Ensilinjan mielenterveys-ja päihdehoitaja sotekeskuksessa
Terveyskeskuksen mielenterveyspalveluiden psykiatriset hoitajat jalkautuvat terveyskeskuksen vastaanotolle pitämään ensilinjan mielenterveys-ja päihdehoitajan vastaanottoa. Tarjotaan matalan kynnyksen hoitoa oikea-aikaisesti 1-3 kertaa, hoito alkaa 7 vrk sisällä.
Toimintamallin nimi
Terveyskeskuksen mielenterveyspalveluiden psykiatriset hoitajat jalkautuvat terveyskeskuksen vastaanotolle pitämään ensilinjan mielenterveys-ja päihdehoitajan vastaanottoa. Tarjotaan matalan kynnyksen hoitoa oikea-aikaisesti 1-3 kertaa, hoito alkaa 7 vrk sisällä.
Ensilinjan mielenterveys-ja päihdehoitajina (Mipä-hoitaja) toimivat mielenterveystoimen psykiatriset sairaanhoitajat.
Tarjotaan mahdollisimman varhaisen vaiheen lyhytaikaista tukea potilaalle lievissä oireissa ja tilanteissa, esimerkiksi mielialan lasku, ahdistus, sairastuminen, akuutit elämäntilannekriisit sekä kiireettömät päihdeasiakkaat. Apua saa oireiden pahenemisessa, mikäli ei ole olemassa olevaa hoitosuhdetta mielenterveyspalveluihin aikaisemmin diagnosoiduilla asiakkailla.
Potilas voi soittaa itse suoraa psykiatriselle hoitajalle tai ammattilainen ohjaa palvelun piiriin. Kontaktoidaan potilas saman päivän aikana palveluihin, ajan saa 7 vrk sisään. Käynnit ensilinjan Mipä-hoitajalla ovat 1-3 kertaa. Ensilinjassa tehdään monipuolinen ensiarvio asiakkaasta, annetaan omahoito-ohjeita, ohjataan tarvittaessa oikea-aikaisesti oikealle ammattilaiselle. Ohjataan pidempiaikaista hoitoa ja tukea tarvitsevat hoidon tarpeen arvioinnin jälkeen mielenterveyspalveluihin.
Mipä-hoitaja on osa sote-keskuksen moniammatillista tiimiä, hän tarjoaa konsultaatiota muille ammattilaisille, ottaa vastaan saapuneet lähetteet. Kriisikäynnit toteutetaan yhdessä sosiaalitoimen kanssa Mipä-hoitajan päivystysajalla.
Sosiaali- ja terveysalalle tarvitaan uusia näyttöön perustuvia välineitä ja työkaluja, jotka auttavat käytännön tasolla parantamaan palvelujen oikea-aikaisuutta, asiakaslähtöisyyttä, laadukkuutta ja yhdenvertaista saatavuutta. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisella tarkoitetaan sosiaali- ja terveyspalvelujen yhdistämistä kaikilla tasoilla asiakaslähtöisiksi kokonaisuuksiksi. Palvelut pitää järjestää niin, että ne ovat oikea-aikaisia, laadukkaita, vaikuttavia ja tehokkaita. Tavoitteena on nykyistä asiakaslähtöisemmät, yhdenvertaiset, laadukkaat, vaikuttavammat, kustannustehokkaammat ja paremmin yhteen sovitetut palvelut. Mielenterveys- ja päihdepalveluiden osalta tarve yhdenvertaisien ja tasalaatuisien palveluiden kehittämiseen on olemassa.
Organisaatio ja yksikkö:
Limingan terveyskeskuksen Mielenterveyspalvelut psykiatriset sairaanhoitaja (4). Mielenterveyspalveluiden toiminta on jaettu aikuisten tiimiin ja lasten -ja nuorten tiimiin. Aikuisten tiimissä työskentelee kolme sairaanhoitajaa ja psykiatri. Lasten -ja nuorten tiimiin kuuluu kaksi terveyskeskuspsykologia ja yksi psykiatrinen hoitaja. Lisäksi ostopalveluna on nuorisopsykiatrin palveluita. Potilaat jaetaan hoitajien osaamisen ja perehtyneisyyden mukaan. Päihdepotilaat ja nuorten hoito on keskitetty omille hoitajalle. Tiimissä on neuropsykiatrista, perhetyön, kriisityön, depression ja päihdepotilaiden hoidon osaamista.
Psykiatrisilla hoitajilla on suuri potilasmäärä. Työ on pääsääntöisesti yksilötyötä, työparityöskentelyä on vähän. Ryhmämuotoisia hoitoja ei ole. Hoitajat tekevät yhteistyötä terveyskeskuslääkäreiden, vastaanoton hoitajien, neuvoloiden terveydenhoitajien, seniorineuvolan, kotihoidon, psykologien, sosiaalityöntekijöiden, sosiaaliohjaajien, terveyskeskuksen vuodeosaston, laboratorion, erikoissairaanhoidon ja seurakunnan kanssa. Potilasmäärien kasvaessa hoitajat kokivat riittämättömyyden tunnetta ja työ koettiin kuormittavaksi. Kaivattiin ratkaisuja työn hallintaan olemassa olevilla resursseilla.
Kehittämisen alkuvaiheessa terveyskeskuksen vastaanoton ja mielenterveyspalveluiden henkilöstöltä pyydettiin palaute nykytilasta sekä kommentit kehittämisen tarpeista.
Pilotoinnin aikana pidettiin säännöllisin väliajoin palavereita palveluesimiehen ja mielenterveyspalveluiden tiimin kanssa. Muut terveyspalveluiden toimijat informoitiin pilotista osastotunneilla.
Pilotin aikana saatiin suullista palautetta ensilinjan palveluiden käyttäjiltä.
Kehitetty malli on otettu pilotoinnin jälkeen pysyvästi käyttöön Limingan terveyskeskuksessa. Kyseessä on toimintatavan muutos, joka on tehty olemassa olevilla henkilöstöllä. Tiimin ulkopuolisena resurssina oli Popsoten mielenterveys-ja päihdepalveluiden projektisuunnittelija, joka tunsi toimintaympäristön hyvin.
Tiimipalavereihin tarvitaan henkilöstön aikaa. Yhteistyön esimiestason kanssa täytyy olla tiivistä, jotta kehitetty työ lähtee aidosti juurtumaan toimintaan. Pilotointiaika on hyvä olla riittävän pitkä, jotta kaikki osa-alueet yhteydenotosta hoidon päättymiseen tulee huomioitua.
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen järjestämisuunnitelmassa mainitaan, että mielenterveysasiakkaat saavat monialaiset palvelut ja hoidon varhaisessa vaiheessa, oikea-aikaisesti ja tarpeen mukaisesti. Kehitettyä mallia hyödynnetään hyvinvointialueen ensilinjan mielenterveyspalveluiden kehittämisessä. Terapiat etulinjaan hoidon porrastukseen Limingan ensilinjan soveltuu hyvin. Esimerkiksi terapianavigaattorin käyttöönotolle ja ohjatulle omahoidolle löytyy ensilinjasta paikkansa.
Saatiin hoitojonot lyhenemään matalan kynnyksen palvelun kehittämisellä. Asiakkaat saavat oikea-aikaisen hoidontarpeen arvion ja hoitoonpääsy seitsemässä vuorokaudessa mahdollistuu. Lisäksi pystyttiin turvaamaan tarvittava jatkohoito sujuvasti.
Pilotoinnin aikana 73 % asiakkaissta riitti ensilinjan 1-3 käyntiä. Hyötynä toimintamallista ovat mm. asiakkaan etu, kustannushyöty ja työhyvinvoinnin turvaaminen selkeyttämällä työskentelytapoja. Mielenterveyspalveluissa mahdollistuu tiiviimmät hoitosuhteet niitä tarvitseville, koska ensilinjan tiheät 1-3 kontaktia olivat riittäviä isolle osalle kävijöistä.
Kehittämistyön tuloksena syntyi ensilinjan palvelupolku kuvaus, ohjeistus sote-henkilöstölle mielenterveyspalveluihin ohjaamisesta sekä esite ensilinjan toiminnasta. Mielenterveyspalveluiden nettisivu uudistui kehittämistyön seurauksena. Viranomaisyhteistyötä ja konsultointia varten perustettiin oma puhelinnumero. Potilasyhteydenottoja varten on käytössä TELEQ takaisinsoittojärjestelmä.
Hoidontarpeen arvioimisessa otettiin käyttöön sähköiset työkalut, kuten hoitoonpääsy.fi. Lisäksi rinnalla kehitettiin kirjaamisjärjestelmän käytänteitä ja asiakaskäyntien seurannan tilastointia.