyseessä on kulttuurihyvinvointipalvelu, jossa kulttuuri ja taide linkittyvät hyvinvointiin. Toiminta on matalan kynnyksen palvelua osana sosiaalityön kenttää.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Toimintaa on kehitetty ryhmissä, joissa on nuoria, joilla on vähän tai ei lainkaan työkokemusta, sekä ikääntyviä, jotka ovat olleet pitkään työelämän ulkopuolella. Mukana on ollut myös maahanmuuttajataustaisia. Menetelmät soveltuvat erilaisille kohderyhmille.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

TOTEUTUKSEN KUVAUS

Ryhmätoiminnassa hyödynnetään taidelähtöisiä menetelmiä monipuolisesti yhdistäen ne kerta kerralta tiiviimmin omaelämänkerrallisuuteen ja sitä kautta omaa itseä läheisemmin koskettaviin asioihin. Aluksi kartoitetaan osallistujan tarpeet. Osallistuja vastaa kartoituksessa kysymyksiin, jotka käsittelevät muun muassa hyvinvointia, osallisuutta, arkea sekä työtä ja tulevaisuutta. Toimintaa suunnataan osallistujalähtöisesti sen mukaan millä kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin osa-alueella tuen tarvetta ilmenee.  Taidelähtöisistä menetelmistä kootaan osallistujan mielenkiinnon kohteiden mukaan pakki, jota hän toteuttaa ohjatusti. Toimintajakson jälkeen muutosta omassa hyvinvoinnissa arvioidaan. Arvioinnin perusteella suunnitellaan tulevaa toimintaa ja mahdollisesti suunnataan sitä uudelleen. Menetelmäpakkia muutetaan tarpeen mukaan. Työskentelyn lopputuloksia tärkeämpää on prosessi itsessään, jonka aikana osallistuja käsittelee itselleen tärkeitä asioita.

OSAAMISKORTILLA NÄKYVÄKSI OMAA OSAAMISTA

Toiminnan aikana osallistuja jäsentää havaintoja itsestään ja osaamisestaan osaamiskorttiin. Jäsennyksen jälkeen voidaan esimerkiksi tehdä elokuva, jossa kuvataan omaa prosessia ja osaamiskorttiin koottuja havaintoja. Menetelmä vahvistaa myönteistä minäkuvaa ja itseluottamusta. Havaintojen koostaminen korttiin tai valitun Elävä Portfolio –mallin työstäminen tekee osaamisen näkyväksi osallistujalle itselleen ja muille. Prosessi jaetaan vaiheisiin, mikä helpottaa työskentelyä ja eri asioiden käsittelyä.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

OSALLISUUDEN OSA-ALUEET: LUOVAT MENETELMÄT TUKEVAT OSALLISUUTTA JA OSAAMISTA

  1. Osallisuus omassa elämässä
  2. Osallisuus vaikuttamisen prosesseissa
  3. Osallisuus yhteisestä hyvästä

Omaan itseensä tutustuminen, omien vahvuuksiensa tunnistaminen ja oman osaamisensa näkyväksi tuominen vahvistaa osallisuutta omassa elämässä. (1) Kun omia vahvuuksia ja osaamisen osa-alueita kuvaa itselleen ja muille, kasvaa samalla itseluottamus. Itseluottamuksen vahvistuessa myös osallistuminen yhteisiin prosesseihin helpottuu ja osallisuuden kokemus yhteisöissä ja yhteiskunnassa kasvaa. (1, 2)

Toimintamalli on osa laajempaa osallisuuden edistämisen kokonaisuutta, joka kokoaa yhteen vastaavanlaisia heikoimmassa asemassa olevien osallisuutta edistäviä toimintamalleja:

ARVIOINTI (PDF-LIITE)

Malli on arvioitu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa kehitettyjen osallisuuden osa-alueiden ja lupaavan käytännön kriteerien näkökulmasta osana Sosiaalisen osallisuuden edistämishanke – Sokran ja ESR TL5 -hankkeiden Osallisuuden palaset -kehittämistyötä.

Vinkit toimintamallin soveltajille

TOIMINNAN ALKUKARTOITUS TEHDÄÄN HELMIKORTTIEN AVULLA

Aluksi osallistuja täyttää Helmikortin Hyvinvointisimpukan sen hetkisten tuntemuksiensa pohjalta. Osallistujan täytettyä Helmikortin Hyvinvointisimpukan, tuloksia on helppo tarkastella visuaalisesti ja muodostaa kokonaiskuva osallistujan yksilöllisestä tilanteesta. Korttien avulla osallistujan on helpompi kertoa itse omin sanoin tilanteestaan. Taidelähtöiset tehtävät auttavat osallistujaa käsittelemään havaittuja kehityskohtia. Helmikortit pohjautuvat Sosiaalinen osallisuus ja työ- ja toimintakyvyn muutos -koordinaatiohankkeen kehittämään Kykyviisariin ja asiakkaiden palautteisiin sen käytöstä ja tuloksista. Kykyviisarin tutkimukseen perustuvat kysymykset otettiin käyttöön muokkaamalla ne tiiviimpään ja myönteisempään muotoon.

OMAN ELÄMÄN NÄYTTÄMÖ -MALLILLA JA MY MOVIE -DIGITARINALLA HAHMOTETAAN YKSILÖN OSALLISUUTTA OMASSA ELÄMÄSSÄÄN

Osallistuja rakentaa oman näyttämönsä kulisseineen, itseään kuvaavine hahmoineen sekä rekvisiittoineen. Näyttämöllä voi kuvata oman elämänsä voimaannuttavia asioita, unelmia, haaveita, omia vahvuuksia sekä kuormittavia asioita. Voimaannuttavien ja kuormittavien asioiden keskinäisiä suhteita pohditaan lopuksi, samoin niiden sijaintia näyttämöllä. Näyttämöllä esitetyistä tilanteista voidaan kuvata animaatioita, kirjoittaa kertomuksia tai työstää muuten jokaiselle parhaiten sopivalla tavalla. Näyttämöä muokkaamalla voidaan hahmottaa yksilön osallisuutta omaan elämäänsä, konkretisoida kokemusta omaan elämään vaikuttamisesta ja tehdä näkyväksi omassa elämässä vaikuttavia tekijöitä sekä niiden suhteita.

Osana taidetyöskentelyä voidaan tehdä digitarina. Samalla kun opitaan digitaitoja, omaa osaamista sanoitetaan sanataiteen ja musiikin avulla. My movie –menetelmällä tuotetaan  muutaman minuutin pituinen oma tarina.

OMAN ELÄMÄN KEHYKSET

Tässä työskentelyn osiossa lisätään itsetuntemusta ja löydetään uusia tapoja sanoittaa omaa persoonallisuutta. Lisäksi osion aikana tunnistetaan omia vahvuuksia ja voimavaroja, ja tarkastellaan niitä eri näkökulmista. Persoonallisuuden sanoittaminen alkaa persoonallisuustestillä. Sen jälkeen otetaan kuva, jossa voidaan nähdä yhtymäkohtia omiin luonteenpiirteisiin. Kuva yhdistetään sanoihin, joilla osallistuja kuvaa itseään. Kuva yhdistetään myös piirteeseen, jota osallistuja haluaa itsessään kehittää. Kuvasta ja sanoista muodostuvaa teosta voi käyttää apuna kannustavan ja rohkaisevan lauseen kirjoittamiseen. Lause kuvaa teoksen tekijää, ja siinä on huomioitu myös valittu kehitettävä piirre. Vahvuuksia ja voimavaroja kartoitetaan valitsemalla eläin, esimerkiksi leikkimielisen toteemieläintestin avulla. Valittuun eläimen kuvaan lisätään kuva itsestä. Eläimen kuva ja osallistujan itsensä suunnittelema kuva itsestään yhdistetään toisiinsa ja teokseen lisätään vielä sanoja, jotka tulevat mieleen eläimestä. Nämä inspiroivat kirjoittamaan oman voimalauseen, jossa osallistujan vahvuudet tulevat näkyviin.

TAIDELÄHTÖISEN TYÖSKENTELYN PERIAATTEISTA

Kaikella Elävä portfolio -prosessissa tehtävällä toiminnalla on tavoite, ja prosessien arviointia peilataan asetettuihin tavoitteisiin. Osallistujan tutustuminen itseensä tapahtuu hänen omilla ehdoillaan.  Jokaisella osallistujalla on tilaa ja mahdollisuus tarkastella asioita oman elämänsä viitekehyksessä ja niiden voimavarojen mukaan, joita juuri hänellä siinä hetkessä on. Tärkeintä kaikessa on turvallinen ja luottavainen ilmapiiri. Taidelähtöisillä menetelmillä työskenneltäessä on tärkeää tiedostaa, etteivät ohjaajat voi ennustaa, mitä asioita harjoitteet nostavat esille. Asioiden ennakoimattomuus luo ohjaajalle haasteen olla aidosti läsnä, empaattinen ja tilannesensitiivinen joka hetkessä. On tärkeää, että ohjaajat rakentavat ryhmään luottavaisen, toisia kunnioittavan, kannustavan ilmapiirin, jossa jokainen voi käsitellä esiin nousevia asioita turvallisesti. Tehtävänannot rakennetaan niin, että jokainen pystyy ne suorittamaan turvallisesti vaiheittain ilman taiteellista näkemystä.

KEHITTÄJÄT

Tässä kuvattu ja Sokran toimesta arvioitu toimintamalli perustuu LUmOaVA - Taidelähtöiset menetelmät osallisuuden ja osaamisen tukena -hankkeessa (ESR 2017–2020) tehtyyn kehittämistyöhön.

SAMANKALTAISTA TOIMINTAA ON KEHITETTY MYÖS:

Kirjava-hankkeessa (ESR 2019-2022)

Digitarina on elämäntarinan dokumentointimalli. Se on lyhyehkö video, joka voi sisältää still-kuvia, tekstiä, ääntä sekä videokuvaa. Digitarina vahvistaa minäkuvaa ja voi tukea kielen oppimisessa sekä luoda yhteyksiä eri kulttuurien välille. Se on helposti omaksuttava itseilmaisun muoto. Digitarinan avulla voi löytää itsestään vahvuuksia ja se tukee omien kiinnostuksen kohteiden löytämisessä. Uudet mediataidot voivat antaa itsensä ylittämisen kokemuksen.

Kirjava (ESR 2019-2022) hankkeessa menetelmää on hyödynnetty pakolaistaustaisilla. Tarinat ovat saaneet aineksensa siitä, mikä on itselle tärkeä paikka ja mikä tuo itselle hyvää oloa. Tarinat kirjoitetaan tekstimuotoon, jonka jälkeen ne äänitetään. Esitykseen lisätään itse otettuja valokuvia, videokuvaa ja musiikkia. Esitykset voidaan julkaista yhteisessä tilassa, kuten kirjastossa. Digitarinoiden tehneet tulevat myönteisessä valossa huomatuksi.

Ohjeet digitarinan tekemiseen (Wordpress.com)
Digitarinaopas (Metropolia.fi)
Digitarina kehitysvammaisten ihmisten tarpeisiin (Digistorid.eu)