Elintapaohjaus työttömille (yksilöohjaus)
Elintapaohjauksen tavoitteena on ehkäistä ja hoitaa elintapasairauksien sekä vahvistaa asiakkaan toimintakykyä ja jaksamista omassa arjessa. Ohjauksessa käydään yksilöllisen tarpeen mukaan läpi mielen hyvinvointia, arjen asioita, liikkumista, ravitsemustottumuksia ja unta.
Suomessa syntyvyys laskee ja samalla eliniänodotteet kasvavat. Ikärakenteen muutos on tunnistettu merkittäviksi tulevaisuuden haasteiksi julkisrahoitteisten palvelujen näkökulmasta. Muutokset maan ikärakenteessa tulevat väistämättä vaikuttamaan Suomen huoltosuhteeseen, jonka ennustetaan heikkenevän tulevina vuosikymmeninä. Etelä-Savossa tämä ilmiö konkretisoituu muita maakuntia nopeammin, sillä Etelä-Savon väkiluku on laskenut tasaisesti vuodesta 1990 lähtien, ja viimeiset vuodet ovat olleet merkittävimpiä muuttotappiovuosia. Väestön ikärakenne on Etelä-Savon maakunnassa vinoutunut vanhempien ikäluokkien suuntaan ja ikääntyneen väestön suhteellinen osuus lisääntyy maakunnassa muuta Suomea nopeammin. Etelä-Savossa yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä on maan korkein, jonka vuoksi maakunnan huoltosuhde jo nykyisellään verrattain heikolla tasolla. Etelä-Savon hyvinvointialueen asukasmäärän on ennustettu laskevan 17 prosenttia vuoteen 2040 mennessä, ja työikäisten määrässä odotetaan tapahtuvan suurin absoluuttinen lasku. Ainoastaan yli 75-vuotiaiden määrän ennustetaan kasvavan Etelä-Savossa. Ikääntyvän väestön palvelutarpeen lisääntymistä pyritään rajoittamaan panostamalla ennalta ehkäiseviin palveluihin. Suomessa ja eritoten nopealla tahdilla ikääntyvässä Etelä-Savossa tullaan tarvitsemaan toimia, jotka mahdollistavat julkisrahoitteisten palvelujen järjestämisen tulevaisuudessakin.
Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisvastuu siirtyy uusille hyvinvointialueille 1.1.2023. Hyvinvointialueiden on taattava yhdenvertaiset ja tasalaatuiset palvelut jokaiselle asukkaalle asuinkunnasta riippumatta. Laki hyvinvointialueesta antaa hyvinvointialueelle mahdollisuuden vaikuttaa siihen, miten palvelut toteutetaan. Tulevaisuudessa julkisrahoitteiset sosiaali- ja terveyspalvelut on järjestettävä kustannustehokkaasti ja samalla niiden saatavuus on turvatta. Sosiaali- ja terveyspalvelujen suunnittelussa on otettava huomioon sekä lainsäädännön asettamat vaatimukset että valtakunnalliset strategiat, jotka tähtäävät sairauksien ennaltaehkäisyyn. Suomen terveyspolitiikan ensisijaisia tavoitteet liittyvät kansalaisten terveyden edistämiseen ja sairauksien ennalta ehkäisemiseen.
Suomessa on tunnistettu heikkenevän huoltosuhteen mukanaan tuomat haasteet. Marinin hallituksen asettamalla työkykyohjelmalla pyritään vastaamaan työvoiman saatavuuden haasteisiin luomalla haastavassa työmarkkina-asemassa oleville nykyistä parempia mahdollisuuksia osallistua työelämään mahdollisista rajoitteista huolimatta. Työkykyohjelman hankkeet kehittävät uusia toimintamalleja, jotka edistävät pitkäaikaistyöttömin ja osatyökykyisten työttömien työllistymismahdollisuuksia. Työkykyohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi on perusteltua pyrkiä edistämään osatyökykyisten ja pitkäaikaistyöttömien hyvinvointia ja työkykyä.
Terveyserot eri sosioekonomisten ryhmien välillä ovat merkittävät. Henkilön sosiaalista asemaa määritellään koulutuksen, työmarkkina-aseman, ammattiin perustuvan sosiaaliluokan sekä tulojen ja varallisuuden kautta. Hyvätuloiset, pitkälle koulutetut tai hyvässä ammattiasemassa olevat elävät keskimäärin kauemmin ja terveempinä pienituloisiin kansalaisiin verrattuna. Sosioekonomisten ryhmien terveyseroja voidaan selittää muun muassa hyvätuloisten mahdollisuudella hankkia terveyttä edistäviä palveluita ja tuotteita. Pitkälle kouluttautuneet pystyvät lisäksi helpommin omaksumaan tietoa elintapojen vaikutuksesta terveyteen. Myös työelämään osallistuminen itsessään edistää tutkitusti hyvinvointia muun muassa lisääntyneen osallisuuden ja työn tuomien sosiaalisten kontaktien kautta, joista työelämän ulkopuolella olevat ovat riskissä jäädä paitsi. Pitkittynyt työttömyys ja heikoksi koettu työkyky voivatkin yhdessä heikentää yksilön hyvinvointia sekä työllistymismahdollisuuksia.
Etelä-Savossa sosioekonomisten terveyserojen vaikutus työikäisten hyvinvointiin on havaittavissa erilaisilla mittareilla. Maakunnassa pienituloisuusaste, sairastavuus ja ennenaikainen kuolleisuus ovat maan keskiarvoa korkeammalla. Eteläsavolaisilla ilmenee keskimäärin enemmän mielenterveyden häiriöitä sekä psyykkisiä sairauksia sekä niiden aiheuttamaa työkyvyttömyyttä. Runsas päihteiden käyttö miesväestön keskuudessa tuo osaltaan erinäisiä terveydellisiä haasteita. Eläketurvakeskuksen tilastoista voidaankin nähdä, että Etelä-Savossa eritoten alle 30-vuotiaille myönnettyjen työkyvyttömyyseläkepäätösten määrä on huolestuttavan suuri. Maakunnassa työkyvyttömyyseläkkeellä olevien työikäisten määrä onkin hyvin korkea verrattuna maan keskiarvoon. Etelä-Savossa on ilmeisen selvä tarve löytää ratkaisuja väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi, jotta maakunnan jo verrattain heikkoa taloudellista huoltosuhdetta voitaisiin korjata.
Elintapaohjaus on tutkitusti tehokas keino edistää yksilön hyvinvointia sekä vähentää riskiä sairastua erinäisiin elintapasairauksiin. Palvelussa pyritään edistämään ohjattavan henkilökohtaisia valmiuksia edistää ja ylläpitää omaa terveyttään. Elintapaohjauksen asiakkaalle laaditaan henkilökohtainen suunnitelma, jonka toteutumista tuetaan prosessin aikana. Elintapaohjaus on henkilökohtaista, prosessimaista neuvontaa, jonka tavoitteena on tukea ohjattavan valmiuksia harjoittaa terveellisiä elintapoja. Sen keskiössä ovat unen lääkkeetön hoito, ravitsemuksen laadun parantaminen sekä fyysisen aktiivisuuden lisääminen. Essote tarjoaa tällä hetkellä maksutonta elintapaohjausta työikäisille, joilla on kohonnut riski sairastua tyypin 2 diabetekseen. Huomioiden pitkittyneen työttömyyden sisältämät haitat sekä heikoksi koetun terveyden yhteys työttömyyteen voi olla perusteltua tarjota työttömille ja osatyökykyisille hyvinvointia ja työkykyä edistävää elintapaohjausta huolimatta siitä, onko henkilöllä kohonnutta riskiä sairastua tyypin 2 diabetekseen.
Etelä-Savossa on huomioitava palvelun saatavuuden ja saavutettavuuden haasteet, sillä etäisyydet palveluihin ovat merkittävät johtuen palvelujen saatavuuden supistumista erityisesti pienissä kunnissa. Myös maakuntaa jakavat vesistöt lisäävät osaltaan etäisyyksiä palveluihin, ja osalle eteläsavolaisista palvelut sijaitsevat lossiyhteyden takana, joka hankaloittaa kulkua palveluihin. Pitkien etäisyyksien taittaminen vaatii myös runsaasti ammattilaisen työaikaa. Kasvavat elämisen kustannukset vaikuttavat myös polttoaineiden hintoihin, jonka vuoksi erityisesti pienituloiset saattavat jättäytyä pois ennaltaehkäisevistä palveluista, vaikka palvelu itsessään olisi maksuton. Hyödyntämällä erilaisia digitaalisia menetelmiä on mahdollista helpottaa palveluun osallistumiseen sekä sen tarjoamiseen liittyvää "taakkaa", jonka vuoksi digitaalisia toteutusmuotoja hyödyntäviä ratkaisuja on kehitettävä nyt ja tulevaisuudessa.
Työttömille ja osatyökykyisille suunnattua elintapaohjausta kehitetään yhteistyössä Työkykyä ja kumppanuutta sote-keskuksesta! -hankkeen henkilöstön, Etelä-Savon elintapaohjauksen verkoston, alueen yhdistysten sekä työllisyyden hoidosta vastaavien toimijoiden kanssa. Palvelun kehittämistä varten on pidetty erilaisia työpajoja sekä jatkuvaa ajatusten vaihtoa verkoston kanssa.
Osatyökykyisille ja työttömille suunnatulla elintapaohjauksella pyritään edistämään ohjattavan hyvinvointia ja työkykyä. Palvelun pilotoimisen kautta kerätään tietoa kohderyhmän tarpeista ja arvioidaan, mitä erityisiä seikkoja työttömille ja osatyökykyisille tarjottavassa elintapaohjauksessa on syytä huomioida. Pilotoinnin kautta voidaan lisäksi luotettavammin arvioida, onko työkykyohjelman kohderyhmälle perusteltua tarjota Essotelle jo vakiintuneesta elintapaohjauksesta poikkeavaa, intensiivisempää ohjausta, jossa ohjausta tarjotaan viikoittain.
Elintapaohjauksen vaikuttavuuden mittaamiseen käytetään subjektiivisia ja objektiivisia mittareita. Muita elintapaohjauksessa hyödynnettäviä kyselyjä ovat esimerkiksi unettomuuden haitta-asteen arviointiin käytettävä ISI-kysely, ravitsemuksen laatua arvioiva IDQ-kysely ja tyypin 2-diabeteksen riskitesti. Myös asiakkaan vyötärönympärystä ja painoa seurataan elintapaohjauksessa, mikäli asiakas näin haluaa.
Työkykyä ja kumppanuutta sote-keskuksesta! -hankkeessa hyödynnetään Kykyviisaria asiakkaiden työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa ja seurannassa. Kykyviisari on työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä työikäisille henkilöille. Kyselyn avulla asiakas pystyy tunnistamaan omia voimavaroja ja vahvuuksia. Kykyviisari antaa asiakkaalle tietoa hänen omasta tilanteestaan ja toimii ammattilaiselle asiakkaiden työkyvyn tukemisen ja seuraamisen työkaluna. Kun kysely täytetään useampaan otteeseen, voidaan sen avulla arvioida muutosta asiakkaan työkyvyssä ja hyvinvoinnissa.
Ohjattavan on mahdollista osallistua vapaaehtoisiin hyvinvointimittauksiin, johon sisältyvät:
- Paastoverensokerin mittaus
- Tanita-kehonkoostumusmittaus
- 6 minuutin kävelytesti
- Alaraajojen maksimaalisen voiman mittaaminen
- Puristusvoiman mittaus
Hyvinvointimittaukset toteutetaan elintapaohjauksen aloitus- ja päättövaiheessa.
Työkykyä ja kumppanuutta sote-keskuksesta! -hanke kerää kokemuksia työttömille ja osatyökykyisille suunnatusta yksilömuotoisesta elintapaohjauksesta pilotoimalla palvelua hankkeen kohderyhmälle. Pilotoinnin pohjalta saatujen kokemuksien ja palautteen avulla palvelun vakiinnuttamisen tarvetta arvioidaan sekä kehitetään kohderyhmälle suunnattua elintapaohjausta.
Työttömille suunnatun elintapaohjauksen runko:
Yhteydenottopyyntö palvelun aloittamisesta jätetään omatoimisesti tai yhdessä vastuutyöntekijän kanssa. Yhteydenottopyynnön perusteella elintapaohjaaja soittaa asiakkaalle alkukartoituspuhelun, jossa asiakkaalle annetaan perustietoa palvelusta ja varmistetaan asiakkaan soveltuvuus elintapaohjaukseen, sekä sovitaan ensitapaamisen ajankohta. Ensimmäisellä ohjausajalla asiakkaan elämäntilannetta kartoitetaan kysymällä sosiodemografisia taustatietoja sekä elintapoihin, kuten liikuntaan, uneen, ravitsemukseen ja arjen kulkuun liittyviä asioita. Tällöin myös tehdään erilaisia mittauksia, kuten muun muassa kehon massan ja vyötärönympäryksen mittaus, ISI-kysely sekä diabetesriskitesti. Asiakasta pyydetään lisäksi täyttämään Kykyviisarikysely elintapaohjauksen alkuvaiheessa sekä päättötapaamisen jälkeen. Asiakkaan suostumuksella elintapaohjauksessa voidaan toteuttaa verkostotyötä. Elintapaohjaaja voi esimerkiksi liittyä asiakasta koskeviin verkostopalavereihin tai osallistua yhteisvastaanotoille.
Ensitapaamisen jälkeen elintapaohjauksen asiakkaalla on mahdollisuus saada viikoittain ohjausta. Viikoittain tapahtuva ohjaus toteutuu vähintään kolmen kuukauden ajan, mutta hankkeen elintapaohjauksen ohjausjaksot olivat pääsääntöisesti tätä pidempikestoisia. Ohjausta voidaan toteuttaa läsnäolo- tai etäohjauksena. Läsnäolo-ohjauksessa ohjaaja tapaa asiakkaan eri ympäristöissä, kuten terveydenhuollon yksikössä, liikuntapaikassa, ruokakaupassa tai asiakkaan kodin läheisyydessä. Elintapaohjauksessa hyödynnetään paljon erilaisia toiminnallisia menetelmiä, joiden kautta pyritään antamaan asiakkaalle keinoja edistää terveyttään omahoidon kautta. Asiakkaan kanssa voidaan esimerkiksi käydä yhdessä ruokakaupassa, jolloin tarkastellaan elintarvikkeiden ravintosisältöjä, tutustua uusiin liikuntalajeihin tai tehdä erilaisia rentoutumisharjoituksia. Ohjauksessa hyödynnetään lisäksi hyväksymis- ja omistautumisterapian menetelmiä. Yksilöohjauksessa etämenetelminä käytetään video- ja GSM-puheluja sekä tekstimuotoista ohjausta. Elintapaohjauksessa asiakkaalle tarjotaan käyttöön maksuton Hyviö-hyvinvointisovellus, jolla mitataan hyvinvointi- ja terveyspalveluiden vaikutuksia.
Elintapaohjauksen ensimmäisten viikkojen aikana asiakas määrittelee prosessilleen merkitykselliset ja mitattavissa olevat tavoitteet. Prosessin alkuvaiheessa asiakkaan on mahdollista osallistua hyvinvointimittauksiin, joissa mitataan asiakkaan paastoverensokeri ja kehonkoostumus sekä tehdään lukuisia fyysistä suorituskykyä mittaavia testejä. Elintapaohjauksen asiakkaille tarjotaan mahdollisuus osallistua viikoittain järjestettäviin liikuntalajikokeiluryhmiin, joissa asiakkaat pääsevät maksutta kokeilemaan erilaisia liikuntalajeja. Liikuntalajikokeilujen kautta edistetään ohjattavalle mieluisan liikkumistyylin löytämistä. Liikuntalajikokeilut ovat asiakkaille täysin maksuttomia. Ohjausvaiheen päätteeksi tarkastellaan asiakkaan kanssa elintapaohjauksen tavoitteissa etenemistä ja annetaan ohjeita jatkoa varten elintapamuutosten jatkamiseksi. Seurantavaiheen aikana yhteydenpito asiakkaan ja ohjaajan välillä tapahtuu ainoastaan tarvittaessa. Asiakkaalle tarjotaan mahdollisuus osallistua hyvinvointimittauksiin mittauskokonaisuuteen seurantavaiheen päätteeksi, ja tällöin mittaustuloksia voidaan vertailla sekä arvioida elintapaohjauksen vaikuttavuutta. Elintapaohjausprosessi päättyy seurantajakson jälkeen pidettävään päätöstapaamiseen, jossa tarkastellaan seurantavaiheessa asiakkaan itsenäisesti toteuttamien elintapamuutosten onnistumista, muutoksia eri mittareissa (esim. hyvinvointimittaukset, vyötärönympärys, ISI-kysely) ja keskustellaan asiakkaan jatkotavoitteista sekä keinoista, joilla nämä on mahdollista saavuttaa. Prosessin päättyessä asiakas ohjataan tarvittaessa hänelle soveltuvan toimijan piiriin, kuten harrastustoimintaan, kuntoutukseen tai muuhun sote-palveluun.
Asiakasymmärrystä on kerrytetty alueellisten työllisyyden edistämisen parissa työskentelevien toimijoiden kautta. Yhteistyötä asiakasymmärryksen lisäämiseksi tehtiin muun muassa työllisyyden kuntakokeilun, TE-toimiston, Mikkelin työttömät ry:n ja nuorten työpajan kanssa. Asiakasymmärryksen lisäännyttyä päätettiin elintapaohjauksen perinteisten teemojen, eli unen, ravitsemuksen ja liikunnan rinnalle lisätä ohjauksen teemoihin mielen hyvinvointi ja arjen sujuvuus. Asiakastyötä edeltävänä aikana hyödynnettiin myös Essoten vahvaa kokemuspohjaa elintapaohjauksesta, ja tällöin kerättiin tietoa ja kokemuksia jo toimintoihin vakiintuneen elintapaohjauksen asiakaskunnan tarpeista. Hankkeen elintapaohjauksen asiakkaiden kokemuksia saamastaan palvelusta hyödynnetään palvelun kehittämisessä.
Asiakkaan ohjauduttua palveluun kartoitetaan aloitustapaamilla asiakkaan elämäntilannetta, josta edetään tavoitteiden laatimiseen. Elintapaohjauksessa tavoitellaan terveyttä edistävien toimintamallien oppimista asiakaslähtöisesti. Reilun puolen vuoden mittaisen prosessin läpikäytyään asiakkaalla on paremmat valmiudet harjoittaa terveyttä edistäviä elintapoja. Elintapaohjauksen päätteeksi myös varmistetaan asiakkaan jatko-ohjaus.
Kuva
Työkykyä ja kumppanuutta sote-keskuksesta! -hankkeen elintapaohjauksesta saaduista kokemuksista ja tuloksista keskustellaan Essoten elintapaohjauksen verkostossa, jotta alueen elintapaohjauksen toimijat voivat hyödyntää hankkeesta saatua tietoa. Tuloksia on tuotu myös ilmi Etelä-Savon hyvinvointialueen valmistelutyötä tekeville henkilöille muun muassa hankkeen päätösseminaarin sekä muiden tilaisuuksien kautta.
Työkykyä ja kumppanuutta sote-keskuksesta! -hankkeessa pilotoidun yksilömuotoisen elintapaohjauksen juurruttaminen osaksi organisaation toimintoja sellaisenaan vaatii kohtalaisen merkittävän työntekijäresurssin, sillä hankkeen elintapaohjauksen yksilöasiakkaille ohjausta tarjottiin lähtökohtaisesti viikoittain. Kasvokkain tai videoyhteydellä tapahtuvaan ohjaukseen aikataulutettiin hankkeen elintapaohjauksen tunnin mittaisia ohjausaikoja. Ohjauskertojen harventaminen vapauttaisi resursseja, mutta samalla on huomioitava, että hankkeen elintapaohjauksen asiakkaat ovat kokeneet viikoittaisen ohjauksen tarpeelliseksi. Digitaalisten menetelmien hyödyntäminen ohjauksessa voi olla varteenotettava keino vähentää viikoittaisen ohjauksen tarvetta, sillä esimerkiksi elintapamuutoksia tukevan mobiilisovelluksen käyttö voisi rohkaista ja motivoida ohjattavaa tekemään sekä ylläpitämään muutoksia elintavoissaan. Vaikka hankkeen elintapaohjaus ei sellaisenaan vakiintuisi osaksi Essoten ja myöhemmin Etelä-Savon hyvinvointialueen toimintaa, voidaan hankkeen elintapaohjauksesta saatua tietoa hyödyntää työttömille ja osatyökykyisille suunnatun elintapaohjauksen kehittämisessä.
Asiakastyö on osoittanut elintapamuutosten olevan ikään kuin palapelin kasaamista. Yksilöllä voi olla elämässään enemmän tai vähemmän toivottua osa-alueita, niin kutsuttuja "palasia", joihin voidaan ainakin jossain määrin vaikuttamaan. Henkilön on mahdollista tuoda arkeensa erilaisia tapoja ja toimintamalleja elämänlaadun ja hyvinvoinnin parantamiseksi. Kaikkia asioita ei kuitenkaan voida elintapamuutosten tai minkään muunkaan toimenpiteen kautta poistaa. Tällaisista esimerkkinä ovat esimerkiksi krooniset sairaudet. Suotuisilla elintavoilla voidaan kuitenkin edistää yksilön hyvinvointia sairaudesta tai vammasta huolimatta ja on syytä muistaa, että elintapahoito on tehokas hoitomuoto lukuisiin eri sairauksiin. Elintapaohjauksen kautta ohjattava saa tukea uusien toimintamallien löytämiseen ja arkeen vakiinnuttamiseen. Ohjauksessa myös olemassa olevaa hyvää on syytä vaalia, ja muistuttaa ohjattavaa siitä, että vaikeuksista huolimatta jokaiselta löytyy terveyttä ja hyvinvointia edistäviä toimintamalleja jo entuudestaan.
Työkykyä ja kumppanuutta sote-keskuksesta! -hankkeen yksilömuotoiseen elintapaohjaukseen saatiin asiakkaita Mikkelin lisäksi Kangasniemeltä ja Hirvensalmelta. Asiakkailta kerättiin palautetta suullisesti sekä verkkokyselyn kautta. Yksilöohjauksesta saatu palaute on ollut erittäin positiivista. Pääasiassa asiakkaat ovat kokeneet ohjauksen olleen heille hyödyllistä ja he suosittelisivat palvelua myös muille. Ohjattavat ovat pystyneet ainakin osittain ylläpitämään tekemiään elintapamuutoksia. Osa asiakkaista saavuttanut merkittäviä muutoksia terveystekijöissä; mm. kaventunut vyötärönympärys, verenpaine alentunut, sisäelinrasva-arvo laskenut. Elintapaohjauksen asiakkaat ovat kertoneen uusien elintapojen tuoneen arkeen lisää hyvinvointia ja myös useampien kohdalla työkyvyn on kerrottu parantuneen.
Kyselyjen pohjalta voidaan todeta, että valtaosa asiakkaista koki viikoittain toteutuvan ohjauksen tarpeelliseksi. Yksilöohjauksessa havaittiin, että kolmen kuukauden mittainen ohjausjakso on melko lyhyt. Ohjausta toteutettiin hankkeessa pääsääntöisesti 4-5 kuukauden ajan, mutta tapaamisten intervallia saatettiin keventää ohjauksen pitkittyessä.
Kuva
