Elintapaohjauskäytäntöjen yhtenäistäminen Pirkanmaalla (RRP, P4, I2)
Elintapaohjauksen saatavuuden ja saavutettavuuden lisääminen Pirkanmaan hyvinvointialueella. Yhteisten toimintamallien kehittäminen elintapaohjauksen -yhdyshenkilöverkoston kanssa.
Hyvinvointialueen on edistettävä asukkaidensa hyvinvointia ja terveyttä. Hyvinvointialueella on ensisijainen vastuu hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä siltä osin kuin tämä tehtävä kytkeytyy hyvinvointialueen muihin lakisääteisiin tehtäviin (L612/2021 7. §). Elintapaohjauksen kokonaiskoordinaatiovastuu on hyvinvointialueella. Elintapaohjauksella on todettu olevan positiivisia vaikutuksia väestön elämänlaatuun ja terveyteen. Yhtenäisillä toimintatavoilla tarjoamme asukkaille tasa-arvoisesti tukea hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen. Ammattilaisilla on selkeät materiaalit antaa elintapaohjausta.
Yhtenäistetään toimintamalleja elintapaohjauksen sekä yksilö- että ryhmäohjauksessa. Tarjotaan tasapuolisesti elintapaohjauksen ryhmiä huomioiden eri hyvinvoinnin teemoja (liikunta, ravitsemus, kulttuuri).
Jokaiselta Pirkanmaan sote-asemalta on nimetty elintapaohjauksesta vastaava yhdyshenkilö.
Verkoston avulla pystytään kartoittamaan elintapaohjauksen ja ryhmätoiminnan nykytilannetta sekä kehittämään uuden toimintamallin lisäksi elintapaohjauksen -käsikirjaa ammattilaisille työn tueksi. Verkoston yhdyshenkilöt saavat tietoa HYTE-palvelutarjottimesta sekä HYTE-kertoimiin vaikuttavista tilastoinneista.
Ennnen Pirkanmana verkoston ensimmäistä tapaamista alueille lähetettiin ennakkokysely nykyhetken toimintamalleista elintapaohjauksen osalta. Palautetta on pyydetty suullisesti verkoston tapaamisten aihetoiveista. Säännölliset kyselyt verkoston kehittämiseksi.
Avopalveluiden johto sitoutunut verkoston käynnistämiseen. Lähiesihenkilöt sitoutuneet irrottamaan ammattilaisen kerran kuussa verkoston tapaamiseen.
Koska elintapaohjaus kuuluu jossain määrin kaikkien sote-ammattilaisten työhön, on osaamisen kehittämisen kohderyhmänä sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset.
Tavoitteena selvittää, millaisilla eri kehittämiskeinoilla elintapaohjausta on aiemmin kehitetty, mitkä ovat olleet toimivia toimintamalleja, joita voi hyvinvointialuetasoisesti laajentaa.