Esidiabetesta sairastavien hoitopolun kehittäminen suun terveydenhuollon palveluissa, Sujuvat palvelut -valmennus, Kymenlaakson hyvinvointialue (RRP, P4, I1)
Kymenlaakson hyvinvointialue kehittää esidiabetesta sairastavien hoitopolkua, jotta potilaat ohjautuvat vastaanottopalveluista suun terveydenhuollon palveluihin.
Suun tulehdusten hoito ja ennaltaehkäisy voivat vaikuttaa potilaan diabetesstatukseen.
Suomessa arvioidaan olevan noin puoli miljoonaa diabetesta sairastavaa henkilöä, joista suurin osa sairastaa 2 tyypin diabetesta. Vuosittain noin 20 000 suomalaista henkilöä saa uuden diabetesdiagnoosin. Maailmalla diabetesta sairastavia arvioidaan olevan jopa 463 miljoonaa. Kymenlaaksossa diabeteksen eri muodot ja vaiheet olivat käyntisyynä 5,1% avosairaanhoidon lääkärivastaanotoilla ja luku on yksi maamme korkeimmista ja alueellamme sairastetaan diabetesta maan keskiarvoa enemmän. Kymenlaakson alueella on arviolta noin 30 000 diabetesriskissä olevaa henkilöä, eli noin 18% väestöstä ja joka vuosi noin 2300 asukasta sairastuu 2.tyypin diabetekseen.
2 tyypin diabetes ei puhkea yllättäen, vaan sitä edeltää jopa vuosia kestävä insuliiniresistenssi. Esidiabeteksesta voidaan puhua silloin, kun henkilöllä on heikentynyt glukoosinsieto (impaired glucose tolerance, IGT), tai suurentunut glukoosin paastoarvo (impaired fasting glucose, IFG). Esidiabetesta ja diabetesriskiä seulotaan Suomessa terveydenhuollon palveluissa käyttämällä validoituja riskitestejä, joissa mittaamalla potilaan ikää, BMI-lukua, vyötärönympärystä ja elämäntapaan liittyviä muuttujia voidaan arvioida hänen riskiään sairastua 2 tyypin diabetekseen.
Diabeteksen ja hampaiden kiinnityskudossairauden eli parodontiitin välinen yhteys on tutkimusten mukaan kaksisuuntainen: veren suuri glukoosipitoisuus suurentaa henkilön riskiä sairastua parodontiittiin ja huono diabeteksen hoitotasapaino kasvattaa riskiä entisestään. Hoitamaton parodontiitti voi vaikuttaa heikentävästi diabetesta sairastavan veren glukoositasapainoon ja parodontiittipotilailla on korkeampi riski sairastua esidiabetekseen ja diabetekseen.
2 tyypin diabetes on merkittävä globaali terveysuhka, jonka kaksisuuntainen vaikutus hampaiden kiinnityskudossairauteen parodontiittiin on merkittävä. Hoitamalla potilaan kiinnityskudossairautta voidaan vaikuttaa positiivisesti veren glukoositasapainoon, joskin pitkäaikaisvaikutuksista ei ole riittävästi tutkimustietoa. Havaitsemalla esidiabetes voidaan kannustaa potilaita elämäntapamuutokseen, joka on tehokkain tapa ehkäistä 2 tyypin diabeteksen puhkeamista.
HOITOSUOSITUKSET:
Kansainvälinen diabetesliitto ja European Federation of Periodontology ovat julkaisseet yhteiset raportin ja ohjeistuksen koskien diabeteksen ja parodontiitin kaksisuuntaista yhteyttä. Sen mukaan jokaiselle diabeteksen eri asteita sairastavalle potilaalle tulisi tarjota tietoa suun terveyden kaksisuuntaisesta vaikutuksesta yleisterveyteen osana sairauden hoitoa ja siitä, että kiinnityskudossairauksien hoidolla voi olla positiivinen vaikutus veren glukoositasapainoon. Potilaalta tulisi aina diabetes- tai esidiabetesdiagnoosin yhteydessä varmistaa, onko hänellä diagnosoitu parodontiitti tai onko hänellä siihen viittaavia oireita ja onko suun sairauksia hoidettu asianmukaisesti ja potilaita tulee kannustaa hampaiden huolelliseen omahoitoon.
Suun terveydenhuollon palveluissa tulisi varmistua potilaan diabetesstatuksesta ja jokaiselle diabeteksen eri vaiheita sairastavalle tulisi suorittaa huolellinen parodontologinen tutkimus ja kiinnityskudossairaudet tulisi hoitaa viiveettä. Diabeteksen eri vaiheita sairastavien potilaiden suun terveyttä tulee seurata säännöllisesti ja panostaa ennaltaehkäisevään hoitoon. Suomalaiset käypähoitosuositukset eivät ota kantaa esidiabetesta sairastavien potilaiden suun hoitoon. Diabetesta sairastavat potilaat tulisi käypä hoito -suositusten mukaan ohjata säännölliseen hammashoitoon. Parodontiitin hoitaminen on tärkeää, koska sillä voidaan parantaa diabeteksen hoitotasapainoa.
Nykytilanne Kymenlaakson hyvinvointialueella
Tällä hetkellä esidiabetesta sairastavat voivat ohjautua hyvinvointialueen palveluihin useita eri reittejä pitkin. Kohonnut verensokeri löydetään monesti sattumalöydöksenä joko hyvinvointialueen omissa palveluissa muiden tutkimusten ohessa tai potilaan työterveydessä, josta hänet ohjataan hyvinvointialueen palveluihin. Jos asukas on itse huolestunut diabetesriskistään hän voi ottaa yhteyttä hyvinvointialueen palveluihin joko soittamalla ajanvaraus- ja neuvontanumeroon, palveluun, jonka hyvinvointialueelle tuottaa Kaiku24. Hyvinvointialueen nettisivuilla pääsee tekemään myös diabetesriskitestin, joka on validoitu testi diabeteksen eri vaiheiden seulontaan. Omaolo-palvelussa toimiva digitaalinen hoitopolku mahdollistaa yhteydenoton ammattihenkilöön ja asukas voi suorittaa palvelussa digitaalisia omahoito-ohjelmia, jotka tukevat elämäntapamuutosta.
Tällä hetkellä Kymenlaakson hyvinvointialueen suun terveydenhuolto ei osallistu esidiabetesta sairastavien potilaiden hoitoon lainkaan, eikä heitä ohjata suun terveydenhuollon palveluihin esidiabeteksen hoitopolulla. Hyvinvointivalmentajat, jotka toteuttavat esidiabetesta sairastavien ennaltaehkäisevää hoitoa, kartoittavat kyllä potilaiden suun hoidon tilannetta, mutta tieto potilaan esidiabeteksesta tai riskistä sairastua diabetekseen harvoin päätyy suun terveydenhuollon ammattilaisten tietoon.
Esidiabetesta sairastavien hoitopolun kehittäminen toteuttaa myös Kymenlaakson hyvinvointialueen strategisia tavoitteita. Hyvinvointialueen strategisiin tavoitteisiin kuuluvat tarpeenmukaiset ja vaikuttavat palvelut kaikille kymenlaaksolaisille. Se tarkoittaa näyttöön perustuvan tiedon avulla kehitettyjä hoitopolkuja ja sujuvia ja yhteen toimivia palveluita, jotka perustuvat tarpeeseen. Palveluiden tulisi olla saatavilla asiakkaille sijainnista riippumatta ja digitaalisia palveluita pyritään hyödyntämään siellä kun se on mahdollista. Toinen hyvinvointialueen strateginen kärki liittyy taloudelliseen tasapainoon uudistumisen kautta, joten 2.tyypin diabeteksen puhkeamisen ehkäiseminen on strategisesti perusteltua, sillä diabeteksen ja sen liitännäissairauksien hoitaminen on kallista.
Tätä projektia toteutetaan osana Suomen kestävän kasvun ohjelmaa (RRP) ja Kymenlaakson digitaalista sotekeskus -hanketta. Esidiabeteksen hoitopolun kehittämistyö osallistuu THL:n järjestämään Sujuvat Palvelut -läpimurtovalmennukseen. Läpimurtovalmennuksen periaatteisiin kuuluu, että toimintoja kehitetään omaa työtä ideoimalla ja tutkimalla. Kehittämiseen osallistuva tiimi valitaan oman organisaation työyhteisöstä ja siihen tulisi kuulua kaikkia ammattiryhmiä, jotka osallistuvat valitun kohderyhmän hoitoon. Olennaista läpimurtovalmennuskehittämisessä on, että kehittämistyöhön osallistuu myös asiakas osana tiimiä.
Kehittämistiimi rekrytoitiin oman organisaation henkilöstöstä. Suun terveydenhuollon henkilöstölle esiteltiin kehittämistoimintaa ja kiinnostuneita pyydettiin mukaan. Diabeteshoitajille ja hyvinvointivalmentajille lähetettiin sähköpostia ja heitä pyydettiin mukaan kehittämistoimintaan. Kaiku24:n esihenkilöstöä ja Kymenlaakson alueella toimivia diabetesyhdistyksiä lähestyttiin myös sähköpostitse ja pyydettiin osallistujia.
Kehittämistiimiin kuuluu:
- Terveyskeskushammaslääkäri
- Hammashoitaja
- Suuhygienisti/projektityöntekijä
- Diabeteshoitaja
- Kaiku24 yhteyshenkilö
- Asiakas, diabetesyhdistys
Lisäksi kehittämistoiminnassa ovat läheisesti mukana muut potilasryhmän hoitoon osallistuvia ammattiryhmiä ja heitä konsultoidaan toiminnan eri vaiheissa. Suun terveydenhuollon tulosaluejohtaja on toiminnan omistaja. Tiimi kokoontuu noin 2-4 viikon välein Teams-palavereiden välityksellä ja osallistuu THL:n järjestämiin työpajoihin. Organisaatioon kuuluvilla tiimin jäsenillä on käytössään yhteinen Teams-ympäristö, jonne voidaan työstää materiaalia. Hyvinvointialueen ulkopuolisia jäseniä pidetään ajan tasalla sähköpostitse.
Kymenlaakson hyvinvointialueella kehitetään esidiabetesta sairastavien hoitopolkua siten, että suun terveydenhuolto on aktiivinen osa sitä. Osana projektia toteutetaan ainakin seuraavat toimenpiteet:
- Esidiabetesta sairastavien hoitopolkua suun terveydenhuollon palveluissa Kymenlaakson hyvinvointialueella kehitetään moniammatillisen ja -alaisen tiimin voimin Terveyden ja Hyvinvoinnin laitoksen järjestämässä Sujuvat Palvelut -läpimurtovalmennuksessa, jossa käydään läpi rakenteisen kehittämisen eri vaiheita mm.
- Nykytilan määrittäminen
- Juurisyyanalyysi
- Arvovirta-analyysi
- Ideaaliprosessin määrittäminen
- Diabeteksen digihoitopolulle lisätään esitieto-kohtaan kysymys suun terveydestä, jonka avulla Kaiku24 digisairaanhoitajat voivat seuloa joukosta niitä, joiden suun terveys on mahdollisesti heikko. Kysymyksen lisääminen esitietoihin helpottaa myös suun terveyden puheeksi ottamista etäkontaktissa
- Toteutetaan asiakaskysely asiakkaiden kokemuksista
- Kehitetään moniammatillista- ja monialaista yhteistyötä ja parannetaan tiedonkulkua eri ammattilaisten välillä.
- Aktiivisesti lisätään tietoa suun terveyden ja diabeteksen välisestä yhteydestä ammattilaisten ja Kymenlaakson asukkaiden keskuudessa.
- Pilotoidaan esidiabetesta sairastavien potilaiden hoitopolku suun terveydenhuollon palveluissa marras-joulukuussa 2023. Pilottia varten tulee määritellä ainakin seuraavat:
- seurattavat mittarit
- käyntien sisältö
- seuranta
- kirjaaminen ja tilastointi
- Luodaan malli, jonka avulla esidiabetesta sairastavat ohjautuvat muista palveluista myös suun terveydenhuollon palveluihin
Kehittämistoiminnan kohderyhmänä ovat esidiabetesta sairastavat tai diabetesriskissä olevat kymenlaaksolaiset. Asiakkaan näkökulma kehittämistoiminnassa tulee huomioitua alusta asti, sillä kehittämistiimiimme kuuluu asiakasjäsen. Asiakasjäsenemme toimii alueemme diabetesyhdistyksen järjestösihteerinä ja vertaistukiryhmien vetäjänä. Hän osallistuu sote-ammattilaisten mukana kaikkiin tiimipalavereihin ja työpajoihin.
Asiakasjäsenemme kautta tiimin on mahdollista myös järjestää asiakaskysely, jonka kohderyhmänä ovat diabetesta sairastavat kymenlaaksolaiset.